Se aika vuodesta - blinit ja niiden päälliset

Rakastan blinejä, ja ne kuuluvat talveen yhtä varmasti kuin nämä jossain vaiheessa iskevät hyytävät pakkaskelitkin. Onneksi kylmää voi paeta sisätiloihin ja syödä itsensä onnelliseksi rapsakan rasvaisten, ihanien blinien parissa, yhtä ihanien ystävien seurassa.

Eilen vietettiin yhdistettyä leikkaus- (mekkojen ja hiusten fiksausta), blini- ja saunailtaa ystäväni Annan luona. Toisen ystävän iltapuvun olkaimet tulivat lyhennetyksi sopivaan mittaan, meikäläisen hiuskuontalosta napsaistiin melko pitkä siivu pois kuivaksi käynyttä huonoa latvaa ja illan emäntä paistoi meille blinejä söpöillä punaisilla blinipannuillaan. Illan lopuksi lämmiteltiin vielä saunan lauteilla ennen kovin pakkashuurteista kotimatkaa.

Olimme sopineet että jokainen tuo jotain blinien päälle laitettavaa. Pääsin lukemaan viestiketjua vasta siinä vaiheessa, kun kaikki vakkaripäälliseni olivat jo varattu, ja tulossa oli jo sienisalaattia, smetana-punasipuli-mäti-komboa ja kylmäsavuporotahnaa, eikä mukana olevan kala-allergikon kannalta olisi ollut kovin reilua valita lisää kalaisia elementtejä pöytään. Sitten muistin juuri lukeneeni Hannan sopasta  kaurablineistä ja niiden vegepäällisistä.

Sieni-oliivitahna

200 grammaa ruskeita herkkusieniä

Noin puoli desiä kivettömiä kalamata-oliiveja

1 iso valkosipulinkynsi

Öljyä

Tomaattipyrettä

Soijakastiketta

Balsamicoa

Suolaa, mustapippuria

Putsaa sienet ja säästä itseltäsi aikaa viipaloimalla ne munanleikkurilla (tai viipaloi veitsellä).

Kuori valkosipulinkynsi ja silppua se.

Lorauta paistinpannulle öljyä ja paista sieniviipaleita muutama minuutti. Lisää pannulle myös valkosipuli ja jatka paistamista muutama minuutti lisää miedolla lämmöllä. Mausta seos ihan reippaalla kädellä suolalla ja mustapippurilla.

Siirrä sieni-valkosipuliseos astiaan, jossa voit soseuttaa ne. Lisää mukaan noin teelusikallinen tomaattipyrettä ja saman verran soijakastiketta. Lorauta sekaan myös vajaa ruokalusikallinen balsamicoa.

Soseuta seos mieleiseesi koostumukseen ja lusikoi tarjolle. Voit valuttaa päälle vielä hieman tryffeli- tai muuta mieluisaa öljyä.

Nauti tahna blinien (tai blinien muiden koostumusten eli vohveliblinien ja blinipannarin) tai vaikka hyvän rapean leivän päällä.

Tässä toteutuksena more is more eli kasasin blinilleni vähän kaikkea. Sieni-oliivitahna maastoutuu blinin paistopintaan blinin oikealla reunalla. Bliniviininä toimi Schloss Schönborn Rheingau Riesling.

Synttäritapakset

Muutama viikko sitten vanhenin jälleen vuodella, ja sehän on aina hyvä syy järjestää juhlat ystäville. Tänä vuonna tarjoiluissa oli tapas-teema, elokuussa koittavan Barcelonan-matkan hengessä. Tapas-menu koostui kasaamalla sopivia suupaloja netistä, Tapas-keittokirjasta ja omista mieliteoista.

Kuten listauksesta huomaa, laitoin tarjolle paljon myös simppeleitä "pilko ja laita esille" -tyyppisiä juttuja, kuten juustoja, viinirypäleitä, melonia, mansikoita ja serrano-kinkkua. Tämä helpotti kokkailu-urakkaa merkittävästi, eikä silti ollut ollenkaan huono asia makujen kannalta.

Hitusen enemmän vaivannäköä menun osalta vaativat:

Patatas bravas

Sitruuna-valkosipulikana

Luomunaudanlihapullat chorizolla

Marinoidut oliivit

Sitruksinen kikhernesalaatti

Kirsikka-halloumisalaatti

Artisokkatahna

Paprikatahna

Mansikka-limoncellokakku

Näistä osan reseptit kirjaan tähän postaukseen ja osa pääsee omiin postauksiinsa, jotta tästä ei tule niin megalomaanista yksittäistä viestiä. Linkitän sitten muut postaukset tuohon listaan, kun saan kirjoiteltua niitä blogiin.

Tarjoilut täyttivät melko tehokkaasti ruokapöytämme, vaikka siitä oli jatkopalakin käytössä. Ruoat myös maistuivat erittäin hyvin vieraille; kaikki syötiin loppuun, jopa täytekakku, jota yleensä on jäänyt yli!

Patatas bravas

(otin vinkkiä Pastanjauhannasta)

Noin kilo perunoita

Oliiviöljyä paistamiseen

Chilijauhetta

Paprikajauhetta

Suolaa

(Chili-majoneesia)

Pese ja kuori (uusia perunoita ei tarvitse kuin pestä hyvin) perunat. Keitä kypsähköiksi, mutta vielä napakoiksi.

Anna perunoiden jäähtyä ja kuutioi suupaloiksi.

Paista perunat runsaassa oliiviöljyssä ja mausta; suolaa, chilijauhetta ja paprikajauhetta.

