Simppeli hirvikäristys

Yksinkertainen on monesti ruuassakin hyvää. Hirvenliha on yksi niistä raaka-aineista, johon jopa ylimaustamiseen silloin tällöin sortuva meikäläinen tajuaa olla laittamatta mitään ylimääräistä. Yksinkertaiset maut, hyvä lopputulos.

Koska appiukko on metsästysporukoissa, meilläkin on yleensä pakastimessa hirveä. Ja koska anoppi osaa tehdä hirvestä hyvää ruokaa, minua jännittää joka kerta kun hirvipalaseen tartun että onnistunko ryssimään sen jotenkin, vaikka anoppi ei siis olekaan lopputulosta syömässä ja tuskin arvostelisi vaikka olisikin. Anoppi nimittäin on varsin mainio tyyppi.

Yksi sekä minun että miehen suosikeista on simppeli hirviruoka, jota kai jonkinlaiseksi käristykseksikin voisi kutsua. Sitä tehtiin meillä eräänä menneenä viikonloppuna sunnuntaipäivälliselle.

Hirvikäristys

Noin 0,5 kg hirvenlihaa ohuina lastuina
Voita
Suolaa
Mustapippuria
(Vettä)

Vuole kohmeisesta hirvipalasta mahdollisimman ohuita lastuja. Vuoleminen ei onnistu kunnolla umpijäisestä eikä liian sulaneesta lihasta, joten pikkuisen sulanut mutta kunnolla kohmeinen on se paras tapa. Tässä hommassa kannattaa olla varovainen ettei käy vahinkoa, meillä meinasi taas kerran käydä mutta pahimman haaverin esti vuolijan kädessä olleet nahkahansikkaat (ei palellut sormia ja sai kunnon otteen jäisestä lihasta).

Laita voita reilusti kuumenemaan pannulle. Ja pannukin saa olla siis ihan kunnolla kuuma.

Lisää lihat ja käristä kypsäksi. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Lisää tarvittaessa voita tai tilkka vettä, jottei liha pääse kuivamaan liiaksi.

Hirvikäristys tai -lastut maistuvat erityisen herkullisilta oikein kermaisen ja voisen puikulapottumuussin kanssa, mutta tällä kertaa meillä syötiin kaverina ihan vaan vihannessekoitusta kypsennettynä.

Hotelli ja ravintola Helka muuten pykäsi pystyyn ruokabloggaajille reseptikisan, jossa pyydetään tuunaamaan jokin suomalainen perinneruoka modernisti. Osallistukaa ihmeessä jos kiinnostaa! Aikaa on helmikuun loppuun ja jokainen osallistuja palkitaan lahjakortilla, jolla saa joko yhden yön viikonloppumajoituksen kahden hengen huoneessa hotelli Helkassa taikka kahden hengen kolmen ruokalajin illallisen ravintola Helkan puolella. Annoksista äänestetään julkisella äänestyksellä parhaat ja osa pääsee myös ravintola Helkan listalle tarjolle blogin erikoisannoksena.

Hirveä pataan

Saimme joululahjaksi toivotusti ison (taitaa olla 4,5 litrainen) uunipadan, joka kestää käyttöä sekä liedellä että uunissa. Aiemmin olemme omistaneet vain uunikäyttöä kestävän pienehkön savipadan. Patahan tietysti piti saada mahdollisimman pian testiin ja loppiaisen kunniaksi se testiin pääsikin.

Pataruuat ovat muutenkin loistavia tällaisille päiville, kun puuhastelee kaikenlaista eikä halua viettää koko päivää lieden äärellä itse. Eikä se tarkka ruoka-aikakaan ole ihan minuutilleen tiedossa etukäteen. Pataan päätyi tänään hirveä ja pata muhi uunissa reilut neljä tuntia, kun minä puolestani liikutin omaa ruhoani punttijumpassa ja siivosin kotia vähemmän sotkuiseen olomuotoon.

