Kikhernepihvit

Kutsuimme uuden vuoden aatoksi ystäviä istumaan luoksemme iltaa, ja vapaapäivän turvin ajattelin kerrankin valmistaa syötäväksi jotain hieman ruokaisampaa eikä naposteluhenkistä tarjottavaa. Mielessä häilyi aiemmin erinomaisesti onnistunut pulled pork, jonka toisinnosta mieskin oli haaveillut jo useampaan otteeseen. Sitä siis!

Possun kaveriksi tein samoja sämpylöitä kuin edelliselläkin kerralla, ja resepti toimi jälleen loistavasti. Kohoamisongelmista ei ollut tietoakaan, kun taikina vyöryi taikinakulhosta ylitse. Myös barbeque-soosin keittelin samalla reseptillä. Tein tarjolle myös coleslaw'ta.

Tarjolle piti kuitenkin saada myös jotain kasvisversiota, jotta possuttomatkin juhlijat saisivat sämpylöilleen täytettä. Tovin netissä reseptejä selailtuani päädyin simppeliin mutta tarkoitukseen oikein sopivalta vaikuttavaan Teresa Välimäen kikhernepihvireseptiin.

Kikhernepihvit

2 purkillista käyttövalmiita kikherneitä

1 sipuli

2 kynttä valkosipulia

1 kananmuna

Noin desilitra korppujauhoja

Mehut yhdestä sitruunasta

Öljyä

Suolaa, mustapippuria, ripaus cayennepippuria

(Tuoretta persiljaa tai korianteria)

Laita kikherneet, pari ruokalusikallista öljyä ja sitruunan mehu kulhoon, jos soseutat sauvasekoittimella tai blenderiin, jos käytät sitä. Soseuta pehmeäksi tahnaksi.

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli pieneksi silpuksi.

Kuullota halutessasi  sipulit öljytilkassa pannulla pehmeäksi tai lisää suoraan kikhernemassan sekaan.

Sekoita kikhernemassa, sipulisilppu, kananmuna, korppujauho ja mausteet.

Muotoile massasta pienehköjä pihvejä, sillä taikina on aika murenevaista, joten isommilla on vaikeuksia pysyä koossa paistettaessa.

Paista pihvit pannulla öljyssä miedolla lämmöllä molemminpuolin kypsiksi. Tai jos haluat välttää rasvan imeytymistä pihveihin, voit tietysti kypsentää ne myös uunissa!

Kikhernepihvit olivat maultaan mietoja, mutta silti meheviä. Rakenne tosiaan oli murenevainen, joten paistettaessa kääntövaiheessa piti olla varovainen. Uunituksessa tämä ongelma vähenisi, kun pihvejä ei tarvitsisi käännellä kypsennyksen aikana.

Pihvit sopivat hyvin sämpylän väliin, mutta varmasti myös muillakin tavoin kasvispihveinä nautittaviksi. Tästäpä siis käyttöön hyvä ja helppo resepti, jos vaikka joku on luvannut tänä vuonna syödä enemmän kasvisruokaa!

Iltapurilainen

Hampurilainen on oiva ja varsin maukas eväs. Kotona siihen saa vielä tuunata mielensä mukaan niin pihvin kuin lisukkeetkin ja samalla voi säädellä näppärästi haukkailemiensa kaloreiden määrääkin. Höttöpurilaiset (niin paikallaan kuin joskus ovatkin) ovat kyllä majoneeseineen yleensä turhan rasvaisaa apetta.

Illalla minut yllätti nälkä. Purilaisen yksi hyvä puoli onkin juuri se, että kotona tehtynäkin se on melkoisen nopeasti muunnettavissa täydeksi masuksi. Siis jos ei ala tekemään sämpylääkin alusta asti itse. Tällä kertaa hyödynsin purilaiseeni kananfilepihviä ja halloumisalaatista yli jäänyttä halloumia.

Virpin iltapurilainen
2 viipaletta leipää (esim. Vaasan ruispala)
Ketsuppia
Kananfilepihvi
Halloumia
Lehtisalaattia
Juustoa (cheddar on paras, mutta edam/muu tavallinen käy myös)
(Majoneesia tai muuta sopivaa soosia, minulla nyt tomaatti-chili salaatinkastike)
Purilainen odottamassa syöjäänsä.

Kuumenna paistinpannulla tilkkanen rasvaa tai öljyä ja paistele siinä kananfilepihvi kypsäksi (muutama minuutti per puoli). Samalla voit paistaa myös halloumin pannun toisella laidalla tai halutessasi ennen/jälkeen kanan paistamisen. Sivele ruispalat ketsupilla (leivät voi myös paahtaa pannulla tai leivänpaahtimessa jos haluaa rapsakkuutta, itse nälissäni tällä kertaa unohdin). Laita alemmalle siivulle salaattia. Asettele halloumit salaatin päälle ja niiden päälle kananfilepihvi (ja lurauta päälle majoneesia tai muuta kastiketta). Asettele päälle vielä juustoa ja toinen leipäsiivu. Katso hetki kivalta näyttävää lopputulosta ja tuhoa sitten ruokasi kauneus sotkuisella syömisellä. Ei onnistu nimittäin minulta sormin eikä välinein hampurilaisen nätisti syöminen ikinä.