Chili-majoneesi syntyi ihan vain sekoittamalla chilitahnaa kaupan valmiiseen majoneesiin.

Perunoiden kanssa tarjottavaksi sopivat majoneesin kanssa erilaiset dipit ja tahnat.

Marinoidut oliivit

(Resepti Nautiskellen-blogista)

2 purkkia maustamattomia vihreitä oliiveja

3 ruokalusikallista oliiviöljyä

1-2 ruokalusikallista sitruunamehua

Tuoretta rosmariinia

Yhden sitruunan kuori raastettuna

2-3 kynttä valkosipulia

Suolaa, mustapippuria

Kaada oliiveista säilöntäliemi pois ja kumoa oliivit kulhoon.

Hienonna tuoretta rosmariina noin ruokalusikallisen verran.

Raasta sitruunasta kuori kuppiin, jossa voit sekoittaa marinadin muutkin ainekset keskenään.

Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet.

Sekoita raastetun sitruunan kuoren sekaan oliiviöljy, purista sitruunasta mehut ja lisää joukkoon myös rosmariini sekä valkosipuli. Mausta pippurilla ja maltillisella määrällä suolaa, sillä oliivit voivat olla hyvinkin suolaisia ihan itsessään.

Tarkista maku, kaada marinadi oliiveille ja anna maustua jääkaapissa ainakin tunti. Mulla olivat yön yli jääkaapissa.

Oliivit ovat ihania ihan siltääkin, mutta marinoimalla niihin saa pientä uutta säväystä. Tykkäsin todella tästä valkosipulisen sitruunaisesta marinadista.

Euroviisuja ja ystäviä

Kun ihanaiset Pastanjauhajat esittivät taannoin nyyttärikutsunsa, vastasin minä toki heti myöntävästi (olinpa saattanut kyselläkin jo yhteisten euroviisuiltamien perään aiemmin). Paikalla oli enimmälti monista aiemmistakin kokkausilloista tuttu porukka, mutta tällä kertaa joukkoomme uskaltautui yksi uusikin tulokas eli Kokit ja Potit -blogin Hannele.

Hannele oli valmistautunut illan väljään teemaan varsin ajatuksella, sillä hän toi muassaan yllä näkyvien ihanien marinoitujen valkosipulinkynsien lisäksi perisuomalaista ruisleipää sekä hapankaalipataa. Saksalaiset kun tunnetusti pitävät hapankaalista ja illan yksi ohjelmanumero oli katsoa, kuka Suomea keväämmällä Saksassa pidettävissä Euroviisuissa oikein edustaakaan.

Eräs isäntäväen ystävistä oli puolestaan tehnyt näitä ihania kääröjä, joiden sisältä löytyi ainakin pinaattia. Vaikka en suuri pinaatin ystävä olekaan, niin hyviltä maistuivat silti minunkin suussani.

Kuten on käynyt ilmi, illanvietossa oli osallisena useampikin ihminen joita perjantaina julkistetut Nokia-uutiset koskettavat enemmän tai vähemmän läheltä liipaten. Pullollinen suruntappoa oli siis paikallaan.

Itselläni oli tarkoitus tehdä muun muassa valkosipulisia luomunaudan jauhelihasta tehtyjä lihapullia viemisiksi, mutta onnistuin kärväämään ne jokseenkin kuiviksi koppanoiksi. Kuvien ulkopuolelle jäivät myös suklaa-pähkinäherkut, jotka blogista jo löytyvätkin.

Kaappiin oli jäänyt pyörimään melkoinen pussukka luomuista täysjyväcouscousia, joten päätin tehdä siihen pohjautuvaa salaattia.

Couscous-salaatti
(Hesarin ohjeesta mukaeltuna iso salaattikulhollinen)

5 desilitraa (luomua) täysjyväcouscousia
5 desilitraa vettä
1 ruokalusikallinen tomaattipyrettä
2 ruokalusikallista oliiviöljyä
3 teelusikallista paprikajauhetta
3 teelusikallista mustapippuria
Noin desilitra kurpitsansiemeniä
Säilyketörpöllinen käyttövalmiiksi käsiteltyjä (luomu) kikherneitä
1 teelusikallinen suolaa
2 teelusikallista (luomu) korianterijauhetta
2 ruokalusikallista (luomu) soijakastiketta
Puoli ruukkua tuoretta persiljaa
1 keskikokoinen (luomu) keltainen paprika
1 (luomu) punasipuli
1 tuorekurkku
Pienehkö purkillinen vihreitä (luomu) oliiveja
1 mieto punainen chili

Lisäksi salaattia maustamaan
Oliiviöljyä
Balsamiviinietikkaa

(Sitruunamehua)

Kuumenna kattilassa oliiviöljyä. Lisää joukkoon puolet paprikajauheesta ja mustapippurista sekä tomaattipyre. Sekoita joukkoon couscous.

Ota kattila pois liedeltä ja kaada couscousin päälle kiehuva vesi. Laita kansi kattilan päälle ja anna hautua noin viisi minuuttia. Tee sen jälkeen couscousista irtonaista haarukan avulla, lisää suola ja kaada couscous salaattikulhoon jäähtymään.

Kaada couscousin päälle kikherneet ja ripottele päälle loput paprikajauheesta, mustapippurista sekä korianterijauhe. Lisää myös soijakastike. Sekoita.

Silppua salaattiin sopivaan olomuotoon paprika, tuorekurkku, persilja, punasipuli sekä chili. Kaada salaattikulhoon ja sekoita.

Lisää salaattiin vielä kurpitsansiemenet ja oliivit.

Mausta vielä lopuksi oliiviöljyllä ja balsamiviinietikalla, eikä sitruunamehutujauskaan pahaksi ole.