Helppo hirvipata

Reilu kilo hirveä (meillä kulmapaistia)
2-3 sipulia
2 porkkanaa
Suolaa
1-2 lihaliemikuutiota tai fondia
Kokonaisia musta- ja maustepippureita
Rosmariinia
Vettä

En muistanut punnita lihakönttiä, joten en itseasiassa ole ihan varma paljonko lihaa pataan päätyi. Mutta silmämääräisesti arvioiden se oli varmaan sellainen reilun kilon paistimötikkä.

En siis esivalmistellut lihaa sen kummemmin, mitä nyt poistin pinnalta ison kalvon ja leikkasin lihan ronskeiksi paloiksi. Halutessaan lihapaloihin voi ottaa ensin värin ennen uunitusta, mutta minulla oli kiire jumppaan, joten en tehnyt niin.

Paloittele siis liha, ellei se ole sinulla valmiiksi palamuodossa. Kuori porkkanat ja sipulit. Paloittele sipulit muutamaan osaan ja leikkaa porkkanasta ronskeja palasia (jotta eivät aivan muhjuunnu pitkän uunissaolon aikana).

Laita pataan lihapalat, sipulit ja porkkanat. Murustele joukkoon yksi tai kaksi lihaliemikuutiota tai lorauta sekaan fondia. Laita myös suolaa, sillä suolaton hirvi on pahaa.

Heitä sekaan myös kokonaisia musta- ja maustepippureita. Meidän maustepippuripussi veteli viimeisiään, joten laitoin sitten enemmän mustapippureita. Ripsauttele pinnalle myös (luomu)rosmariinia.

Lopuksi kaada pataan sen verran vettä, että lihat eivät aivan kokonaan peity, mutta että nestettä on padassa kuitenkin ihan kunnolla. Sekoittele vielä ainekset.

Laita pata muhimaan uuniin 150 asteeseen. Mitä kauemmin annat padan hautua, sitä parempaa siitä tulee. Kuten jo totesinkin, meillä pata ehti olla uunissa reilun neljä tuntia ja lopputulos oli oikein onnistunut.

Uusi uunipata toimi varsin mallikkaasti ja oli kerrankin mukava tehdä ruokaa ronskilla otteella, kun ei tarvinnut huolehtia siitä, mahtuuko kaikki aiottu aines pataan vai ei. Padan lisukkeena syötiin keitettyä perunaa, kukkakaalta ja voissa pannulla paistettuja, timjamilla maustettuja baby-porkkanoita.

Hirvipullia ja sipulipiiras

Viime viikonloppuna vietettiin omankin blogini syntyyn erittäin voimakkaasti vaikuttaneen, iki-ihanan Pastanjauhantaa-blogin viisivuotissynttäreitä, missäpäs muuallakaan kuin jauhantapajalla. Kiitoksia vielä kutsusta ja kaikesta isäntäväelle sekä muille paikalla olleille, aiheesta jo reippaasti raportoineille tahoille. Toki myös niille ei-bloggaaville!

Meikäläisen raporteeraus tulee hieman jälkijunassa, kun olen potenut enempi tai vähempi syysflunssaa koko viikon, eikä energiaa ole bloggaamiseen asti liiennyt.

Oma panokseni iltaan oli häistä ylijääneiden viinitonkkien hyötykäyttöön viemisen lisäksi rosmariiniset hirvenlihapullat, ranskalaishenkinen sipulipiiras ja jo aiemmin herkuksi todettu hillamisu.

Rosmariiniset hirvipullat

Noin 600 grammaa hirvenjauhelihaa
1 desilitra kermaa
0,5 desilitraa maitoa
0,75 desilitraa korppujauhoja
1 kananmuna
1 keskikokoinen sipuli
Suolaa
Mustapippuria myllystä
Reilusti kuivattua rosmariinia
Kuivattua timjamia

Jauha hirvi jauhelihaksi, jos se ei ole jauhelihan olomuodossa jo valmiiksi.

