Näytetään tekstit, joissa on tunniste keksit. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste keksit. Näytä kaikki tekstit

perjantai 26. joulukuuta 2014

Sovellettu italialaishenkinen jälkiruoka

Meillä yleensä on tarjolla jouluruokailulla myös jotain makeaa. Tortuista ei niin kukaan piittaa, eikä pipareitakaan siinä yhteydessä tule oikein syötyä. Suklaata on tietysti, mutta ihan jälkiruokaakin on mukava saada syödäkseen. Aika usein se on ollut jonkinlaista juustokakkua, jossa on jokin jouluinen twisti. Sellaista vähän mietin tänäkin vuonna, kunnes hyödynnettäväksi tuli paketti suklaa-appelsiini cantuccineja ja purkillinen hämmentävää persikka-amaretti-kaakaolevitettä.

Keksit sinällään olivat ihan ok. Levitteelle oli vaikeaa keksiä käyttötarkoitusta. Joten päätin kehitellä niistä jotakin jälkiruokaa. Tiramisu tuli mieleeni, joten siitäpä lähdin sitten soveltamaan.

Tiramisuhenkinen jälkiruoka

Noin 10 suklaa-appelsiini cantuccinikeksiä
Vahvaa kahvia
Loraus Cointreauta
1 purkillinen mascarponea
2 desilitraa kuohukermaa
Vaniljasokeria
Puoli purkillista persikka-amaretti-kaakaolevitettä
Tummaa suklaata

Keitä vahvaa kahvia, mausta kahvi Cointreaulla.

Mausta kerma vaniljasokerilla ja vatkaa vaahdoksi.

Sekoita mascarpone kermavaahdon joukkoon.

Sekoita mascarpone-kermavaahtoon persikka-amaretti-kaakaolevite.

Kostuta cantuccinit kahvissa.

Kokoa jälkiruoka kulhoon kerroksittain: pohjalle palasteltuja, kostutettuja keksejä, päälle mascarpone-kermaseosta, rouhi väliin tummaa suklaata ja tee toinen kerros (tai useampi, jos kulhosi on sen mallinen).

Laita maustumaan jääkaappiin kelmulla peitettynä, muutama tunti riittää, mutta seuraavana päivänä tämä maistuu parhaimmalle, kun keksit ovat saaneet rauhassa pehmentyä ja maut tasaantua.

Mitä kaapista löytyy -hengessä tästä tuli oikein mainio jälkiruoka joulupöytään. Tulipa hyötykäytettyä aineksia, jotka muuten helposti olisivat jääneet vaan keittiöön pyörimään ja lopulta varmaan päätyneet haaskioon.

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Maapähkinävoikeksit


Siskon tyttö täytti lauantaina 2 vuotta. Olin luvannut auttaa synttärikokkauksissa, mutta sisko olikin ehtinyt olla tehokas ja siskon mies otti vastuulleen täytekakun valmistuksen, joten osakseni jäi keksitehtaan pyöritys ja autteleminen muiden juttujen loppuun saattamisessa.

Tosi hieno olikin tarjolle laitettu Barbapapa-kaakku! Me ehdittiin syödä tämä miniversio, isompi kakku pääsi tarjolle kun isompi osa synttärivieraista saapui juhliin meidän jo jouduttua lähtemään.

Oma osuuteni oli siis keksit, joiksi valikoituivat maapähkinävoikeksit tällä reseptillä. Maapähkinävoi nyt vaan tuntui ajatuksena tosi hyvältä ja lisäksi resepti vaikutti riittävän simppeliltä. Tein itse satsin koko maapähkinävoipurkillisesta (350 grammaa) ja säädin ainesmäärät sen mukaan, mutta laitan tähän kuitenkin nuo selkeämmät määrät reseptin alkulähteestä.

Maapähkinävoikeksit

250 grammaa maapähkinävoita
1,5 desilitraa fariinisokeria
2 desilitraa sokeria
125 grammaa pehmennyttä voita
2 kananmunaa
2,5 desilitraa vehnäjauhoja
0,5 teelusikallista ruokasoodaa
0,25 teelusikallista jauhettua, kuivattua inkivääriä

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Sekoita keskenään vehnäjauhot, ruokasooda ja inkivääri.

Kaavi toiseen kulhoon maapähkinävoi, pehmennyt voi sekä sokeri ja fariinisokeri. Vatkaa vaahdoksi.

Lisää seokseen yksitellen kananmunat ja jatka samalla vatkaamista koko ajan (eli pyydä apukäsiä rikkomaan munat tai jos olet supertaitava, niin ehkä onnistut rikkomaan ne myös itse, minä en ollut).

Sekoita voi-maapähkinävoi-sokeri-munaseokseen jauhoseos.

Pyörittele taikinaseoksesta palloja ja taputtele ne leivinpaperoidulle uunipellille.