Koska edellisviikonloppuna saatoin olla Helkan tilaisuudessa tekemässä sitä versiota auramoussesta, johon meni korianteria persiljan sijaan, halusin kokeilla onneani moussen kanssa uudemman kerran.

Helkan Aura gold -mousse

125 grammaa Aura goldia
100 grammaa maustamatonta tuorejuustoa
1 desilitra kuohukermaa
Nippu (tai puolikas tosi isosta) tuoretta persiljaa
Mustapippuria, suolaa

Murustele homejuusto, silppua persilja. Sekoita kaikki aineet keskenään. Vatkaa sähkövatkaimella kuohkean olomuodon varmistamiseksi.

Toinen tahna, joka mielen päällä on pyörinyt jo tovin, on Kädenvääntöä -blogin Pitkän hehkuttama simppeli artisokkatahna. Meidän lähikaupassa, vaikka se K-merkkinen onkin, ei ollut Pitkän suosittelemia Pirkka Parhaat -sarjan artisokkia, mutta sieltä löytyi Polli-merkkisiä maalaisartisokkia mausteöljyssä. Toimivat oikein hyvin!

Artisokkatahna

1 purkillinen öljyyn säilöttyjä artisokansydämiä
2 kynttä valkosipulia

Soseuta vaikkapa sauvasekoittimella artisokat ja valkosipulit. Notkista tahnan koostumus mieleiseksi lisäämällä artisokkien säilöntäöljyä.

Tahna keräsi suosiota myös Oulussa, joten kiitos vaan Pitkälle yksinkertaisen mutta sitäkin herkumman reseptin jakamisesta!

Koska testasin viime vuonnakin Glorian ruoan & viinin näkkärireseptiä, päätin tehdä niin myös nytkin kun sellainen taas vuoden ensimmäisestä numerosta löytyi.

Tillinäkkileipä
(Glorian ruoka & viini 1/2011)

1,25 desilitraa maitoa
6 grammaa tuorehiivaa
1,75 desilitraa vehnäjauhoja
1,75 desilitraa ruisjauhoja
1,5 teelusikallista leivinjauhetta
2 teelusikallista suolaa
1 teelusikallinen sokeria
25 grammaa sulatettua voita
1,5 ruokalusikallista raastettua piparjuurta
0,25 desilitraa hienonnettua tilliä

Minä laitoin noin 2,5 desilitraa luomuruisjauhoja ja noin desilitran luomugrahamjauhoja. Lisäksi jätin piparjuuren kokonaan pois, koska kaikki käsiini Stockalla osuneet olivat homeessa. Ohjeen mukaan tästä tulee neljä pellillistä, mutta ainakaan minä en saanut käsin kaulittua taikinaa niin ohueksi että ihan niin runsaasti olisin näkkäriä saanut valmistettua.

Liuota hiiva kylmään maitoon kulhossa. Sekoita toisessa kulhossa keskenään jauhot, leivinjauhe, suola ja sokeri.

Sekoita kuiva-aineet maidon ja hiivan joukkoon. Lisää mukaan vielä voi, piparjuuri ja tilli.

Vaivaa taikina tasaiseksi. Taikinan tulisi olla kiinteä eikä se saisi tarttua sormiin.

Kauli sitten taikina erittäin ohueksi pastakoneella; kavenna telojen väliä aste asteelta ja kauli lopuksi ohuimmalla telojen välillä. Jauhota taikinaa tarvittaessa.

Jos et omista pastakonetta, niin voit kaulita taikinan kaulimen avulla kevyesti jauhotetulla pöydällä.

Nosta näkkärilevyt leivinpaperoiduille uunipelleille. Anna leivän pinnan kuivua peittämättä noin 15 minuuttia.

Paista näkkärit kiertoilmalla 220-asteisessa uunissa noin 8 minuutin ajan.

Näkkäri säilyy reseptin mukaan huoneenlämmössä reilun viikon verran. Tilli toi hauskan lisän näkkäriin ja molemmat yllä mainitut tahnat maistuivat hyvältä näkkärin päällä.


Blogittomat vieraat olivat myös valmistaneet meille jälleen kerran jos vaikka mitä herkkuja. Kaikkea en edes saanut kameraan tallennettua, mutta tässäpä parit maistiaiset kuitenkin.

(Diplomi-)insinöörin keittiön Pekka oli tapansa mukaan myös ollut herkkukokkituulella. Yllä näkyvät ihanat juustopallerot olivat suorastaan syntisiä, mutta niin järjettömän herkullisia naposteltavia. Olisin voinut syödä vaikka yksin melkein koko vadillisen!

Ja lopuksi vielä kirsikkana postauksessa jälkiruokaotos. Kyseessä oli French Laundry -versio Banana Splitistä.

Varsin hauskaa, täyttävää ja kosteaa oli jälleen, kiitos jokaiselle mukana olleelle!

Kimppakokkausta jauhantapajalla

Viime lauantaina sain olla mukana oikeinkin maistuvaisessa ja railakkaassa illanvietossa Pastanjauhajien kotona, jossa nyyttärimeiningillä kokattiin, syötiin ja juotiin koko ilta (ja iso osa yöstäkin). Tässä tutustuessa kun on käynyt ilmi että meikäläisellä ja Pastanjauhannan Pippurimyllyllä on useitakin yhteisiä kavereita, niin nyt kokoonnuttiin sitten sillä porukalla. Mukana oli lisäksi muutama oikeinkin mukava, itselleni entuudestaan tuntematon henkilö. Kyllä tuli taas todettua että hyvän ruuan ja juoman ääressä sitä viihtyy ja tutustuu helposti myös uusiin ihmisiin!