Laita korppujauhot turpoamaan kermamaitoseokseen noin kymmeneksi minuutiksi. Silppua tällä välin sipuli.

Sekoita jauhelihan joukkoon turvonnut korppujauho-kermamaitoseos, kananmuna, sipulisilppu ja mausteet. Suolaa ja rosmariinia kannattaa laittaa avokätisesti, pippuria ja timjamia hieman vähemmän. Suolaton hirvi ei nimittäin ole hyvää, mieluummin vaikka sitten liikaa suolaa tässä tapauksessa. Etenkin jos olet viemässä pullat illanistujaisiin naposteltaviksi!

Sekoita lihapullataikinan ainekset hyvin sekaisin. Muotoile sitten taikinasta leivinpaperoidulle uunipellille lihapullia.

Paista pullia noin 200 asteisessa uunissa 20-25 minuuttia tai vaihtoehtoisesti kypsennä pullat voissa paistinpannulla paistaen.

Meikäläisen luomuruokapiiristä tilaama luomurosmariini oli vähän pitkähköä, enkä toki ajatellut asiaa ennen kuin humpsautin rosmariinit taikinan sekaan. Tahaton metsäfiilis syntyi siis pulliin, kun pullista törröttävät rosmariinit loivat mielikuvan havumetsästä, jossa hirvi on eläessään tyytyväisnä kirmaillut!

Klassinen sipulipiiras
(Glorian Ruoka & viini 6/2010)

Pohja

3,75 desilitraa vehnäjauhoja
150 grammaa pehmennyttä voita
1 kananmuna
1 teelusikallinen sokeria
0,5 teelusikallista suolaa
1 ruokalusikallinen maitoa

Täyte

1 kilo salottisipulia (noin 1,5 litraa ohuina lohkoina)
3 ruokalusikallista voita
1 ruokalusikallinen öljyä
1,5 ruokalusikallista vehnäjauhoja
(1 paketti, 170 grammaa pekonia)
2 kananmunaa
200 grammaa eli yksi purkki ranskankermaa
1 teelusikallinen suolaa
0,5 teelusikallista jauhettua valkopippuria
0,5 teelusikallista jauhettua muskottia
1 ruokalusikallinen (sitruuna)timjamia
1 desilitra raastettua Comté-juustoa
1 ruokalusikallinen voita

Lisäksi

Kuivattuja herneitä pohjan esipaistamisen painoksi

Kuori ja lohko sipulit. Kuullota sitten sipuleita voi-öljyseoksessa miedolla lämmöllä välillä sekoitellen noin tunti eli kunnes sipuli on pehmeää ja kullankeltaista. Mitä pidempään haudutat, sen parempia sipulit ovat. Mutta jos olet kiireessä luettuasi ohjeen huonosti etukäteen, niin kuin minä, riittää jos kuullottelet sipuleita keskilämmöllä 25-30 minuuttia.

Tee pohjan taikina samalla kun sipulit kuullottuvat. Sekoita jauhot ja voi sähkövatkaimen taikinakoukuilla. Lisää joukkoon kananmuna, sokeri ja suola. Vatkaa sitten taikina nopeasti tasaiseksi. Lisää lopuksi joukkoon myös maito.

Painele taikina jauhotetuin käsin voidellun piirakkavuoan (noin 23 cm halkaisijaltaan) pohjalle ja reunoille. Pistele sitten pohjaa haarukalla ja laita jääkaappiin vähintään 20 minuutiksi.

Ripottele jauhot sipuliseokseen ja sekoita hyvin. Anna jauhojen kypsyä muutama minuutti. Siirrä sitten seos jäähtymään hetkeksi.