Kekseihin voi painaa koristekuvion piparimuoteilla tai vaikka haarukan terällä. Myös koristeet toimivat, pähkinärouhe tai ihan leivonnaiskoristeet ovat kivoja. Kokeilin itse haarukkaa, piparimuotteja ja tähtikoristeita. Tikkujakin tökkäsin muutamaan keksiin, mutta ne eivät erityisen hyvin pysyneet kekseissä paikoillaan.

Paista uunin keskiosassa noin 15 minuuttia.

Anna keksien jäähtyä hieman ennen kuin nostat ne pois pelliltä.

Keksit olivat oikein kivoja, eivät mitenkään överimakeita vaikka sokeria näihin rutkasti laitettiinkin. Ja oli kiva leipoa jotain, kun täällä Helsingin kodissa ei tosiaan sitä uunia ole ollenkaan käytettävissä.

sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Piparinen tiramisu

Lähikauppani on K-market, joka ei välttämättä suuruudellaan loista, mutta kokoonsa nähden valikoima palvelee minua erinomaisesti. Lisäksi kaupassa palvellaan muutenkin, ja pidän siitä, että asiakas otetaan huomioon, toiveita valikoimaan liittyen otetaan vastaan ja niitä myös toteutetaan ja ylipäätään asiakkaalle tulee tunne, että myös mielipide ja ihminen kelpaavat, eikä pelkkä raha.

Lähikauppiaani kyllä pitänee kirjaa plussakorttiasiakkaistaan, sillä olen nyt parina jouluna saanut postissa joulukortin kauppiaalta. Toki  kortti on sellainen valmiiksi painettu, mutta siitäkin tulee jotenkin hyvä mieli. Tämän vuoden joulukortissa oli mukana myös jouluisen jälkiruoan ohje ja päätin tarttua siihen pienin muutoksin, sillä piparitiramisu kuulosti varsin oivalliselta joulujälkkäriltä.

Piparinen tiramisu

Noin 200 grammaa piparkakkuja
Noin 150-200 grammaa omenasosetta
2 desilitraa kuohukermaa
1 purkillinen mascarponea
2-3 ruokalusikallista sokeria
5 ruokalusikallista vahvaa kahvia
3 ruokalusikallista konjakkia
Suklaaraastetta, kaakaojauhetta tai piparimurua koristeluun

Keitä kahvi ja sekoita konjakin kanssa.

Voit käyttää tiramisun kokoamiseen esimerkiksi pyöreää vuokaa.

Asettele valitsemasi astian pohjalle kerros piparkakuista. Jos piparit eivät asetu nätisti, voit tietysti palastella ne tai murustaa pipareiden väleihin jääviin aukkokohtiin palasia.

Kahvi-konjakkiseoksella sekä kostutetaan piparit että maustetaan kerma-mascarponeseos. Älä siis käytä pohjapipareiden kostutukseen koko seosta!

Levitä kostutettujen pipareiden päälle omenasoseesta puolet.

Vatkaa kerma vaahdoksi ja sekoita mascarponen kanssa. Makeuta sokerilla. Lisää seokseen makua sekoittamalla noin kolme ruokalusikallista kahvi-konjakkiseosta mukaan.

Levitä kerma-mascarponeseosta omenasosekerroksen päälle.

Lado uusi kerros pipareita, kostuta lopulla kahvi-konjakkiseoksella, lisää toinen kerros omenasosetta ja levitä lopuksi loput kerma-mascarponeseoksesta päällimmäiseksi.

Koristele tiramisu suklaarouheella, kaakaojauheella tai piparimurulla. Itse käytin koristeluun piparkakkusuklaata.

Kuvausolosuhteet eivät näin vuoden pimeimpään aikaan ole kovinkaan häävit. Valon vähyys ei onneksi pahenna makua. Tähän jälkkäriin voi oivallisesti myös upottaa niitä pipareita joulun jälkeenkin, jos kaikki eivät tule syödyiksi joulun pyhien aikaan!

Muistakaahan olla vielä viime hetkilläkin kiltisti, sillä tontut tarkkailevat edelleen.

Peruspöperölä toivottaa kaikille maistuvaa, mehevää ja mukavaa joulua!

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Kinuskiset raparperikeksit

Siskolta saamiani raparpereita tuhosin hillokkeen lisäksi myös ihaniin raparperi-kinuskikekseihin, joiden resepti kiinnitti huomioni Herkussa ja Koukussa. Keksiresepti lienee alunperin Maku.fi:stä lähtöisin.

Koska hyviä keksireseptejä ei ole koskaan liikaa, ja helpot ja hyvät ohjeet on mukava jakaa aina eteenpäin, haluan laittaa ohjeen esiin myös tänne pöperölän puolelle.