Osallistuin illan tarjoiluihin ruokapuolella tuomalla paikalle siemennäkkileipää ja sen kanssa tarjolle artisokkatahnaa sekä munakoisotahnaa. Pääruoan oheen tarjolle vein appelsiini-fenkolisalaatin ja jälkiruokaosastolle tekaisin paikan päällä valkosuklaalla gratinoituja hedelmiä.

Siemennäkkileipä
(Glorian ruoka & viini 1/2010)

25 grammaa eli puoli paketillista tuorehiivaa
5 desilitraa kädenlämpöistä vettä
2 ruokalusikallista juoksevaa hunajaa
1 teelusikallinen suolaa
6 desilitraa täysjyvävehnäjauhoja
3 desilitraa vehnäjauhoja
2 desilitraa ruisjauhoja

Näkkäreiden päälle:
Auringonkukansiemeniä
Seesaminsiemeniä

Aloita leipien valmistus syömistä edeltävänä päivänä.

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja mausta sitten suolalla sekä hunajalla. Vaivaa jauhoja pienissä erissä taikinaan. Jatka taikinan vaivaamista siiheksi kunnes taikina on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista.

Jaa näkkäritaikina kahteen osaan ja laita taikinat muovipusseissa jääkaappiin. Taikinan tulisi seistä jääkaapissa ainakin 8 tuntia, mieluusti kokonainen vuorokausi.

Jauhota leivonta-alusta ruisjauhoilla. Jos omistat esimerkiksi silikonisen leivonta-alustan, käytä sitä! Vaikka itse jauhotin reilulla kädellä pöytätason, meinasi taikina tarttua siihen kiinni ja näkkäreiden pellille nostelu oli haasteellista. Eikä näkkäreiden ulkonäkökään oikein muodostunut parhaaksi mahdolliseksi.

Kauli sitten taikina ohueksi, noin kahden millimetrin paksuiseksi levyksi. Pistele taikinaan reikiä haarukalla. Sudi taikinan pintaan ohuelti vettä ja ripottele päälle auringonkukansiemeniä ja seesaminsiemeniä. Kauli sitten vielä kevyesti, jotta siemenet pysyvät paremmin kiinni taikinassa.

Leikkaa levystä suorakaiteen muotoisia näkkäreitä. Jos omistat pyörömuotin niin voit toki tehdä omia pieniä pyöreitä näkkäreitäsi. Nosta sitten näkkärit leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja anna leipien kohota noin puoli tuntia.

Paista näkkärit 250-asteisessa uunissa 7-15 minuuttia palojen koon mukaan. Omat palaseni olivat uunissa noin 9 minuuttia ja osa ohuemmista meinasi jo hieman kärtsätä eli kannattaa välillä vilkuilla uuniin.

Näkkärit eivät kaikki olleet kovinkaan rapsakoita, mutta tähän varmasti olisi auttanut pidempi "kuivatusaika" uunituksen jälkeen pöydällä. Itse kun pakkasin näkkärit jo muutaman tunnin päästä paistosta laatikkoon. Hyviä ne kuitenkin olivat ja vaikka ulkonäkö tosiaan hieman kärsikin kun palasia nosteli pellille, saivat nämä kuitenkin illanvietossa paljon sympatiapisteitä!

Artisokkatahna
(Glorian ruoka & viini 1/2010)

3, 5 desilitraa valmista tahnaa

2 purkillista artisokansydämiä (à 280/180 grammaa, esim. Inpa)
Ripaus suolaa
Mustapippuria myllystä
1-2 ruokalusikallista neitsytoliiviöljyä
(Chili-valkosipulivodkaa)

1-2 kokonaista valkosipulia (käytin 3 yksikyntistä valkosipulia)
2 ruokalusikallista öljyä
Ripaus suolaa
(Loraus viskiä)

Aloita paahtamalla valkosipulit. Lämmitä uuni 225 asteeseen. Leikkaa sitten valkosipuleista pikkuinen pala latvasta pois siten, että saat jokaisen kynnen näkyviin. Itse leikkasin yksikyntisistä vain palaset toisesta päästä pois.

Nosta valkosipulit pieneen uunivuokaan. Valuta öljyä valkosipulien päälle ja mausta ne sitten suolalla. Itse lorautin tähän tilkkasen viskiä, koska illanistujaisten teemana oli lisätä alkoholia (lähes) kaikkiin tarjoiluihin, mutta oikeasti sitä ei siis tarvitse laittaa.

Peitä vuoka foliolla ja kypsennä sipuleita uunissa noin 40 minuuttia. Valkosipulit voi paahtaa jo hyvissäajoin etukäteenkin, itse paahtelin ne edeltävänä iltana.

Valuta artisokat ja laita ne kulhoon. Puristele valkosipulit kuoristaan ja lisää myös ne kulhoon. Lisää öljyä (ja valkosipuli-chilivodkaa). Soseuta sauvasekoittimella tahnaksi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Artisokkatahna oli ihan onnistunut kokeilu. Maut tasoittuvat jos tahna ehtii jonkun tovin oleilla ennen nauttimista, joten tämänkin voi valmistaa hyvin etukäteen. Tosiaan tuo loraus alkoholia toi tähän hauskan pienen lisän ja sitä tai vastaavien mausteiden lisäämistä voi kyllä suositella.