Lämmitä uuni 200 asteeseen. Peitä jääkaapista ottamasi piiraspohja leivinpaperiarkilla ja kaada leivinpaperin päälle painoksi kuivattuja herneitä. Esipaista pohjaa noin 8 minuuttia. Poista tämän jälkeen herneet ja leivinpaperi ja paista ilman niitä pohjaa vielä 2-4 minuuttia.

Viimeistele täyte. Raasta Comté-juusto. Jos käytät pekonia, kuutioi ja paista pekoni keskilämmöllä kypsäksi.

Yhdistä kananmunat, ranskankerma ja mausteet keskenään. Lisää sipulit, (pekoni) ja puolet juustoraasteesta joukkoon. Kaada seos esipaistetulle piirakkapohjalle. Ripottele piirakan päälle loput juustoraasteesta ja lisää vielä hieman voita pieninä nokareina pinnalle.

Paista piirasta uunin keskitasossa noin 25 minuuttia tai kunnes täyte näyttää hyytyneen ja on kauniin kullanruskea.

Tarjoa piiras lämpimänä tai kylmänä. Seuraksi sopii vaikkapa vihersalaatti. Toimii myös loistavasti illanistujaisten suolaisena piiraana, sillä lopputulos oli oikein muheva ja maukas.

Porttermarinoitua hirveä

Tätä aivan mainiota portterilla marinoitua hirveä on tehty meillä kahteenkin otteeseen - ensimmäisen kerran jo viime vuonna pyhäinpäivän aikaan. Ohje on peräisin Sillä sipulin Merituulin ja Jukan naapurin anopilta eli resepti on kiertänyt jo melko pitkän matkan tultuaan meidän ruokapöytään asti. Kiitos internetin, tämäkin on mahdollista :)

Muistin yhtäkkiä eilen hehkutettuani tätä reseptiä eräälle ystävälleni, että en olekaan muistanut blogata sitä. Ajattelin tehdä sen nyt hyvin jälkikäteisesti (siis kokkaukseen nähden, kuvat ovat huonoja ja peräisin sieltä pyhäinpäivän aterialta), jotta voin levittää tämän huipun reseptin ilosanomaa.

Portterihirvi

Noin kilon kokoinen hirvipaisti
1 pullo portterolutta
Noin 0,5 desilitraa mustaherukkamehua
Vajaa desilitra soijakastiketta
Timjamia
Katajanmarjoja (noin 6 kpl)
Kokonaisia mustapippureita (noin 6 kpl)
2-3 lihaliemikuutiota tai vastaavasti fondia
2 isoa valkosipulinkynttä
1 iso sipuli
(Paistopussi)

Kastike
Hirvipaistin paistolientä
2 desilitraa kermaa
(2 ruokalusikallista Maizenaa suurustukseen, jos tarvitsee)

Laita paisti jäisenä paistopussiin. Lisää pussiin marinadin nesteet eli olut, soijakastike ja mustaherukkamehu. Litistä valkosipulinkynnet ja lohko sipuli sekaan. Lisää myös mausteet. Anna paistin marinoitua pussissa jääkaapissa yön yli. Kääntele pari kertaa, jotta marinadia varmasti imeytyy tasaisesti joka puolelle paistia.

Valuta ylimääräiset marinadit pois pussista juuri ennen paistamista. Kypsennä hirveä noin 165 asteessa, kunnes paistomittari näyttää 75 astetta.

Liruta pussista paistin paistoliemet kattilaan. Keitä hieman kokoon. Lisää kerma. Jos kastiketta ei keitetä kokoon, sen voi suurustaa Maizenalla. Silloin Maizena kannattaa sekoittaa kylmän kerman sekaan ja suurustaa kastike siten.

Paistin ja kastikkeen kanssa tarjoiltiin ihan vaan keitettyjä puikulaperunoita sekä muistaakseni timjami-porkkanoita. Siis pakasteesta baby-porkkanoita, jotka paistelin voissa pannulla ja maustoin timjamilla.