Kinuskiset raparperikeksit

200 grammaa pehmennyttä voita
2 desilitraa sokeria
1 desilitra kinuskikastiketta
4 desilitraa (luomu)vehnäjauhoja
1,5 desilitraa kaurahiutaleita (laitoin luomuneljänviljanhiutaleita)
2 teelusikallista leivinjauhetta
Muutama varsi raparperia
1 ruokalusikallinen perunajauhoja

Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe sekä kaura/neljänviljanhiutaleet.

Putsaa ja kuori tarvittaessa raparperit. Pilko pieniksi, kekseihin sopiviksi paloiksi. Sekoita joukkoon perunajauhot.

Vatkaa pehmennyt voi ja sokeri vaahdoksi. Vatkaa joukkoon myös kinuskikastike.

Vaivaa käsin voi-sokeri-kinuskikastikeseokseen ensin kuiva-aineseos ja sen jälkeen raparperit.

Pyörittele taikina jauhotetulla alustalla pötkyläksi, noin 30 cm:n mittaiseksi. Peitä taikinatanko kelmulla ja nosta jääkaappiin vähintään tunniksi. Viipaloi sitten taikinasta palasia ja asettele leivinpaperoidulle pellille.

Tai jos teet keksejä myöhään illalla tai olet muuten vaan laiska, skippaa tuo jääkaapitus ja nostele taikinasta klönttejä uunipellille lusikan avulla. Kekseistä ei tule niin nättejä, mutta hyviä niistä silti tulee.

Mulla myös meinasi unohtua koko kinuskikastike, ja lisäsin sen taikinaan ihan viimeisenä. Ei tuntunut haittaavan olennaisesti lopputulosta sekään, onneksi!

Paista keksejä 200 asteisessa uunissa, keskitasolla noin 16-18 minuuttia. Nosta sitten pois uunipelliltä leivinpaperin päälle jäähtymään.


Koska raparperipiirakan kanssa maistuu aina niin hyvältä jokin vaniljainen; jäätelö tai kastike, päätin syödä keksejäkin kokeilun vuoksi "täytekekseinä", joissa oli välissä vaniljajäätelöä. Toimi!

Keksit saivat myös aikaan tyytyväistä myhäilyä työtovereiden keskuudessa, joten uskallan suositella kaikille teille, jotka haluatte upottaa raparperisatoanne vaihtelun vuoksi vaikka kekseihin.

sunnuntai 8. tammikuuta 2012

Suklaa-pekaanipähkinäcookies

Olin luvannut tehdä jotakin makeaa tyttöjen iltaan. Idea- ja energiapankkini oli aika tyhjillään, eikä aikaakaan oikeen ollut mihinkään kovin erikoiseen ja aikaavievään pipertämiseen. Pyörittelin mielessäni ensin muffinsien tekoa, mutta päädyin sittenkin cookieseihin. Vihreä curry -blogista löytämäni suklainen pekaanipähkinäcookies -resepti vaikutti kiinnostavalta, joten otin siitä mallia.

Suklaa-pekaanipähkinäcookies

Noin 200 grammaa tummaa suklaata (laitoin 2 kpl Fazerin thin darkeja eli 160 g)
100 grammaa voita
Noin desilitra tavallista sokeria
Reilu desilitra muscovadosokeria (eli siis täysruokosokeria)
1 kananmuna
1 teelusikallinen vaniljasokeria
Reilut 2 dl vehnäjauhoja
0,5 teelusikallista leivinjauhetta
90 grammaa pekaanipähkinöitä

Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen.

Sulata 140 grammaa suklaasta. Anna jäähtyä hieman.

Pilko loput suklaat sekä pekaanipähkinät.

Vaahdota huoneenlämpöinen voi vatkaimella. Lisää sitten voin sekaan sokerit ja vaahdota uudestaan.

Vatkaa voi-sokeriseokseen mukaan kananmuna ja sulatettu suklaa.

Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään ja lisää sitten noin puolet jauhoista taikinaan.

Lisää suklaat ja pekaanipähkinät. Sekoita.

Lisää vielä loput jauhoseoksesta ja sekoita tasaiseksi.

Nostele taikinasta lusikalla kökkäreitä leivinpaperoidulle uunipellille. Jätä leviämisvaraa.

Laita keksit paistumaan uunin keskitasoon. Kun taikina on uunissa hieman sulanut, voit vielä ottaa pellin hetkeksi uunista ja haarukalla tasoitella keksejä vähän keksimäisempään ulkomuotoon.

Paista noin 12-15 minuuttia.

Tämä oli kiva keksikokeilu! Tykkään suklaasta ja pähkinöistä, joten meikäläiselle nämä kyllä upposivat oikein hyvin. Ja näyttivät kelpaavan myös muille tyttöjen iltalaisille.

maanantai 21. marraskuuta 2011

Tip tap!