Munakoisotahna tai -dippi
(6-8 hengelle)

1 iso, noin 400 gramman munakoiso
5 ruokalusikallista oliiviöljyä
2 silputtua sipulia
1 iso, murskattu valkosipulinkynsi
Tuoretta persiljaa
Suolaa, pippuria, savustettua paprikajauhetta
(Loraus jaloviinaa)

Ohje on Maistuvat Tapakset -kirjasta.

Leikkaa munakoiso viipaleiksi ja ripottele viipaleille suolaa. Anna koisosiivujen itkeä puoli tuntia ja taputtele sitten viipaleet kuiviksi.

Kuumenna suuressa paistinpannussa 4 ruokalusikallista öljyä ja kypsennä munakoisoviipaleita keski- tai korkealla lämmöllä molemmilta puolilta, kunnes viipaleet ovat pehmentyneet ja alkaneet ruskistua. Ota viipaleet pois pannusta ja anna jäähtyä hieman. Viipaleista irtoaa jäähtyessään öljyä.

Kuumenna sitten pannussa taas ruokalusikallinen öljyä ja lisää siihen sipulit sekä valkosipuli ja kypsennä 3 minuuttia tai kunnes sipulit ovat pehmentyneet. Ota sipulisekoitus pois pannulta ja laita munakoisoviipaleiden kanssa jäähtymään.

Siirrä kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja sekoita karkeaksi soseeksi. Siirrä sitten tarjoilukulhoon ja tarkista maku, lisää mausteita tarvittaessa. Koristele persiljasilpulla.

Munakoisotahnastakin tuli yllättävän hyvää. En oikein osaa päättää mitä mieltä olen tällaisista kasvistahnoista, mutta nämä tällä kertaa tekemäni olivat ihan mukavia makuelämyksiä. Erilaiseen dippailuun ja leipien kaveriksi tuovat kyllä mukavaa vaihtelua ja kelpaavat monenlaisille ruokavalioille.

Appelsiini-fenkolisalaatti
(neljälle)

4 isoa, mehukasta appelsiinia
1 iso, ohueksi viipaloitu fenkoli
1 mieto, ohueksi viipaloitu valkoinen ruokasipuli (taisin laittaa shalotti-sipulia)
2 ruokalusikallista ekstraneitsytoliiviöljyä
Mustia oliiveja
(1 tuore, siemenetön, ohueksi viipaloitu punainen chili)
Tuoretta persiljaa

(Chilijauhetta, rommia, mustapippuria)

Tämäkin ohje on Maistuvat Tapakset -kirjasta. Itse tein ohjeesta vähän reilumman annoksen, mutta laitan tähän nyt kirjanmukaiset määrät.

Raasta appelsiinien kuoret hienoksi kulhoon ja pane sivuun. Poista sitten appelsiinien kuoriosa kulhon yllä, jotta saat mehun talteen. Leikkaa tämän jälkeen appelsiinit ohuiksi viipaleiksi.

Viipaloi fenkoli ja silppua sipuli. Sekoita fenkolit ja sipulit appelsiiniviipaleiden sekaan.

Itse en hoksannut että mehu ja kuoriraaste pitäisi saada eri kulhoihin eikä samaan, joten tässä vaiheessa kun ohje käskee sekoittamaan öljyn appelsiinimehuun ja ripottelemaan kuoriraasteen vasta myöhemmin koristeeksi, tajusin hieman mokanneeni. Ei se kyllä onneksi lopputulosta haitannut.

Minä siis sekoitin kuoriraasteen, mehun, öljyn ja maustoin kastiketta vielä lorauksella tummaa rommia sekä chilijauheella (koska en laittanut tuoretta) sekä mustapippurilla. Lorottelin kastikkeen salaatin sekaan.

Lopuksi salaatti koristellaan persiljasilpulla ja oliiveilla. Jos se kuoriraaste olisi ollut eri astiassa niin sekin olisi tässä vaiheessa ripoteltu pinnalle. Ja jos käyttää sitä tuoretta chiliä, niin sen chilisilpun voi kanssa tässä vaiheessa heittää koko komeuden päälle.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun itse koskin fenkoliin. Tuttavuus oli ihan mieleinen, joten enpä jatkossakaan vierasta ohjeita, joihin fenkolia laitetaan. Lakritsainen maku muuntui ilmeisesti tuon salaatin nesteiden/kastikkeen vaikutuksesta, se ikäänkuin marinoi fenkolin miedommaksi.

Reseptissä vinkataan myös, että salaattia voi tuhdistaa esimerkiksi käyttämällä suolaturskaa (johon samainen opus kertoo ohjeen). Tähän voi ihan hyvin käyttää myös veriappelsiineja ja oliiveista pitämätön voi laittaa niiden sijasta koristeeksi päälle tummia viinirypäleitä.

Salaattia nautittiin niin intialaisten poorien ja tulisen chilikatkarapukastikkeen ohessa taittamassa tulisuutta, kuin myös pippurijuustossa ja kermassa haudutettujen filelihojen ja valkosipuliperunoidenkin kanssa samalta lautaselta.

Valkosuklaalla gratinoidut hedelmät
(Glorian ruoka & viini 1/2010)

Neljä annosta

2 banaania
2-3 kiiwiä
(2 desilitraa vadelmia)
1-2 passionhedelmää
(4 teelusikallista sokeria)
100 grammaa valkosuklaata
(Loraus Cointreauta)

Kuori ja viipaloi banaanit ja kiiwit. Jaa hedelmäviipaleet (ja vadelmat) neljään uunia kestävään astiaan tai tee yhteen isoon astiaan isompi satsi, josta kaikki voivat ottaa omiin kippoihinsa sopivan määrän. Tein tätäkin ohjetta isomman satsin, jolloin isompi uunivuokakin palveli ihan hyvin tarkoituksessaan.

