Maukkaat marinadit

Yritänpä kerrankin olla ajan hermolla tämän bloggaamiseni kanssa ja tuuppaan ulos marinadiaiheisen postauksen juuri sopivasti näin juhannuksen alla.

Ostin tuossa heräteostoksena taannoin kirjakaupassa piipahtaessani edullisen "Kesän grilliherkut" -opuksen, sillä en omistanut aiemmin yhtään grillausaiheista kirjaa. Tämä teos kylläkin keskittyy keveämpään grillailuun, sillä sen on kirjoittanut Helle Brønnum Carlsen, joka on Kunto Plus -lehden ruokatoimittaja. Noh, hinta oli hitusen alle 8 euroa, joten suunnattomasti en tästä ostosta köyhtynyt ja yhden hyvän marinadiohjeen sieltä ainakin jo bongasin eli täysin turha (heräte)ostos tämä ei ollut.

Kesän grilliherkut -kirjasta löytyy siis yksi aukeama, joka on omistettu kokonaan marinadeille. Marinadit ovat simppeleitä ja niistä löytyy omansa niin naudalle, possulle, lampaalle, siipikarjalle kuin kalallekin.

Kokeilin kirjan punaviinimarinadia hirveen viime viikonloppuna, kun grillasin palan hirveä ystäväni polttareissa. Marinadi toi ainakin hirveen hyvää makua, joten laitoin sen uudelleen testiin juhannuslihoja ajatellen. Tuunasin reseptiä hieman, suluissa siis omat lisäykseni.

Punaviinimarinadi
(Kesän grilliherkut, s. 119)

2 desilitraa punaviiniä
(0,5 desilitraa soijakastiketta)
3 timjaminoksaa (tai reilusti kuivattua timjamia)
5 katajanmarjaa
(Hieman tuoretta rosmariinia)
10 kokonaista mustapippuria (tai muita kokonaisia pippureita)
1 valkosipulinkynsi

Kaada kattilaan punaviini (ja soijakastike) sekä mausteet. Keitä 2 minuuttia ja anna sitten marinadin jäähtyä ennen sen käyttämistä.

Kirjan mukaan tämä marinadi sopii parhaiten naudanlihan marinointiin, mutta kuten jo sanottua, niin se toimi myös hirven kanssa oikein hyvin. Juhannuksena marinadiin uimaan päässee possun filettä tai sitten nautaa, riippuen siitä mitä kaupasta huomisella reissulla tarttuu mukaan. Keitin tätä punkkupullon jämistä tuplasatsin ja vaihdoin mustapippurit tällä kertaa viispippurisekoitukseen koska kokonaiset mustapippurit olivat päässeet loppumaan. Soijaa lisäsin jo ensimmäisellä kokeilukerralla kun pelkäsin lopputuloksen olevan suolatonta ilman sitä. Hirvi mielestäni ainakin tarvitsee ihan reippaastikin suolaa kaverikseen ollakseen maistuvaa.

Sain taannoisessa blogimiitissä maistaakseni Pumpkin Jamin Marin marinoimia tofupalasia, jotka grillattiin vartaassa. Siitä sain idean kierrättää Marin maukasta marinadia myös ystäväni polttareihin, joissa oli tarkoitus grillata kasvisvartaita tofulla höystettynä. Koska tofun makua kehuttiin, lupasin raportoida marinadin reseptin myös omaan blogiin.

Hapanimelä marinadi tofuille

Runsaasti öljyä (n. 3 dl)
5 kynttä valkosipulia
2 ruokalusikallista soijakastiketta
Yhden sitruunan puristettu mehu
2 ruokalusikallista juoksevaa hunajaa
2 ruokalusikallista tomaattipyrettä
1 teelusikallinen cayennepippuria

Purista kuoritut valkosipulinkynnet öljyyn. Sekoita myös loput marinadin aineksista keskenään. Kuutioi tofu reilun kokoisiksi paloiksi (jotta pysyvät vartaissa) ja lisää sitten palaset marinadin sekaan. Anna maustua jääkaapissa mielellään yön ylitse mutta vähintään muutaman tunnin ajan.

Ruokabloggaukseni alkaa ilmeisesti vaikuttaa myös ystäviini, sillä itse en todellakaan hoksannut kuvata polttari-illan vartaita. Joku muu oli sen puolestani kuitenkin ystävällisesti tehnyt, joten tässä teille kuva vartaista ennen grillausta. Mukana ainakin sipulia, herkkusieniä, tuoretta ananasta, miniluumutomaatteja, kesäkurpitsaa ja keltaista paprikaa noiden tofupalojen lisäksi. Hyvää oli ja voin suositella juhannuspöytään kasvissyöjille taikka vaihteluksi lihansyöjienkin lautasille!