Oululaisia ruokaihmisiä, blogeilla ja ilman, vahvistettuna vierailevalla etelän tähdellä, kokoontui lauantaina (Diplomi-)insinöörin keittiöön pikkujouluhengessä.

Heti alkuun pieni kuva-arvoitus! Herra Peruspöperö ja Herra Insinööri valmistamassa jotain. Lopputulos selviää myöhemmin tässä postauksessa.



Kuva Alkon sivuilta.

Kun kerran pikkujouluja vietettiin, piti tietenkin hankkia glögiä. Olin bongannut Alkosta Dufvenkrooks Chokladin ja halusin testata sitä. Glögi oli huomattavasti vähemmän suklainen kuin odotin, mutta toisaalta myös paljon mausteisempi. Ei ehkä noussut ykkössuosikiksi, ihan mukava kokeilu kuitenkin.

Omien pikkujouluviemisteni inspiraatiosta täytyy antaa täysi kiitos Pumpkin Jamiin. Nappasin nimittäin sekä aurakierteiden että parmesaanikeksien reseptit Marilta. Lisäksi tein pikkumakeaksi naposteltavaksi rocky roadseja pikkujoulutwistillä.


Sinihomejuustokierteet tai -hyrrät

1 iso voitaikinalevy (löytyy ainakin Pirkalta pakasteesta)
170 grammaa Auraa tai muuta sinihomejuustoa
200 grammaa ranskankermaa
1 luomukananmuna voiteluun

Sulata voitaikinalevy.

Kuumenna uuni 225 asteeseen.

Kauli taikina suunnilleen kaksinkertaiseksi kooltaan.

Sekoita sinihomejuusto ja ranskankerma haarukalla muussaten. Ei haittaa jos juustosta jää isompiakin köntsiä.

Levitä ranskankerma-auraseos taikinalle suhteellisen tasaisesti.

Rullaa taikina rullaksi ja leikkaa siitä noin sentin paksuisia palasia. Nosta palaset leivinpaperoidulle uunipellille. Voitele kananmunalla.

Paista noin 20 minuuttia, kunnes kierteet tai hyrrät ovat saaneet pintaansa väriä, mutta eivät ole vielä kuivahtaneet sisältä.

Anna jäähtyä ennen tarjoilua.

Täytyy kiittää Marin äitiä loistavasta reseptistä! Helppoa ja herkkua on. Täytyy kokeilla vielä tuunata ohjetta lisäämällä täytteeseen vaikkapa kinkkua, salamia tai miksei vaikkapa kylmäsavuporoa. Herra Peruspöperöä kun on lähtökohtaisesti aina sitä mieltä, että jotain puuttuu, jos ei ole lihaa mukana.

Kulinaarimurulan Jaana puolestaan tekaisi nautittavaksemme horiskodippiä eli chorizo-salsaa. Aivan älyttömän hyvvää!

Cocktailpalahenkisyys jatkui, kun erittäin kokkaustaitoinen ystäväpariskunta laittoi tarjolle suolaisia vaahtokarkkeja pinjansiemenmäihällä päällystettynä. Toivottavasti voidaan kohta lakata viittaamasta heihin hangaroundeina, sen sortin painostusta lauantaina taas heihin kohdistettiin oman ruokablogin pystyttämiseksi. Sen verran taitavaa ja kekseliästä porukkaa ovat, että kyllä olisi annettavaa omaan blogiin. Nimiehdotuksiakin lenteli illan mittaan niin valtava määrä, että edes siitä ei pitäisi enää koitua estettä blogin aloittamiselle.

Ja kyllähän me jotakin tietysti juotiinkin! (No aika paljonkin, kuten ehkä arvata saattaa...)
Pastanjauhajat tekaisivat meille tarjolle jouluiset cosmopolitanit, joissa maistui karpalo ja rosmariini.


Parmesaanikeksit
(Resepti alunperin; Sanna Kekäläinen, Kaikkien aikojen joulu 2011)

150 grammaa huoneenlämpöistä voita
2,5 desilitraa luomuvehnäjauhoja
100 grammaa parmesaania raastettuna

Päälle:
50 grammaa parmesaania raastettuna
Luomupinjansiemeniä
Luomukananmunaa voiteluun

Raasta juusto. Sekoita pehmenneeseen voihin jauhot ja juustoraaste.

Muotoile taikinasta kaksi pötköä. Laita pötköt kelmuun ja jääkaappiin vähintään puoleksi tunniksi.

Kuumenna uuni 200 asteeseen.

Leikkaa jääkaapitetuista taikinapötköistä paloja ja painele kekseiksi leivinpaperoidulle uunipellille.

Voitele keksit ja ripottele päälle pinjansiemeniä sekä parmesaaniraastetta.

Paista keksejä uunissa keskitasolla noin 10 minuuttia.