Jätin vadelmat pois, koska en oikein tajua minkä vuoksi niitä tähän pitäisi laittaa. Ehkä tuomaan raikkautta, mutta minusta hedelmät keskenään olivat varsin hyvä setti ja toisekseen vadelmat olisivat voineet värillään tehdä tästä aika epämiellyttävän värisen sotkun. Noh, kokeilkaa vadelmilla jos haluatte, meille tämä upposi varsin hyvin ilman.

Halkaise passionhedelmät ja lusikoi niistä hedelmälihat vuokaan muiden hedelmien päälle. Tässä vaiheessa voi sirotella sokeria päälle, mutta unohdin sen kokonaan eikä se kyllä haitannut yhtään. Tarkoitus oli tässä vaiheessa lisätä tähänkin se pakollinen alkoholi ja lorauttaa sekaan Cointreauta, mutta unohdin (tästä sain kyllä kuulla illan mittaan!). Kuitenkin mielestäni se oikeasti sopisi tähän, joten lorauttakaa te jos muistatte :) minäkin ehkä ensi kerralla!

Paloittele valkosuklaa hedelmien pinnalle.

Kytke uunin grillivastukset päälle ja käytä vuokaa/vuokia vastusten alla 3-5 minuuttia tai kunnes suklaa on pehmennyt ja ottanut hieman väriä.

Kuvan otti Pippurimylly Pastanjauhannasta.

Kiitos vielä minunkin puolestani kaikille mukana olleille. Oli kyllä hulvatonta! Toivottavasti otetaan joskus taas uusiksi.

Täysiä vatsoja ja iloisia ihmisiä

Eilen iltasella saimme kanssaeläjän kanssa kotiimme iltaa viettämään iloisen joukon oululaisia ruokabloggaajia. Ja kuten tyypillistä on silloin kun ruoasta innostuneet ihmiset kohtaavat, ei siitä itsestään, eli ruoasta ole pulaa. Puheensorina täytti keittiön ja uskaltautuivatpa Pastanjauhannan Rosmariini ja Pippurimylly jopa testaamaankin meidän keittiötämme friteeratessaan tarjottaviaan.

Pöytä notkui ihanista herkuista ja mahat täyttyivät vikkelään tahtiin. Jälkiruokamaha on onneksi erikseen, koska jälkiruokapuoli ei jäänyt yhtään huonommaksi. Pikkujouluhenkisyys näkyikin juuri makeissa herkuissa ja tietysti illan aikana nautitussa glögissä.

Valitettavasti en kaiken hössötyksen keskellä muistanut kuvata kaikkea tarjolla ollutta, joten toivottavasti tarkempaa kuvallista raporttia ilmiintyy Pastanjauhajien blogiin tuonnempana. Nyt saatte tyytyä ainoastaan päivällä aiemmin omista tarjoiluistani nappaamiin otoksiin ja sanalliseen kerrontaan illan tarjoiluista.

Masuja täytettiin seuraavilla appeilla:

Linssimureke
Vuohenjuusto-pinaattinyytit
Intialaishenkiset friteeratut kasvispallerot
Tomaatti-mozzarellatäytteiset friteeratut pizzapommit
Porkkanatäytteiset filotaikinapalaset
Kasvispyörykät ja sipulinen dippikastike
Lammas-fetapiirakka
Marinoidut oliivit
Limetti-tofusalaatti

Jälkiruokamasuihin taas upposi:

Omatekoisia keksejä
Omatekoista piparijäätelöä
Pipari-omenapiirakkaa
Glögikakkua

Myöhemmin illalla kun mahat olivat edes hitusen vajentuneet, nautittiin vielä juustoja ja suolakeksejä. Ja tietysti nautimme myös viinistä!

Marinoidut oliivit
(ohje Me Naisten numerosta 46)

300 grammaa oliiveja
4 valkosipulinkynttä
1 teelusikallinen korianterin siemeniä
1/4 teelusikallista cayennepippuria
1 sitruuna
Oliiviöljyä

Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet. Murskaa korianterin siemenet (minä en löytänyt näitä kaupasta, joten jätin pois eikä tuo suuresti tuntunut haittaavan). Vuole sitruunankuoren keltainen osa ohuiksi lastuiksi ja purista sitruunasta mehu. Sekoita kulhossa oliivit, valkosipulit, kuorisuikaleet, mehu ja mausteet. Peitä ainekset oliiviöljyllä. Anna marinoitua huoneenlämmössä seuraavaan päivään.

Limetti-tofusalaatti
(ohje Pirkan reseptiarkistosta)

1 paketti maustamatonta tofua
0,5 desilitraa oliiviöljyä
1 limetin kuori ja mehu
1 ruokalusikallinen hunajaa
1 teelusikallinen suolaa
Mustapippuria

3 kevätsipulia
5-6 viipaletta aurinkokuivattua tomaattia
0,5 ruukkua tuoretta basilikaa
Noin litra sieniä (esim. herkkusieniä ja siitakesieniä)
1 ruukku jääsalaattia
1 ruukku/rasia rucolaa
1 ruukku/rasia herneenversoja
1 desilitra suolapähkinöitä

Koristeeksi parmesaanilastuja

Kuutioi tofu. Sekoita kulhossa tahi lautasella oliiviöljy, hyvin pestyn limetin mehu ja kuoriraaste, hunaja, suola ja mustapippuri. Marinoi tofukuutioita seoksessa vähintään pari tuntia (itse pidin jääkaapissa yön yli).