Täysiä vatsoja ja iloisia ihmisiä

Eilen iltasella saimme kanssaeläjän kanssa kotiimme iltaa viettämään iloisen joukon oululaisia ruokabloggaajia. Ja kuten tyypillistä on silloin kun ruoasta innostuneet ihmiset kohtaavat, ei siitä itsestään, eli ruoasta ole pulaa. Puheensorina täytti keittiön ja uskaltautuivatpa Pastanjauhannan Rosmariini ja Pippurimylly jopa testaamaankin meidän keittiötämme friteeratessaan tarjottaviaan.

Pöytä notkui ihanista herkuista ja mahat täyttyivät vikkelään tahtiin. Jälkiruokamaha on onneksi erikseen, koska jälkiruokapuoli ei jäänyt yhtään huonommaksi. Pikkujouluhenkisyys näkyikin juuri makeissa herkuissa ja tietysti illan aikana nautitussa glögissä.

Valitettavasti en kaiken hössötyksen keskellä muistanut kuvata kaikkea tarjolla ollutta, joten toivottavasti tarkempaa kuvallista raporttia ilmiintyy Pastanjauhajien blogiin tuonnempana. Nyt saatte tyytyä ainoastaan päivällä aiemmin omista tarjoiluistani nappaamiin otoksiin ja sanalliseen kerrontaan illan tarjoiluista.

Masuja täytettiin seuraavilla appeilla:

Linssimureke
Vuohenjuusto-pinaattinyytit
Intialaishenkiset friteeratut kasvispallerot
Tomaatti-mozzarellatäytteiset friteeratut pizzapommit
Porkkanatäytteiset filotaikinapalaset
Kasvispyörykät ja sipulinen dippikastike
Lammas-fetapiirakka
Marinoidut oliivit
Limetti-tofusalaatti

Jälkiruokamasuihin taas upposi:

Omatekoisia keksejä
Omatekoista piparijäätelöä
Pipari-omenapiirakkaa
Glögikakkua

Myöhemmin illalla kun mahat olivat edes hitusen vajentuneet, nautittiin vielä juustoja ja suolakeksejä. Ja tietysti nautimme myös viinistä!

Marinoidut oliivit
(ohje Me Naisten numerosta 46)

300 grammaa oliiveja
4 valkosipulinkynttä
1 teelusikallinen korianterin siemeniä
1/4 teelusikallista cayennepippuria
1 sitruuna
Oliiviöljyä

Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet. Murskaa korianterin siemenet (minä en löytänyt näitä kaupasta, joten jätin pois eikä tuo suuresti tuntunut haittaavan). Vuole sitruunankuoren keltainen osa ohuiksi lastuiksi ja purista sitruunasta mehu. Sekoita kulhossa oliivit, valkosipulit, kuorisuikaleet, mehu ja mausteet. Peitä ainekset oliiviöljyllä. Anna marinoitua huoneenlämmössä seuraavaan päivään.

Limetti-tofusalaatti
(ohje Pirkan reseptiarkistosta)

1 paketti maustamatonta tofua
0,5 desilitraa oliiviöljyä
1 limetin kuori ja mehu
1 ruokalusikallinen hunajaa
1 teelusikallinen suolaa
Mustapippuria

3 kevätsipulia
5-6 viipaletta aurinkokuivattua tomaattia
0,5 ruukkua tuoretta basilikaa
Noin litra sieniä (esim. herkkusieniä ja siitakesieniä)
1 ruukku jääsalaattia
1 ruukku/rasia rucolaa
1 ruukku/rasia herneenversoja
1 desilitra suolapähkinöitä

Koristeeksi parmesaanilastuja

Kuutioi tofu. Sekoita kulhossa tahi lautasella oliiviöljy, hyvin pestyn limetin mehu ja kuoriraaste, hunaja, suola ja mustapippuri. Marinoi tofukuutioita seoksessa vähintään pari tuntia (itse pidin jääkaapissa yön yli).

Asettele salaattikulhoon tai tarjoilulautaselle pohjalle jääsalaatti, rucola, herneenversot ja basilika. Silppua kevätsipulit ja aurinkokuivatut tomaatit. Puhdista ja paloittele sienet. Kuumenna pannulla öljyä ja paista sieniä muutama minuutti, kunnes enimmät niistä irronneet nesteet ovat haihtuneet. Mausta sienet suolalla ja mustapippurilla ja laita lautaselle jäähtymään.