Paisti on kadonnut kovin vikkelästi parempiin suihin molemmilla kerroilla kun sitä on meillä valmistettu. Tämä resepti jää kyllä meille vakiokäyttöön, sillä tällä ohjeella hirvestä tulee jotenkin erityisen maukasta. Kiitos siis vielä Sillä sipulilan naapuriin hyvästä reseptistä!

Joulupöydän antimista

Vietin joulun pyhät suurimmaksi osaksi kahdestaan äitini kanssa, kuten tavallista. Kanssaeläjä piipahti mukanani aatonaatosta jouluaattoaamuun äitini luona, mutta matkasi sitten omia vanhempiaan tervehtimään. Joulu sujui siis varsin rauhallisissa tunnelmissa. Nyt on palattu jälleen arkeen ja nettiyhteyden päähän, joten vaikka joulu menikin jo, palaan siihen vielä muutaman kuvan verran.

Joulupöytäämme on kuulunut yleensä aina hirveä jossakin muodossa. Aiemmin pappani metsästi ja hirvipaistia nautittiin mummolassa aattona joulupukin käyntiä odotellessa. Papan edesmentyä paremmille metsästysmaille, kohtasi joulupöytäämme joitakin vuosia kestänyt hirvipuutos. Nyttemmin kanssaeläjän isä on paikannut tilannetta. Itsenäisyyspäivän viikonloppuna kanssaeläjän kotona vieraillessamme saimmekin jälleen oivan hirvipaistin äitini luokse jouluviemisiksi. Ositimme kylläkin paistin, sillä parin kilon paisti ei mitenkään olisi tullut syödyksi kaiken muun ohella kahden ihmisen joulussa.

Päätimme äitini kanssa valmistaa hirvipaistin yksinkertaisesti, mutta maistuvaan lopputulokseen pääsimme kuitenkin.

Hirvipaisti

Vajaa kilo hirvipaistia
3 kynttä valkosipulia
1 iso tai 2 pientä sipulia
Suolaa, rouhittua mustapippuria
Kokonaisia maustepippureita
(Vettä, voita, paistopussi)

Sulata hirvipaisti. Sulata voita paistinpannulla. Ota paistiin pinta kuumalla pannulla.

Riko hieman valkosipulinkynsien rakennetta, mutta älä silppua. Leikkaa sipuli(t) renkaiksi.

Suolaa ja pippuroi paisti. Aseta uunivuokaan paistopussi ja pussin pohjalle valkosipulinkynnet. Asettele hirvi valkosipulinkynsien päälle ja asettele sipulirenkaat paistin yläpinnalle. Huuhdo pienellä määrällä vettä maut talteen paistinpannulta ja hulauta huuhteluvesi paistopussin pohjalle. Nakkaa sekaan jokunen maustepippuri.

Sulje paistopussi ja anna hirven muhia uunissa miedohkossa lämpötilassa (esim. 150 asteessa) useampia tunteja, kunnes liha on kypsynyt pehmeän mureaksi.

Meidän paistimme näytti uunissa loikoilunsa jälkeen tältä. Tarkkaa aikaa emme katsoneet, mutta kyllä liha useamman tunnin aattona uunissa sai muhia. Rakenne ei ollut lainkaan kuivakka, siitä taisi paistopussissa mukana ollut liemi pitää huolen. Ja makuakin piisasi, vaikka valmistustapa ja tykötarpeet olivatkin simppeleitä.

Rosollia ei meillä tänä jouluna ollut tarjolla lainkaan. Olemme todenneet sen menekin kehnonlaiseksi, joten korvasimme tällä kertaa rosollin yksinkertaisella punajuuri-raejuustosekoituksella.

Yksinkertaista mutta hyvää taisikin olla jouluateriamme teemana tänä vuonna, sillä tarjolla oli myös hyvin simppeleitä uunivihanneksia joukossansa omenaa. Mukana oli muistaakseni öljyä ja jotakin yrttimaustetta; taisikohan olla timjamia ainakin?