Asettele salaattikulhoon tai tarjoilulautaselle pohjalle jääsalaatti, rucola, herneenversot ja basilika. Silppua kevätsipulit ja aurinkokuivatut tomaatit. Puhdista ja paloittele sienet. Kuumenna pannulla öljyä ja paista sieniä muutama minuutti, kunnes enimmät niistä irronneet nesteet ovat haihtuneet. Mausta sienet suolalla ja mustapippurilla ja laita lautaselle jäähtymään.

Lisää salaattiseokseen silputut kevätsipulit, aurinkokuivatut tomaatit ja jäähtyneet sienet. Nosta päällimmäiseksi marinoituneet tofukuutiot ja ropsauta päälle suolapähkinät. Vuole koristeeksi parmesaanista lastuja ja lorauta ennen tarjoilua kastikkeeksi tofujen marinointiliemi.

Itse tein tästä tuplasatsin ja käytin toisena tofuna valmiiksi yrttimaustettua tofua. Suosittelen kuitenkin tuota marinointia, se tofu maistui paremmalta. Lisäksi laitoin tuplasatsiin koko purkillisen aurinkokuivattuja tomaatteja eikä niitä minusta ollut mitenkään liikaa. Sieniä laitoin yhden herkkusienirasian ja muutaman irtokappaleena ostamani siitakkeen. Suolapähkinöiden lisäksi laitoin joukkoon suolattuja cashew-pähkinöitä.

Lammas-fetapiirakka
(suuntaa otin Prinsessakeittiöstä)

Piirakkapohja:
225 grammaa jauhoja
125 millilitraa öljyä
0,5 teelusikallista suolaa
0,6 desilitraa kylmää vettä

Täyte:
500 grammaa lampaan jauhelihaa
1-2 sipulia
Rosmariinia
2-3 kynttä valkosipulia
200 grammaa fetajuustoa
Suolaa, mustapippuria
2 desilitraa ruokakermaa
3 kananmunaa
Juustoraastetta

Sekoita pohjan ainekset tasaiseksi taikinaksi. Taputtele taikinasta piirakkapohja voideltuun piirakkavuokaan. Laita pohja jääkaappiin odottamaan täytteen valmistumista.

Lorauta paistinpannulle öljyä. Ruskista jauheliha ja lisää joukkoon sipulisilppu. Mausta rosmariinilla, suolalla ja pippurilla. Levitä jauheliha-sipuliseos piirakkapohjalle. Murustele feta ja sekoittele hieman täytettä, jotta kaikki feta ei jää yhtenäiseksi kerrokseksi lihan päälle.

Sekoita kananmunat ja kerma keskenään. Kaada kerma-munaseos tasaisesti piirakan päälle ja ripottele päällimmäiseksi juustoraastetta.

Paista 225 asteisessa uunissa keskitasolla 20-30 minuuttia.



Glögikakku oli vaikea kuvattava! Kiillekerros oli todellakin kiiltävä ja heijasti valoa harmittavalla tavalla. Kakku ei tosiaan ole mikään kaunotar eikä kuva tee sille oikeutta, mutta maku oli tässä aivan täysin kohdallaan! Varsin onnellisena juuri äsken puputin sitä parikin palasta kahvin kaverina.

Glögikakku
(ohjeen otin Vaahteran luomukset -blogista)

Pohja:
150 grammaa voita
300 grammaa pipareita

Täyte:
250 grammaa maustamatonta tuorejuustoa (esim. Mascarpone)
2 desilitraa kermaa
0,5 desilitraa sokeria
2 kananmunaa
0,5 teelusikallista kanelia
0,5 teelusikallista jauhettua neilikkaa
0,5 teelusikallista jauhettua inkivääriä
5 liivatelehteä

1 desilitra glögitiivistettä

Kiille:
2 desilitraa glögitiivistettä
1 desilitra vettä
4 liivatelehteä

Valmista pohja murskaamalla piparit pieniksi murusiksi. Sekoita piparimurut sulatettuun voihin. Painele piparimassa irtopohjavuoan pohjalle, johon olet leikannut leivinpaperista pyöreän päällysteen pohjalle. Laita pohja jääkaappiin.

Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon varovasti sekoittaen tuorejuusto. Laita liivatelehdet kylmään veteen noin 5 minuutiksi likoamaan. Kuumenna sitten glögi ja sulata sen sekaan liotetut liivatteet, joista olet puristanut ylimääräiset vedet pois. Kun glögi-liivateseos on jäähtynyt sen verran, että sen voi turvallisesti sekoittaa juustoseokseen, sekoita se sinne ja sekoita mausteet mukaan myös. Vatkaa kerma ja lisää myös se juustoseoksen joukkoon. Kaada massa pohjan päälle kakkuvuokaan ja laita kakku jääkaappiin hyytymään. Itse annoin hyytyä yön yli ja tein kiilteen kakkuun vasta seuraavana päivänä.

Laita kiilteen liivatteet likoamaan kylmään veteen noin viideksi minuutiksi. Laimenna glögitiiviste vedellä ja kuumenna glögi. Purista liivatteista liika vesi pois ja sulata ne glögiin. Kun glögi on jäähtynyt kunnolla, kaada se varovasti kakun päälle. Laita taas jääkaappiin hyytymään (annoin olla neljä-viisi tuntia ja siinä ajassa ainakin oli hyvin hyytynyt).



Myöhään illalla osan vieraista jo poistuttua nautimme vielä juustoja suolakeksien kera. Ei-ruokabloggaava ystävämme T oli tuonut pyynnöstäni muassaan muutamaa juustoa maisteltavaksi. Lautasella on chevre melusinea, sinihomejuustona Saint Aguria ja suurimman suosion kokeneina etualalla italialaista maalaisgoudaa ja takana vasemmalla luolakypsennettyä kovaa juustoa (Stockan etiketissä lukee että Kaltbachluolakyps. G. mitä sitten tarkalleen tarkoittaakaan). Mutta hyviä olivat kaikki!