Ei ehkä yllätä, että jos resepti sisältää yhtäläisen määrän juustoa ja voita, niin lopputulos on maittava. Ihania keksejä! Ja helppoja valmistaa, nämäkin.

Hangaroundien herkkuihin kuuluivat myös ruisleipäset, joista toiset oli päällystetty siianmädillä

...ja toiset kalarajoitteisia ajatellen savuporolla.

Tekemäni rocky roadsit sisälsivät levylliset Fazerin sinistä ja Maraboun 80 % tummaa suklaata, minivaahtokarkkeja, mantelirouhetta, pekaanipähkinöitä ja macadamiapähkinöitä rouhittuina sekä pipareita murusteltuna. Valmistus on yksinkertaista; sulattaa vaan suklaan ja valuttaa sen joko leivinpaperin päälle tai vuokaan laitettujen täytteiden päälle. Sitten annetaan jähmettyä jääkaapissa ja palastellaan tarjolle. Suklaita ja täytteitä voi varioida mielensä mukaan.

Seuraavalla kerralla lisään vielä suklaan määrää tai pienennän astian kokoa, jotta paloista tulisi paksumpia. Tällä kertaa osa täytteistä jäi vuokaan, kun suklaa ei ollutkaan valunut aivan pohjalle asti jokaisessa kohdassa. Minivaahtiksia jäi vielä vaikka kuinka paljon isosta pussillisesta yli, joten epäilemättä näitä tulee tehtyä vielä lähiaikoina uudemmankin kerran.

Jauhantapajan tehokaksikko teki tarjolle cosmopolitanien lisäksi hurjan söpöjä miniversioita club sandwicheista.

Jotakin erikoislaatuista ruokaintoisissa ihmisissä lienee, sillä leipien kokoamista sivusta seuranneiden suusta kuultiin muun muassa kommentteja siitä, miten kauniilta pienet pekonipalaset näyttävätkään.

Pastanjauhannan kommenttilaatikostakin tuttu Bronx puolestaan juotti meille jokseenkin ärmäköitä mustia ryssiä.

Kuvassa näkyy myös surullisen kohtalon kokenut Pekan valkoinen pöytäliina. Siis se ihan oikeasti oli valkoinen vielä alkuillasta!

Ja vastaus alkupostauksen kuva-arvoitukseen tulee tässä:

Insinöörin versio Cheese Steak and Onionista. Leivän väliin päätynyt lihakimpale oli nimittäin niin massiivinen, että sen pinta täytyi tohottaa parvekkeella industriaalikokoisella tohottimella. Herra Peruspöperö näytti taskulampulla valoa Herra Insinöörin tohottaessa otsalamppu vielä lisävalonaan lihaa ja Herra Pastanjauhannan ottaessa vieressä valokuvia. Ihailtavaa omistautuneisuutta ja kekseliäisyyttä, ei voi muuta sanoa!

Illan isäntä vastasi myös varsinaisesta jälkkäristä, joka olikin oikein oivallinen kokoonpano. Lautaselta löytyi suklaista fondanttia, joka oli saanut kaverikseen päärynäsorbettia sekä calvados crème caramelia. Ah ja nam!

Ilta oli oivallinen, seura mitä parhainta ja nautitut syömät ja juomat ensiluokkaisen herkullisia. Että ei muuta kuin seuraavaa kertaa odottamaan taas vesi kielellä. Muiden reseptejä ja tarinoita löydätte täältä, täältä ja täältä.

Huippua oli myös kokoontua vielä seuraavana päivänä parantelemaan oloa porukalla Kauppuriin. Kyllä siinä huonompikin olo ja väsymys kaikkoaa, kun saa eteensä kaupungin parasta burgeria ja miettii erinäisiä sananmuunnoksia tai epäsananmuunnoksia. Tulipa jaettua myös vinkit sen valkoisen pöytäliinan puhtaaksi saamiseksi.

lauantai 1. lokakuuta 2011

Espresso-suklaakeksit rommi-rusinajäätelöllä

Olen mukana Pauligin järjestämässä kovatasoisessa Makupari-kisassa. Kisan ideana oli luoda makupari jollekin Pauligin erikoiskahveista. Kisan pääpalkintona on matka Nomaan Kööpenhaminaan herkuttelemaan, ja upea palkinto onkin saanut ruokabloggarit sankoin joukoin kehittelemään herkkureseptejä kahveille kaveriksi. Myös äänestäjät voivat voittaa; heille on luvassa mahtiviikonloppu Helsingissä hotelli Kämpissä sekä illallinen Chez Dominiquessa!

Oma tekeleeni on makupari Pauligin Papua New Guinea -kahville, jota kuvaillaan näin: "Arvostetusta Sigri-kahvista paahdettu Paulig Papua New Guinea tekee tiramisusta täydellisen makunautinnon. Kahvin runsasaromisessa ja makean mausteisessa jälkimaussa korostuvat mangon ja tummaksi paahdetun kaakaon herkulliset vivahteet."

