Salaatteja tapas-pöytään

Jatkoa tapas-aiheiselle postaukselle seuraa tässä. Sisällytin tapas-tarjoiluihin myös pari salaattia, joista toista voisi kyllä kutsua myös vaikka marinoiduiksi kikherneiksi, sillä se ei ollut erityisen salaattinen. Kirsikka-halloumisalaatti taas tuli todettua hyväksi viime kesänä, eri juustovaihtoehdoilla kokeiltunakin.

Sitruksinen kikherne-salaatti

(reseptivinkki Ahmija-blogista)

1 tölkki/tetra esikäsiteltyjä kikherneitä

Noin 2 ruokalusikallista appelsiinimehua

Sitruunan kuori ja mehut puolikkaasta

Noin ruokalusikallinen valkoviinietikkaa

Suolaa

Juustokuminaa

Mustapippuria

Hunajaa

Purjoa, kevätsipulia tai punasipulia

Vihreä omena

Ahmija-blogissa kikherneitä oli määrällisesti runsaammin kuin minulla, joten vähensin muidenkin ainesten määrää. Tähän laittamani ovat arvioita, sillä en mittaillut kovin tarkasti ja marinadia tuli silti melko reilusti.

Raasta sitruunan kuori pieneen kulhoon, jossa voit sekoittaa marinadin. Purista puolikkaasta sitruunasta mehut. Lisää joukkoon appelsiinimehu, valkoviinietikka, luraus hunajaa, tömpsäys juustokuminaa ja muutamat kierrokset suolaa sekä mustapippuria myllystä. Sekoita.

Silppua sipuli. Käytin itse punasipulia, koska kaupassa ei sattunut olemaan kevätsipulia. Purjo toiminee myös. Pilko myös omena pieniksi paloiksi.

Sekoita marinadi kikherneiden, sipulin ja omenan kanssa. Anna maustua joko huoneenlämmössä (jos olet itse keittänyt kikherneet, tällöin ne viiletessään imevät marinadista makua itseensä vielä paremmin) tai jääkaapissa.

Kikherneitä tulee käytettyä ihan liian harvoin, sillä vaikka pidän niistä, en oikeen ole oppinut käyttämään niitä monipuolisesti. Tässä oli yksi kiva tapa laittaa kikherneitä tarjolle ja sopi mielestäni myös oikein kivasti tapas-pöytäänkin.

Kirsikka-halloumisalaatti

Runsaasti erilaisia salaatteja (esim. punamangoldi, lollo rosso, rucola, jääsalaatti)

1 litra kirsikoita

2 pakettia halloumia

(Saksanpähkinöitä)

Oliiviöljyä

Balsamicoa

Sitruunamehua

Viipaloi halloumi ja paista viipaleisiin pannulla nätti pinta. Palastele suupaloiksi.

Huuhtele salaatit ja revi ne tarjoiluastiaan suupaloiksi.

Poista kirsikoista kannat ja kivet. Itse leikkasin kirsikan kahtia, jolloin kivi lähti melko helposti irti ja samalla kirsikat puolittuivat salaattia varten.

Asettele kirsikat ja halloumit salaattipedin päälle.

Jos haluat laittaa pähkinöitä, paahda niitä hetki kuumalla, kuivalla pannulla ja ripottele ne sitten salaattiin. Jätin itse pähkinät tällä kertaa pois pähkinäallergisten vieraiden vuoksi.

Sekoita lorauksista sitruunamehua, öljyä ja balsamicoa kastike salaatille. Valuta kastiketta salaatille.

 Ennen viime kesää ja tämän salaatin versiota kokeilua en jotenkin ollenkaan osannut ajatella kirsikoita salaatissa, vaikka ei kai tuo mikään ihme ole, että ne toimivat suolaisen juuston makuparina hyvin. Tämä salaatti on ihanan yksinkertainen, silti jotenkin sopivalla tavalla vähän erilainen ja tietysti maistuu hyvältä. Ihana kesäsalaatti!

Synttäritapakset

Muutama viikko sitten vanhenin jälleen vuodella, ja sehän on aina hyvä syy järjestää juhlat ystäville. Tänä vuonna tarjoiluissa oli tapas-teema, elokuussa koittavan Barcelonan-matkan hengessä. Tapas-menu koostui kasaamalla sopivia suupaloja netistä, Tapas-keittokirjasta ja omista mieliteoista.