Tietysti tarjolla oli myös äidin tekemää porkkanalaatikkoa. Ja taustalla kuvassa piileksii aivan tavallinen kinkku. Meillä kinkku paistellaan hiljoksiin jo aattoa edeltävänä yönä, jolloin aattoaamun aamupalalla saa jo vuolla leivälleen kinkusta siipaleen niin halutessaan. Emmekä ole myöskään harrastaneet kinkun kuorrutteita, vaikka sellaistakin voisi olla joskus ihan hauska kokeilla.

Perunat olivat tällä kertaa läsnä aterialla keitetyssä muodossa. Etualan kattilassa oleva vihreä epäilyttävän näköinen mössö on ilmeisesti kulkeentunut jouluumme äitini kainuulaisten juurten mukana. Mössön nimi on hernetuuvinki ja se on ulkomuodostaan huolimatta hyvää! Taustalla hirven paistoliemi oikealla ja kinkun paistoliemi vasemmalla. Liemet toimittivat kastikkeen virkaa jouluateriallamme.

Lisäksi tarjolla oli tietystikin joululimppua. Limppu oli ihan kaupasta ostettua, mutta sepä ei haitannut mitään. Juomapuolella kierrätin viime vuonna jouluateriaa varten Alkosta saamaani valkoviinisuositusta eli kostutin kurkkuani itävaltalaisella Steinschaden Grüner Veltliner Riede Stainilla. Taustalla myös pieni punaviini (Castillo Montroy Reserva), jonka nappasin aivan sattumanvaraisesti Alkon pienten viinipullojen hyllystä. Äitini nautti punaviinistä ruoan kanssa ja loput tuhosimme glögin terästeenä.

Hirveän hyvää...

...tai hyvää hirvestä. Miten päin vaan.

Vierailimme viime viikonloppuna kanssaeläjän vanhempien luona ja saimme täydennettyä taas pakastimestamme huvenneet hirvenlihavarannot. Mukaan saimme myös jauhettua hirvenlihaa, joka piti käyttää mahdollisimman pian pois (kertaalleen jäädytettyä kun ei oikein kannata uudelleen pakastaa, paitsi tietysti kypsennettynä). Päästin tällä kertaa kanssaeläjän valloilleen keittiössämme ja tuloksena syntyi hirvenjauhelihakastiketta sekä tänään vielä pasteijoita.

Ruskea hirvenjauhelihakastike

Noin 400 grammaa hirvijauhelihaa
1 sipuli
Voita
Vehnäjauhoja
Vettä
Suolaa, pippuria (ja paprikajauhetta)
Kokonaisia musta- ja maustepippureita

Silppua sipuli. Kuumenna paistinpannu ja lisää ihan kunnon köntsä voita. Paistele jauheliha ja sipulisilppu voissa kypsäksi. Mausta ihan ronskisti suolalla ja rouhaise reippaasti myllystä mustapippuria sekaan. Paprikajauhettakin voi hitusen tumpsauttaa sekaan, mutta se ei ole pakollista.

Sulata kattilassa noin 2 ruokalusikallista voita. Lisää sulaneen voin sekaan noin 3 ruokalusikallista vehnäjauhoja ja ruskista jauhot voissa. Sen jälkeen sekoita joukkoon vettä (kuulemma kanssaeläjä laittoi ehkä seitsemisen desilitraa) ja sekoita kastikkeen koostumus tasaiseksi. Lisää sitten joukkoon kokonaisia mustapippureita sekä kokonaisia maustepippureita (muutamia kumpaakin, kanssaeläjä laittoi ihan reilusti molempia). Lisää lopuksi sekaan myös jauhelihasipuliseos ja sekoita kastike taas tasaiseksi. Anna porista tovi ja tarjoile perunoiden kanssa.