Makupariin lähdin tavoittelemaan samantyyppisiä makuja kuin tiramisussa, joka siis mainittiin esimerkkimakuparina Papua New Guinea -kahville. Niinpä syntyi ajatus rommi-rusinajäätelöllä täytetyistä espresso-suklaakekseistä. Keksien mieto kahvisuus ja ihana suklaisuus yhdistettynä rommi-rusinajäätelön kermaisuuteen ja aromeihin toimii loistavasti keskivahvan ja hieman makealla tavalla mausteisen Papua New Guinea -kahvin kanssa.

Espresso-suklaakeksit
(mukaeltu Glorian ruoka & viini -lehden 3/2011 reseptistä)

200 g huoneenlämpöistä voita
2 dl luomuruokosokeria
0,5 dl hienoa sokeria
2 luomukananmunaa
Noin 5 dl luomuvehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
0,25 tl suolaa
100 g tummaa suklaata (kaakaota vähintään 70 %)
0,5 dl Pauligin originale espressopapuja

Vatkaa voi ja sokeri vaahdoksi sähkövatkaimella. Sekoita sitten joukkoon kananmunat yksi kerrallaan.

Yhdistä toisessa kulhossa vehnäjauhot, leivinjauhe sekä suola. Lisää sitten kuiva-aineseos voi-sokeri-munavaahtoon. Sekoita.

Rouhi espressopavut sekä tumma suklaa. (Espressopapujen rouhinta hoituu kätevimmin, kun laittaa pavut minigrip-pussiin ja nuijii pavut murskaksi.) Sekoita molemmat rouheet taikinan joukkoon.

Muotoile taikina pötköksi kelmun sisälle ja laita taikina jääkaappiin vetäytymään 1-2 tunniksi.

Kun taikina on vetäytynyt, leikkaa siitä noin sentin paksuisia viipaleita ja asettele ne leivinpaperoidulle uunipellille. Paista keksejä 200 asteisessa uunissa keskitasolla noin 15 minuuttia, kunnes ne ovat saaneet kauniin sävyn.

Anna keksien jäähtyä ennen tarjoilua.

Rommi-rusinajäätelö
(resepti mukaeltu Krups-jäätelökoneen mukana tulleesta reseptivihkosesta)

Noin 50 g rusinoita
Vajaa desilitra vaaleaa rommia
2,5 dl täysrasvaista- eli punaista maitoa
1 dl sokeria
2 kananmunaa
4,5 dl kuohukermaa

Kaada rommi rusinoiden päälle ja jätä peitettynä imeytymään yön ylitse. Lämmitä maito. Vatkaa kulhossa kananmunat ja sokeri vaahdoksi. Kaada lämmin maito vähitellen muna-sokerivaahtoon samalla kokoajan sekoittaen. Kaada sitten seos kattilaan ja lämmitä miedolla lämmöllä. Seos ei saa kiehua. Sekoittele seosta, kunnes se alkaa hieman jähmettyä ja muuttua kastikemaiseksi. Kaada seos kattilasta kulhoon ja anna jäähtyä huoneenlämpöiseksi. Lisää sekaan kerma ja sekoita jälleen.

Valmista massasta jäätelöä jäätelökoneesi ohjeiden mukaisesti, sekoita valmistusvaiheessa rommi-rusinat jäätelömassan sekaan ja siirrä valmis jäätelö pakastimeen odottamaan tarjoilua.

Koosta makupariannos asettelemalla yksi espresso-suklaakeksi lautaselle annoksen pohjaksi, lusikoi sitten pienellä lusikalla rommi-rusinajäätelöä keksin päälle täytteeksi, raasta tai rouhi halutessasi jäätelön päälle tummaa suklaata ja aseta toinen keksi kanneksi. Tarjoile Pauligin Papua New Guinea -kahvin makuparina.

Annostani voi äänestää täällä: Espresso-suklaakeksit rommi-rusinatäytteellä.

tiistai 6. lokakuuta 2009

Tiramisua hilloista

Elokuun ruokahaasteen voittajaresepti oli Tuulestatemmattua-blogin Hillamisu. Hillamisu näytti ja kuulosti niin herkulta, että sitä oli päästävä kokeilemaan jossakin vaiheessa.

Alunperin minun oli tarkoitus tehdä hillamisua tarjolle ruokablogitapaamiseen, mutta koska se siirtyi marraskuulle, päätinkin tehdä sitä viime viikonloppuna, kun meillä oli kylässä sekä Helsingin ystäviä että paikallisia.