Kuten listauksesta huomaa, laitoin tarjolle paljon myös simppeleitä "pilko ja laita esille" -tyyppisiä juttuja, kuten juustoja, viinirypäleitä, melonia, mansikoita ja serrano-kinkkua. Tämä helpotti kokkailu-urakkaa merkittävästi, eikä silti ollut ollenkaan huono asia makujen kannalta.

Hitusen enemmän vaivannäköä menun osalta vaativat:

Patatas bravas

Sitruuna-valkosipulikana

Luomunaudanlihapullat chorizolla

Marinoidut oliivit

Sitruksinen kikhernesalaatti

Kirsikka-halloumisalaatti

Artisokkatahna

Paprikatahna

Mansikka-limoncellokakku

Näistä osan reseptit kirjaan tähän postaukseen ja osa pääsee omiin postauksiinsa, jotta tästä ei tule niin megalomaanista yksittäistä viestiä. Linkitän sitten muut postaukset tuohon listaan, kun saan kirjoiteltua niitä blogiin.

Tarjoilut täyttivät melko tehokkaasti ruokapöytämme, vaikka siitä oli jatkopalakin käytössä. Ruoat myös maistuivat erittäin hyvin vieraille; kaikki syötiin loppuun, jopa täytekakku, jota yleensä on jäänyt yli!

Patatas bravas

(otin vinkkiä Pastanjauhannasta)

Noin kilo perunoita

Oliiviöljyä paistamiseen

Chilijauhetta

Paprikajauhetta

Suolaa

(Chili-majoneesia)

Pese ja kuori (uusia perunoita ei tarvitse kuin pestä hyvin) perunat. Keitä kypsähköiksi, mutta vielä napakoiksi.

Anna perunoiden jäähtyä ja kuutioi suupaloiksi.

Paista perunat runsaassa oliiviöljyssä ja mausta; suolaa, chilijauhetta ja paprikajauhetta.

Chili-majoneesi syntyi ihan vain sekoittamalla chilitahnaa kaupan valmiiseen majoneesiin.

Perunoiden kanssa tarjottavaksi sopivat majoneesin kanssa erilaiset dipit ja tahnat.

Marinoidut oliivit

(Resepti Nautiskellen-blogista)

2 purkkia maustamattomia vihreitä oliiveja

3 ruokalusikallista oliiviöljyä

1-2 ruokalusikallista sitruunamehua

Tuoretta rosmariinia

Yhden sitruunan kuori raastettuna

2-3 kynttä valkosipulia

Suolaa, mustapippuria

Kaada oliiveista säilöntäliemi pois ja kumoa oliivit kulhoon.

Hienonna tuoretta rosmariina noin ruokalusikallisen verran.

Raasta sitruunasta kuori kuppiin, jossa voit sekoittaa marinadin muutkin ainekset keskenään.

Kuori ja hienonna valkosipulinkynnet.

Sekoita raastetun sitruunan kuoren sekaan oliiviöljy, purista sitruunasta mehut ja lisää joukkoon myös rosmariini sekä valkosipuli. Mausta pippurilla ja maltillisella määrällä suolaa, sillä oliivit voivat olla hyvinkin suolaisia ihan itsessään.

Tarkista maku, kaada marinadi oliiveille ja anna maustua jääkaapissa ainakin tunti. Mulla olivat yön yli jääkaapissa.

Oliivit ovat ihania ihan siltääkin, mutta marinoimalla niihin saa pientä uutta säväystä. Tykkäsin todella tästä valkosipulisen sitruunaisesta marinadista.

Synttärijuhlat ja pari piirakkaa

Viime viikonloppuna vietimme kanssaeläjän vanhenemispäivää yhdessä ystävien kanssa. Synttärisankari oli esittänyt ainoastaan kainon toiveensa kakun suhteen; siinä piti olla kermaa ja mansikoita. Kakun virkaa toimittamaan pääsi luottokakkureseptini eli mansikka-mascarponekakku. Väliin näin talvella joutui käyttämään pakastemansikoita, mutta päälle koristeeksi sentään löytyi muutama espanjalainen marja pakastimen ulkopuoleltakin.