Lisää salaattiseokseen silputut kevätsipulit, aurinkokuivatut tomaatit ja jäähtyneet sienet. Nosta päällimmäiseksi marinoituneet tofukuutiot ja ropsauta päälle suolapähkinät. Vuole koristeeksi parmesaanista lastuja ja lorauta ennen tarjoilua kastikkeeksi tofujen marinointiliemi.

Itse tein tästä tuplasatsin ja käytin toisena tofuna valmiiksi yrttimaustettua tofua. Suosittelen kuitenkin tuota marinointia, se tofu maistui paremmalta. Lisäksi laitoin tuplasatsiin koko purkillisen aurinkokuivattuja tomaatteja eikä niitä minusta ollut mitenkään liikaa. Sieniä laitoin yhden herkkusienirasian ja muutaman irtokappaleena ostamani siitakkeen. Suolapähkinöiden lisäksi laitoin joukkoon suolattuja cashew-pähkinöitä.

Lammas-fetapiirakka
(suuntaa otin Prinsessakeittiöstä)

Piirakkapohja:
225 grammaa jauhoja
125 millilitraa öljyä
0,5 teelusikallista suolaa
0,6 desilitraa kylmää vettä

Täyte:
500 grammaa lampaan jauhelihaa
1-2 sipulia
Rosmariinia
2-3 kynttä valkosipulia
200 grammaa fetajuustoa
Suolaa, mustapippuria
2 desilitraa ruokakermaa
3 kananmunaa
Juustoraastetta

Sekoita pohjan ainekset tasaiseksi taikinaksi. Taputtele taikinasta piirakkapohja voideltuun piirakkavuokaan. Laita pohja jääkaappiin odottamaan täytteen valmistumista.

Lorauta paistinpannulle öljyä. Ruskista jauheliha ja lisää joukkoon sipulisilppu. Mausta rosmariinilla, suolalla ja pippurilla. Levitä jauheliha-sipuliseos piirakkapohjalle. Murustele feta ja sekoittele hieman täytettä, jotta kaikki feta ei jää yhtenäiseksi kerrokseksi lihan päälle.

Sekoita kananmunat ja kerma keskenään. Kaada kerma-munaseos tasaisesti piirakan päälle ja ripottele päällimmäiseksi juustoraastetta.

Paista 225 asteisessa uunissa keskitasolla 20-30 minuuttia.



Glögikakku oli vaikea kuvattava! Kiillekerros oli todellakin kiiltävä ja heijasti valoa harmittavalla tavalla. Kakku ei tosiaan ole mikään kaunotar eikä kuva tee sille oikeutta, mutta maku oli tässä aivan täysin kohdallaan! Varsin onnellisena juuri äsken puputin sitä parikin palasta kahvin kaverina.

Glögikakku
(ohjeen otin Vaahteran luomukset -blogista)

Pohja:
150 grammaa voita
300 grammaa pipareita

Täyte:
250 grammaa maustamatonta tuorejuustoa (esim. Mascarpone)
2 desilitraa kermaa
0,5 desilitraa sokeria
2 kananmunaa
0,5 teelusikallista kanelia
0,5 teelusikallista jauhettua neilikkaa
0,5 teelusikallista jauhettua inkivääriä
5 liivatelehteä

1 desilitra glögitiivistettä

Kiille:
2 desilitraa glögitiivistettä
1 desilitra vettä
4 liivatelehteä

Valmista pohja murskaamalla piparit pieniksi murusiksi. Sekoita piparimurut sulatettuun voihin. Painele piparimassa irtopohjavuoan pohjalle, johon olet leikannut leivinpaperista pyöreän päällysteen pohjalle. Laita pohja jääkaappiin.

Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon varovasti sekoittaen tuorejuusto. Laita liivatelehdet kylmään veteen noin 5 minuutiksi likoamaan. Kuumenna sitten glögi ja sulata sen sekaan liotetut liivatteet, joista olet puristanut ylimääräiset vedet pois. Kun glögi-liivateseos on jäähtynyt sen verran, että sen voi turvallisesti sekoittaa juustoseokseen, sekoita se sinne ja sekoita mausteet mukaan myös. Vatkaa kerma ja lisää myös se juustoseoksen joukkoon. Kaada massa pohjan päälle kakkuvuokaan ja laita kakku jääkaappiin hyytymään. Itse annoin hyytyä yön yli ja tein kiilteen kakkuun vasta seuraavana päivänä.