Hillamisu
(iso vuoallinen)

1 paketti eli 200 grammaa savoiardikeksejä
1 desilitra appelsiinituoremehua
4 ruokalusikallista tummaa rommia
Pullollinen lakkajälkiruokakastiketta
500 grammaa hilloja
Suklaakastiketta
4 desilitraa kermaa
2 teelusikallista vaniljasokeria
Noin 200 grammaa mascarponea
50 grammaa tummaa suklaata

Vatkaa täytettä varten kerma vaahdoksi. Mausta vaniljasokerilla. Sekoita joukkoon myös mascarpone.

Lado tarjoiluastian/vuoan pohjalle kerros keksejä. Kostuta ne appelsiinimehun ja rommin sekoituksella. Alkuperäisohjeessa neuvotaan käyttämään cointreauta tai grand marnieria, joten käyttäkää jos teillä on. Meillä ei ollut enkä tämän takia viitsinyt ostaa. Rommi toimi vallan mainiosti myös.

Kaada keksien päälle lakkakastiketta. Alkuperäinen ohje suosittelee Lapin jängän kastiketta, mutta sitä ei Oulun Stockalla ollut, joten ostin jotakin muuta lakkajälkiruokakastiketta, mutta unohdin jo että minkä merkkistä. Tämä ei kuitenkaan ole pakollinen ainesosa, ilmankin pärjää.

Laita seuraavaksi vuokaan kerros hilloja. Tämän jälkeen laitetaan kerros kerma-mascarponeseosta. Ja sitten päälle joko sulatettua suklaata, tai jos on laiska kuten minä, valmista suklaakastiketta tuubista (sitä oli valmiiksi jääkaapissa, joten sama oli käyttää pois).

Sitten toistetaan sama; keksejä, kostutus, lakkakastiketta, hilloja, kerma-mascarponeseos. Päällimmäiseksi kerrokseksi tulee siis kerma-mascarponeseosta.

Anna misun maustua yön yli jääkaapissa.


Misu matkalla jääkaappiin maustumaan. Omaan hillamisuuni tuli siis vain kaksi kerrosta, koska enempää ei vuoka vetänyt. Oli niin houkuttelevaa jo tässä vaiheessa, että kanssaeläjä ruinasi maistiaisia jo saman tien. En heltynyt, vaan käskin odottaa seuraavaan päivään :)


Yön maustumisen jälkeen koristele hillamisun pinta vielä tummasta suklaasta veistellyillä suklaalastuilla.

Kuten huomaa, nurkasta ehdittiin nappasta makupalat jo ennen kuin muistettiin kuvata valmis herkku. Hellyin siis seuraavana päivänä antamaan maistiaiset ennen illan vieraiden tuloa. Hillamisu sai kyllä sen verran paljon kehuja, etteivät ne voineet ihan pelkkää kohteliaisuutta olla, joten tätä reseptiä voin kyllä huoletta suositella.

sunnuntai 13. syyskuuta 2009

Cookies!

En ole ollut mikään kovin innokas leipoja aiemmin, mutta nyt olen mitä ilmeisimmin saanut jonkun leivontaviruksen, sillä olen tehnyt viime aikoina omppupiirakan lisäksi muitakin leivonnaisia. Yleensä kun tulee lähinnä tehtyä kakkua synttäreille ja joskus johonkin muihin kekkereihin jotain. Mutta tosi harvoin ihan silleen muuten vaan.

Viime viikon leivontakokeiluihin pääsivät kahdenlaiset cookiet. Ensin teki mieleni suklaakeksejä, joten surffailin netissä etsien sopivan oloista reseptiä. Loppujen lopuksi päädyin kokeilemaan Kotikokki-sivuilta löytynyttä suklaacookies-reseptiä.

Suklaacookies

125 grammaa huoneenlämpöistä voita
3 desilitraa sokeria
2 kananmunaa
4,5 desilitraa vehnäjauhoja
1 desilitra kaakaojauhetta
2 teelusikallista vaniljasokeria
1 teelusikallinen leivinjauhetta
1 levy tummaa suklaata (käytin 100 gramman levyn Fazerin 70 % tummaa)
(maitoa)

Laita kulhoon pehmennyt voi ja sokeri(t). Sekoita kuivat aineet keskenään toisessa kulhossa. Vatkaa sitten sokeri ja voi vaahdoksi. Tämän jälkeen lisää voi-munaseokseen kananmunat yksitellen. Sekoita. Lisää kuivat aineet ja sekoita lisää. Sitten lisää rouhittu suklaa. Jos taikina tuntuu kaipaavan lisää nestettä, voit lisätä maitoa.

Itse jouduin lisäämään maitoa, koska taikina oli niin tönkköä, etten saanut sitä edes kunnolla sekoitetuksi. Voi olisi myös saanut olla pehmeämpää, josta tämä tönkköyskin toki saattoi johtua. Maitolisäyksestä seurasi löllömpi taikina, joka kyllä oli hyvää mutta keksien lopullinen rakenne jäi aika kuohkeaksi, ei keksimäisen rapeaksi.