Pastanjauhannan Rosmariini oli avuliaasti aiemmin tarjonnut itseään apukokiksi synttäritarjoilujen valmistukseen ja tartuin mielelläni tarjoukseen - ensinnäkin kahden ihmisen kädet pilkkovat, sekoittavat ja muutenkin saavat huomattavasti enemmän aikaan kuin yhden. Lisäksi yhdessä kokkaaminen on paljon hauskempaa ja laskee stressitasoa kummasti. Näidenkin kokkaussessioiden aikana kun oli muutama katastrofi lähellä, mutta kummasti pienemmällä paniikilla niistäkin kahden hengen kokkaustiimin voimin selvittiin!

Osittain tarjoiluissa turvauduttiin tuttuihin ja turvallisiin tarjottaviin, kuten kana-pastasalaattiin ja sienipäällysteisiin ruisnappeihin. Piirakoiden osalta kokeiltiin uusia reseptejä.

Punasipuli-fetapiirakka
(Parhaat piirakat & salaatit -kirjasta)

Pohja:
3 desilitraa vehnäjauhoja
100 grammaa voita
2-3 ruokalusikallista vettä

4 punasipulia
2 ruokalusikallista voita
2 ruokalusikallista fariinisokeria (käytimme intiaanisokeria)
2 ruokalusikallista viinietikkaa
1 teelusikallinen suolaa
Rouhittua mustapippuria
200 grammaa fetajuustoa

Sekoita kuutioitu rasva ja jauhot murumaiseksi seokseksi. Lisää neste ja sekoita nopeasti taikinaksi. Painele taikina piirakkavuokaan, pistele pohja haarukalla ja nosta jääkaappiin ainakin puoleksi tunniksi.

Esipaista pohjaa 225 asteisen uunin keskitasossa kymmenisen minuuttia.

Kuori ja viipaloi sipulit.

Sulata voi paistinpannulla ja paista sipulit pehmeiksi. Lisää sokeri ja viinietikka. Mausta suolalla ja mustapippurilla. Anna seoksen hautua pannulla muutama minuutti.

Levitä sipuliseos esipaistetun pohjan päälle ja murustele fetajuusto päällimmäiseksi.

Paista piirakkaa vielä 10-15 minuuttia.

Me teimme piirakan vähän liian isoon piirakkavuokaan, joten taikinaa ei jäänyt reunoiksi juurikaan ja lisäksi pohjasta tuli tosi ohut ja paistoajat olivat sille ehkä hitusen liikaa. Piirakka oli kuitenkin kivannäköinen ja mitä ilmeisimmin myös makuinen, sillä se kyllä katosi vieraiden suihin. Piirakan toteutuksesta vastasi Rosmis.

Couscous-salaatti tehtiin ilman sen kummempaa reseptiä. Täysjyväluomucouscousin (mikä sanahirviö!) seassa on marinoitua kesäkurpitsaa, paprikaa, tuorekurkkua ja sipulia. Olisi ollut halloumiakin, ellei ostamani kappale olisi sattunut olemaan joku maanantaikappale, joka suli täysin heti paistinpannun kanssa kosketuksissa oltuaan.

Lihaisan piirakan menekin arvelin melko suureksi, joten etsiskelin simppeliä piirakkaa, jonka voisi tehdä uunipellille piirakkavuoan sijasta. Sellaisen löysinkin Ekun keittiöstä.

Jauhelihapiirakka

Pohja:
2 desilitraa vettä
100 grammaa voita
3-5 desilitraa jauhoja (käytin noin puolet luomuruis- ja puolet luomuvehnäjauhoja)
1 teelusikallinen suolaa
1 teelusikallinen leivinjauhetta
2 kananmunaa

Täyte:
700 grammaa luomujauhelihaa
2-3 kynttä valkosipulia
(2 sipulia)
Suolaa, mustapippuria, paprikajauhetta

Päälle:
5 desilitraa maitoa
4 kananmunaa
Mustapippuria
(Juustoraastetta)

Ohje käskee kuumentamaan pohjaa varten kattilassa veden ja voin. Tein näin, vaikka en kyllä lopulta nähnyt mitään suurta syytä sille, miksi näin pitäisi menetellä. Lisää kuumaan vesi-voiseokseen jauhot. Jäähdytä seosta hetki ja lisää sitten leivinjauhe, suola sekä kananmunat.