Laita kiilteen liivatteet likoamaan kylmään veteen noin viideksi minuutiksi. Laimenna glögitiiviste vedellä ja kuumenna glögi. Purista liivatteista liika vesi pois ja sulata ne glögiin. Kun glögi on jäähtynyt kunnolla, kaada se varovasti kakun päälle. Laita taas jääkaappiin hyytymään (annoin olla neljä-viisi tuntia ja siinä ajassa ainakin oli hyvin hyytynyt).



Myöhään illalla osan vieraista jo poistuttua nautimme vielä juustoja suolakeksien kera. Ei-ruokabloggaava ystävämme T oli tuonut pyynnöstäni muassaan muutamaa juustoa maisteltavaksi. Lautasella on chevre melusinea, sinihomejuustona Saint Aguria ja suurimman suosion kokeneina etualalla italialaista maalaisgoudaa ja takana vasemmalla luolakypsennettyä kovaa juustoa (Stockan etiketissä lukee että Kaltbachluolakyps. G. mitä sitten tarkalleen tarkoittaakaan). Mutta hyviä olivat kaikki!

Minulla oli oikeasti todella mukavaa eilen ja haluan kiittää omasta sekä kanssaeläjän puolesta (jonka mielestä blogimiitissä mukana oleminen oli ennakkojännityksestä huolimatta hauskaa) mukana olleita hauskoja, mukavia ja ihania; Vegemisten Kaveri ja Nuori Nainen, Pastanjauhannan Rosmariini ja Pippurimylly, (Diplomi-)insinöörin keittiön Pekka ja blogimaailman ulkopuolinen ystävämme T.

Blogimiitin emännöinnin hyvänä puolena on myös se, että seuraavan päivän ruokahuolto on taattu rääppiäisten merkeissä :)

Oli mukava herätä, kun jääkaapista saattoi kaivaa aamupalaksi tofusalaattia ja lammaspiirakkaa ja natustaa niiden ohessa muutaman suolakeksin juustojen kera. Ja kahvin kanssa sai glögikakkua. Ja seuraavalle viikolle kokkaussuuntimia antaa ylijäänyt punaviini, jota voisi kenties lorautella jonkinlaiseen lihaisaan pataruokaan.

Seuraava miitti laitettiin jo hautumaan ajatuksen tasolle ja erinäisiä muitakin tapaamisia suunniteltiin, kuten myös täsmäiskua oululaisbloggaajien voimin etelään. Jos eteläiset bloggaajat eivät tule meidän luo, täytyy meidän lähteä heidän luoksensa. Kyllä bloggaaminen on hyvä harrastus, kun sitä kautta voi tutustua näin mainioihin ihmisiin!

Murkinaa rehunpurijoille

Hupsista heijaa. On taas selkeästi kevät kun päivät ja viikot valuvat käsistä kiihtyvällä vauhdilla vaikkei edes olisi erityisen kiireistä oikeasti. Tämän postauksen appeet väsättiin siis jo viime viikonloppuna kun meillä oli kyläilemässä Oulusta Helsinkiin muuttanut ystäväpariskunta. Ystävämme eivät syö lihaa, joten heidän ruokavaliotaan kunnioittaen meidän viimelauantaisissa illanistujaisissamme ei ollut tarjolla liharuokaa lain. Tarjolla oli halloumisalaattia, kantarelli-herkkusienipiirakkaa sekä vegaanista tofu-pastasalaattia.

Tofu-pastasalaattia tein aikoinaan ensimmäistä kertaa, kun emännöin erään vegaaniystäväni polttareiden sauna- ja iltaosiota kotonani ja täten myös olin vastuussa iltanaposteluista. En ollut koskaan ennen kokannut mitään täysin vegaanista, joten turvauduin suosiolla Vegaaniliiton reseptiarkistoon ja löysin sieltä muun muassa tämän salaatin ohjeen. Salaatti onnistui, joten sittemmin olen pitänyt sen mielessä yhtenä vaihtoehtona, kun kasvissapuskoita kokkailen. Tiesin myös, että salaatti maistuu ainakin toiselle tämän ystäväpariskunnan puoliskoista, koska hän oli tätä nauttinut jo niissä samaisissa polttareissa aikanaan.