Asettele taikinasta lusikoiden avulla könttejä leivinpaperoidulle pellille. Taputtele suht sileiksi ja isoiksi kekseiksi. Mitä paksumpia keksit ovat, sitä raaemmiksi ja myös paremmiksi ne jäävät keskeltä. Muista, että taikina paisuu uunissa paljon, joten kannattaa jättää keksien väliin kunnon välit. (Minähän en tätäkään muistanut ja sain sitten leikellä veitsellä keksipalasia melkein koko pellin peittäneestä massasta.)

Paista keksejä 175 asteessa noin 15 minuuttia.


Löllöt keksit eivät ehkä ole aivan cookies-nimensä veroisia liiasta maitolisäyksestäni johtuen, mutta maku oli silti hyvinkin kohdallaan! Tästä taikinasta vaan tuli keksejä sen verran monta, että ei ehditty syödä niitä kaikkia ennenkuin alkoivat maistua vähän huonolle. Tämä taas varmaan myös saattoi johtua siitä kosteasta rakenteesta. Noh, hyvä resepti kuitenkin, ensi kerralla vaan vois tehdä vaikka puolet taikinamäärästä niin ehtii syödäkin keksit, kun vielä maistuvat herkuilta!

Unelias-Anna oli leiponut myös cookieseja. Hän oli laittanut suklaacookiestaikinaansa myös suolapähkinöitä mukaan ja tämä kuulosti minustakin varsin hauskalta ja maukkaalta idealta. Niinpä testasin Annan ohjetta ja vein keksit mutusteltaviksi erään ystävän synttärikekkereihin, missä keräsivätkin kehuja. Että kiitti vaan reseptistä :)

Suklaa-suolapähkinäcookies

100 grammaa pehmeää voita
0,75 desilitraa rypsiöljyä
1,5 desilitraa sokeria
1 teelusikallinen vaniljasokeria
1 kananmuna
3,5 desilitraa vehnäjauhoja
1 desilitra kaakaojauhetta
1 teelusikallinen leivinjauhetta
1,5 desilitraa suolapähkinöitä

Laita voi, öljy ja sokeri kulhoon. Sekoita toisessa kulhossa kuivat aineet keskenään. Vatkaa voi-öljy-sokeri -seos kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon sitten kananmuna. Tämän jälkeen voit sekoittaa joukkoon kuiva-aineseoksen. Lopuksi sotke joukkoon myös suolapähkinät.

Anna taikinan oleskella jääkaapissa puolisen tuntia.

Muotoile taikinasta isohkoja keksejä leivinpaperoidulle uunipellille. Paista 200 asteisessa uunissa keskitasolla 7-8 minuuttia.


Ihanaiset suolapähkinäcookiesit maistuivat synttärivieraille ja tottahan itsekin natustin niistä muutaman. Nämä varmasti jäävät vakioleivonnaisten listalle; ovat niin helppoja tehdä ja lopputulos niin hyvä. Näiden suhteen tuo rakennekin pysyi hyvänä ja keksimäisenä.

maanantai 30. maaliskuuta 2009

Simppeliä jälkkäriä

Taannoisena siivouspäivänä halusin jälkiruokaa aterialle, mutta koska siivouspuuhat olivat vieneet suurimmat energiat ja innot kummemmasta puuhastelusta siltä erää, täytyi jälkiruoan olla mahdollisimman simppelisti syntyvää ja silti mielellään hyvää tietysti. Ei tämä nyt aivan pappilan hätävara ole, mutta jotakin siihen suuntaan.

Helppo ja herkullinen keksi-marja-kerma-jälkkäri
(kahdelle)

Suklaacookieseja (ehkä noin 3 keksiä/annos)
Mansikoita (ehkä noin 50 grammaa/annos)
Kermavaahtoa

Ota mansikat sulamaan pakastimesta hyvissä ajoin tai sulata niitä mikrossa. Murustele suklaacookieseja tarjoiluastian pohjalle 2/3 keksimäärästä. Lado keksimurujen päälle sulaneita mansikoita ja lusikoi niistä sulanutta mehua myös mukaan hieman, jotta keksinmurut saavat kosteutta. Laita mansikoiden päälle kermavaahtoa. Lisää kerman päälle vielä 1/3 keksimurusista ja lätkäise vielä päällimmäiseksi kerros kermavaahtoa. Anna maustua jääkaapissa ainakin hetki ja lusikoi napaasi tyytyväisenä mussuttaen. Kermaa taisi olla ennen vatkaamista noin desilitran verran ja siitä tein tosiaan pari näitä annoksia. Kerman voi halutessaan tietysti korvata esimerkiksi kevyellä vatkautuvalla vaniljakastikkeella. Hyvää tulee niinkin.