Oma taikinani oli 3 desilitran jälkeen täysin velliä, joten lisäsin jauhoja sen verran, että taikinasta tuli edes jotenkin käsiteltävää.

Taputtele taikina leivinpaperoidulle, syvälle uunipellille.

Silppua valkosipulinkynnet (ja silppua myös sipulia, ellei vieraissasi ole henkisesti sipulille allergisia, kuten meillä). Paista jauheliha pannulla sipulisilppujen kanssa kypsäksi. Mausta suolalla, mustapippurilla ja paprikajauheella.

Levitä jauhelihaseos piirakkapohjan päälle uunipellille.

Sekoita maito ja kananmunat. Rouhi sekaan mustapippuria.

Kaada maito-munaseos piirakan päälle. Tämänkin määrä oli melko runsas ja aiheutti pientä epäluuloa, mutta onneksi täyte kyllä hyytyi kivasti. Silti määrää voi halutessaan varmasti vähentää ainakin kolmanneksen.

Ripottele päällimmäiseksi vielä juustoraastetta. Me unohdimme sen totaalisesti, eikä se onneksi ihan hirveästi haitannut. Parempaa silti saattaisi juustoversiosta tulla!

Paista 200 asteessa noin 40 minuuttia.

Anna jäähtyä ennen tarjoilua.

Paistuessaan uunissa jauhelihapiirakka toi mieleen leipäjuuston. Valmiina ja hyytyneenä se onneksi näytti ihan siltä miltä sen pitikin eli simppeliltä lihaistalta piirakalta. Tätä jopa itsekin ehdin maistaa, eikä se hassumpaa ollut!

Jälleen vuotta vanhempi kanssaeläjä sekä minä itse kiitämme vielä kertaalleen isosti saamastamme jelpistä Rosmariinia sekä tietysti kaikkia muita ihania synttärivieraita, joiden ansiosta meillä oli jälleen kerran erinomaisen hauskat kekkerit!

Kolmenkympin kokkailut

Viime viikonloppuna meillä juhlittiin kanssaeläjän kolmikymppisiä. Tuttuun tapaan tietysti meikäläinen huolehti kekkereiden ruokapuolesta. Kanssaeläjän sanoin "jos Virpiä ei ois, niin täällä olis tarjolla sipsejä, keksejä ja teollista täytekakkua".

Pitkälti tällä kertaa kyllä mentiin tutuilla ja turvallisilla meiningeillä, kun tarjolla oli fetasalaattia, lihapullia, kanapizzaa ja mansikka-kermakakkua (tämä synttärisankarin nimenomaisesta toiveesta). Mutta aina sitä jotain uuttakin pitää testata ja niistäpä tämän postauksen sisältö.

Päästin itseni helpolla salaattiasioissakin, kun tein isoon kulhoon fetasalaatin (kolmenlaista salaattia, tuorekurkkua, suippopaprikaa ja fetaa) ja lisäsin rinnalle erillisiin kulhoihin kanapalasia, aurinkokuivattua tomaattia ja oliiveja. Näin sama salaatti kävi niin kasvis- kuin lihansyöjillekin eikä oliivien tai akt:n inhoajien tarvinut erikseen närppiä niitä pois salaatistaan.

Marinoidut kasvikset
(idean otin työpaikalta pelastamastani Kovan gimman keittokirjasta, mutta muuntelin määriä)

Kesäkurpitsa
Munakoiso
0,5 purkillista aurinkokuivattuja tomaatteja
1,5 desilitraa oliiviöljyä
0,5 desilitraa balsamiviinietikkaa
Mustapippuria (myllystä)
7 valkosipulin kynttä

Sekoita laakeassa kulhossa marinadin ainekset eli öljy, balsamico ja pippuri. Kuori myös valkosipulinkynnet ja murskaa joukkoon. Alkuperäisohje käski laittamaan jopa 10 kynttä, itse laitoin 7, joista osa oli pieniä ja silti tämä oli todella valkosipulista. Eli ehkäpä semmoinen 5-6 kynttä olisi optimaalinen määrä oikeasti. Myös öljyä ohje käskee lotraamaan urakalla enemmän kuin itse laitoin. Tuo 1,5 desiä mitä suunnilleen käytin vaikutti olevan kohtalaisen sopiva määrä, ehkä jopa desillä pärjäisi.