Tofu-pastasalaatti

1 paketillinen (250-300 grammaa) kiinteää maustamatonta tofua
Pastaa
Pieni purkillinen aurinkokuivattuja tomaatteja
Purkillinen oliiveja
1 purkki kookoskermaa

Tofun marinadiin tarvitaan:
2 valkosipulin kynttä puristettuna
Pieni pätkä tuoretta inkivääriä raastettuna
2 ruokalusikallista soijakastiketta
1 ruokalusikallinen sitruunamehua
1 ruokalusikallinen ketsuppia (tai tomaattipyrettä)
2 teelusikallista paprikajauhetta
1 teelusikallinen garam masalaa (tai vapaa sekoitus garam masalan ainesosamausteita)
0,5 teelusikallista chilijauhetta
0,5 desilitraa öljyä
0,5 desilitraa vettä

Salaatin valmistelu kannattaa aloittaa jo edellisenä päivänä kuutioimalla tofu sopiviksi kuutioiksi ja sekoittamalla marinadi. Itselläni ei ole garam masalaa, joten heittelin sitten niitä mausteita, joita siihen yleensä käytetään ja joita kaapista löytyi. Kaikkia ei löytynyt, mutta ihan hyvää tuosta marinadista aina on tullut soveltaenkin. Määrätkin olen laittanut itse aina vähän sinne päin, olen huono mittailemaan kovin pikkutarkasti mausteita. Kuitenkin, kun olet saanut marinadin sekoitettua, laita tofukuutiot sen sekaan ja laita tofut astiassaan jääkaappiin yön yli marinoitumaan. Näin ainakin tofu ehtii imeä kivasti makua itseensä. En ole järin suuri tofun ystävä (tai en ehkä vain ole kokeillut sen kokkaamista vielä tarpeeksi), mutta tässä se saa kuitenkin ihan mukavasti makua, jotta meikäläiseenkin uppoaa.

Seuraavana päivänä otat sitten ne tofut sieltä jääkaapista pois ja teet salaatin. Keitä haluamasi määrä pastaa napakan kypsäksi ja huuhdo kylmässä vedessä. Alkuperäisohje sanoo että pastaa tulisi olla 5 desilitraa keitettynä, mutta olen tässäkin noudattanut silmämääräistä arviointia sovellettuna käytetyn salaattiastian kokoon, joten en osaa antaa tarkkaa määrää.

Tofut paistellaan pannulla öljyssä niin, että ne saavat pintaansa rapsakkuutta. Pastan sekaan sekoitetaan kookoskerma, paistetut ja jäähtyneet tofukuutiot, oliivit sekä pienemmäksi pilkotut aurinkokuivatut tomaatit. Ja sitten vaan laitetaan tarjolle!

Salaatti ei ollut kovin kuvauksellista, mutta maun puolesta ei ollut kyllä hirveästi haukkumista. Hyvin upposi salaatti vieraille. Mitä nyt pari miehistä lihansyöjää epäilivät aurinkokuivattuja tomaatteja muun muassa nötkötin palasiksi...

Olen jo muutamia kertoja tehnyt piirakkaa hieman täytteitä vaihdellen, mutta muuten samalla ohjeella. Eli siis pohja ja muna-kerma-seos noudattelivat samaa kaavaa, kuin pekoni-kinkkupiirakassa, jonka ohjeen postasin raportoidessani kanssaeläjän synttäreiden tarjoiluista. Täytteeksi pääsi tällä kertaa säilykekanttarelleja (Pirkalta löytyi yllättävän edullinen sienisäilyke, joka tosiaan sopi piirakkatarkoitukseen varsin hyvin) sekä säilykeherkkusieniä ja sipulia. Sipulisilppu ja sienet kuulloteltiin pannulla rasvassa ennen täytteeksi levittelyä.


Piirakka oli myös hyvää. Eräs sieniä vierastava miesvieraskin suostui tätä maistamaan. Sienien ystävää hänestä tuskin tuli, mutta ei voinut kuulemma hirveän pahaksikaan haukkua. On mukavaa, että toisilla on niin kova luotto siihen, että meikäläisen kokkailut eivät voi olla erityisen pahoja (kyllä ne joskus voivat, mutta pidetään se salaisuutena ;) ), jotta sen vuoksi uskaltautuvat maistamaan semmoisiakin ruokayhdistelmiä, joita eivät ehkä muuten maistaisi. Täytyy yrittää pysyä jatkossakin ainakin kekkeritarjoilujen suhteen laadukkaana, ettei tuota pettymystä ystävilleen :)