Minulla oli oikeasti todella mukavaa eilen ja haluan kiittää omasta sekä kanssaeläjän puolesta (jonka mielestä blogimiitissä mukana oleminen oli ennakkojännityksestä huolimatta hauskaa) mukana olleita hauskoja, mukavia ja ihania; Vegemisten Kaveri ja Nuori Nainen, Pastanjauhannan Rosmariini ja Pippurimylly, (Diplomi-)insinöörin keittiön Pekka ja blogimaailman ulkopuolinen ystävämme T.

Blogimiitin emännöinnin hyvänä puolena on myös se, että seuraavan päivän ruokahuolto on taattu rääppiäisten merkeissä :)

Oli mukava herätä, kun jääkaapista saattoi kaivaa aamupalaksi tofusalaattia ja lammaspiirakkaa ja natustaa niiden ohessa muutaman suolakeksin juustojen kera. Ja kahvin kanssa sai glögikakkua. Ja seuraavalle viikolle kokkaussuuntimia antaa ylijäänyt punaviini, jota voisi kenties lorautella jonkinlaiseen lihaisaan pataruokaan.

Seuraava miitti laitettiin jo hautumaan ajatuksen tasolle ja erinäisiä muitakin tapaamisia suunniteltiin, kuten myös täsmäiskua oululaisbloggaajien voimin etelään. Jos eteläiset bloggaajat eivät tule meidän luo, täytyy meidän lähteä heidän luoksensa. Kyllä bloggaaminen on hyvä harrastus, kun sitä kautta voi tutustua näin mainioihin ihmisiin!

Sukellus ruokablogistaniaan

Noniin. Tässä sitä nyt sitten ollaan. Kun tarpeeksi pitkään seurailee aktiivisesti toisten ruokablogeja, sitä alkaa pyörittelemään mielessään ajatusta omastakin blogista. Ruokablogistaniassa tuntuu vaikuttavan mukavia ihmisiä, jotka ovat aidosti kiinnostuneita ruoasta muunakin kuin hengenpitimiksi nautittavana mössönä ja haluavat myös jakaa onnistuneet (ja joskus epäonnistuneetkin) kokeilunsa muiden kanssa. Halusin tulla osaksi tuota joukkoa. Niinpä syntyi Peruspöperöä.

Työssäkäyvänä lounaat hoituvat arkisin työpaikkani varsin hyvässä työpaikkaruokalassa. Arki-iltaisin kokkailut kohdistuvat hyvinkin tavallisiin, usein helposti ja nopeasti toteutettaviin perusruokiin, mistä myös blogin nimi juontaa juurensa. Viikonloppuisin ja juhliin kokkailen mielelläni jotain uutta ja erilaisempaakin vaihtelevalla menestyksellä.

Olen iloinen, mikäli blogini löytää oman lukijakuntansa Internetin ihmemaasta, mutta vaikka tätä ei lukisi muut kuin kaverit, niin ainakin saan omat kokkailukokemukset ja reseptit kerättyä yhteen paikkaan kätevästi. Voi sitten jälkeenpäin tarkistaa, mitä siihen kokeelliseen keittoonsa kerran pisti, kun siitä tuli niin maukasta tai mitä tosiaan ei kannata toista kertaa kokeilla.

Jotta ei menisi ihan pelkäksi höpötykseksi, isketään tiskiin ensimmäinen ruokakokeilu. Tätä kokkailtiin meillä eilen. Kaupasta kotiin oli ilmaantunut lohta medaljongina ja halusin omaani jotain pientä vaihtelua. Edellisen illan fetasalaatista oli jäänyt vielä jääkaappiin fetaa ja oliiveja, joten tuusasin feta-oliivi-punasipuli-oliiviöljyseoksen lohen päälle.

Vuoassa pötköttelevät lohimedaljongit. Kreikkalaishenkisen vieressä tavallinen pelkällä suolalla ja sitruunapippurilla maustettu lohi kanssaeläjälle, joka ei halua ruokaansa yleensä mitään "erikoista".

Kreikkalaishenkinen lohimedaljongi

Lohimedaljongi
Fetajuustoa
1 pieni punasipuli
Muutama vihreä oliivi
Loraus oliiviöljyä
Mustapippuria

Tee näin:

Lämmitä uuni noin 200 asteeseen. Iske lohimedaljongi uunivuokaan ja suolaa pinta. Silppua punasipuli todella pieneksi silpuksi. Paloittele feta pikkuruisiksi kuutioiksi. Paloittele oliivit pieniksi siivuiksi. Laita mössön ainesosat pieneen kulhoon ja survo rakennetta mössömäisemmäksi vielä haarukalla. Lorauta joukkoon sen verran oliiviöljyä, että seos hieman notkistuu eikä ole koostumukseltaan enää niin rakeinen. Rouhaise joukkoon hitunen mustapippuria. Sivele mössö vuoassa odottavan lohen päälle ja laita uuniin paistumaan, paistoaika 15-20 minuuttia.

Meillä oli tämän kanssa tällä kertaa perussuomalaisittain kuorineen keitettyjä puikulaperunoita. Mutta varmasti loistavasti olisivat sopineet lohkoperunat ja jos oikein hurjaksi olisi heittäytynyt, niin vielä tsatsiki ja pitaleipä/muu rapsakka vaalea leipä.