Ruskea kastike on ehkä kaikista epäkuvauksellisin ruoka, jota olen kuvannut. Mitäpä sitä kaunistelemaan, tältähän se näyttää.


Kastike pääsi lautaselle kuorineen keitettyjen puikulaperunoiden ja maustekurkkuviipaleiden kanssa. Ruokajuomana itselläni oli Crowmoorin extrakuiva omenasiideri, kanssaeläjällä tsekkiläinen tumma olut. Ruoka nautittiin itsenäisyyspäivän iltana kynttilän valossa, nauttien juuri pöydälle laitetetuista joululiinoista ja pöydän päähän päässeen pikkuisen joulukuusen luomasta joulun odotuksen tunnelmasta sekä hyvästä seurasta. Yksinkertaista, melko perisuomalaista ja silti (tai juuri siksi?) niin hyvää.

Tänään olin töiden jälkeen tekemässä hieman jouluostoksia kaupungilla kun kanssaeläjä soitti kaupasta ja kertoi ajatelleensa, että lopusta hirvenjauhelihasta voisi tehdä vaikkapa riisi-jauhelihapasteijoita. Siispä pieni puhelinkonsultaatio tarvittavista aineksista ja kotiin tekemään pasteijoita yhteistyöllä. Vinkkiä otettiin Cebicin keittiöstä.

Hirvipasteijat

1 paketillinen voitaikinalevyjä (meillä taisi olla 10 taikinalevyä)
Noin 400 grammaa hirvenjauhelihaa
Voita
1 sipuli
2 desilitraa riisiä (joka keitetään)
Suolaa, mustapippuria, paprikajauhetta, valkopippuria
Kananmunaa voiteluun

Sulata taikinalevyt. Silppua sipuli. Laita suolalla maustettua vettä kiehumaan riisiä varten.

Laita riisit kiehumaan suolalla maustettuun veteen ja kypsennä riisipakettisi ohjeistuksen mukaan. Kuumenna paistinpannu ja laita pannulle voita. Ruskista sipulisilppu ja jauheliha pannulla. Mausta ihan reilusti suolalla, rouhitulla mustapippurilla, paprikajauheella ja valkopippurilla. Jauhelihaseos saa olla reilusti maustettu, koska riisi ei ole.

Kun riisit ja jauheliha ovat kypsiä, voit yhdistää ne ja sotkea niistä sopivan mössön pasteijoiden täytteeksi. Maistele vielä tarvitaanko lisää suolaa tai muita mausteita.

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen ja aloita pasteijoiden teko. Kauli sulaneita voitaikinalevyjä hieman ohuemmaksi ja puolita aina kukin levy. Nosta taikinapalaselle riisi-jauhelihaseosta ja sulje sitten pasteijan reunat tiiviisti. Tökkää haarukalla pasteijaan pari reikää ja voitele pasteijat päältä munalla. Jatka samaan malliin kunnes voitaikina tai täyte loppuu. Meillä taisivat mennä aika tasan. Paista sitten pasteijoita uunissa keskitasolla noin 15 minuuttia.


Ihan pasteijoilta ne näyttivät. Eivät kaunottaria nämäkään, mutta maistuivat aivan siltä miltä pitikin; jauheliha-riisipasteijoilta. Kanssaeläjällä tosin taisi tulla jo hirvikiintiö hetkeksi täyteen, sillä hänen mielestään nämä eivät ollee kauhean hyviä - joskaan eivät myöskään pahoja. Ehkäpä täyte olisi kuitenkin kaivannut hieman jotain juustoa tai muuten rankempaa maustamista jotta pasteijat olisivat olleet makuisampia. Tuorejuustoa meillä ei kuitenkaan ollut ja juustoraasteen tai vaikkapa tomaattipyreen/ketsupin lisäämistä kanssaeläjä ei pitänyt hyvänä ajatuksena.