Pese kesäkurpitsa. Leikkaa se ensin pituussuunnassa keskeltä halki ja koosta riippuen puolita vielä pituussuunnassa myös puolikkaat. Leikkaa sitten palasiksi.

Kuullota kesäkurpitsan palasia pannulla öljyssä. Palasten ei tarvitse ruskistua, vaan pehmentyä hieman. Lisää palaset lämpiminä marinadiin.

Pese ja pilko myös munakoiso samaan tapaan kuin kesäkurpitsakin. Kuullota myös munakoisopalaset pannulla öljyssä pehmeämmiksi ja lisää palat lämpimänä marinadiin.

Silppua aurinkokuivatut tomaatit pienempään olomuotoon ja lisää myös akt-palaset marinadiin. Sekoita ainekset sekaisin ja anna jäähtyä ja marinoitua ainakin pari tuntia. Tarjoile kylmänä.

Itse tein kasvikset marinoitumaan edellisenä iltana ja annoin niiden marinoitua kelmulla vuoratussa astiassaan jääkapissa yön yli. Nämä olivat yllättävän hyviä, mutta kuten aiemmin jo tuli todettua, myös ärtsysti valkosipulisia. Alkuperäisohje kehottaa nauttimaan kasvikset salaatin ja vaalean leivän taikkapa grillattujen ruokien keralla.

Leipäpuolella halusin kokeilla jotain uutta tarjottavaksi salaatin kaverina. Olin aiemmin bongannut ihanan Josin Marjameri-blogista grillatun foccacian ohjeen ja se pääsi nyt toteutukseen meilläkin.

Juustotäytteiset foccaciat
(ohje 4:lle foccacialle, itse tein tämän tuplana)

3 desilitraa vehnäjauhoja
1 desilitra kylmää vettä
0,5 desilitraa oliiviöljyä

Täytteeksi tuorejuustoa/fetaa/mitä vaan herkkua

Kiinnitykseen ja pinnalle kananmunan keltuainen

Sekoita kulhossa vehnäjauhoihin vesi ja öljy. Vaivaa taikina ja pyörittele palloksi. Jätä oleskelemaan leivinliinalla peitettynä noin tunniksi.

Laita uuni lämpiämään noin 250 asteeseen. Pyörittele sitten taikinapalloa hetki jauhotetuin käsin. Jaa taikinapallo kahdeksaan osaan. Kaulitse kustakin osasesta ohut lättynen.

Laita kullekin neljälle lättyselle haluamaasi täytettä. Meillä oli yrttistä tuorejuustoa ja murusteltua fetaa. Tämän jälkeen lättysten reunat voidellaan kananmunankeltuaisella ja päälle asetellaan toinen vastaava lättynen. Sitten nipistellään vielä reunat tiukasti kiinni, halutessaan voidellaan pinnat keltuaisella ja päälle rouhitaan mustapippuria ja suolaa.

Paistetaan grillivastusten alla uunissa 5-10 minuuttia, kunnes ottavat hieman väriä.

Foccaciat pullistuivat hauskasti uunituksen aikana ja niistä tuli varsin lystikkään näköisiä rusehtavine pilkkuineen. Maku olisi varmasti ollut parhaimmillaan heti uunista tultuaan, mutta ihan hyvin nämä upposivat myös jokunen tunti paiston jälkeen tarjoiltuna. Itse leikkasin kunkin foccacian neljään osaan, jotta sopivat paremmin biletarjoiltaviksi.

Perunasalaatti

800 grammaa perunoita
2 kasvisliemikuutiota
0,5 litraa vettä
1 punasipuli
1 pieni purkki kapriksia
Rucolaa

Kastike

0,5 desilitraa oliiviöljyä
0,5 desilitraa omenaviinietikkaa

Sitruunamehua
Suolaa, pippuria myllystä

Keitä perunat kuorineen, jätä ne melko koviksi. Tee kasvislientä puolesta litrasta vettä ja kahdesta kasvisliemikuutiosta.

Kuori kuumat perunat ja paloittele. Laita perunapalaset jäähtymään kulhoon, johon olet kaatanut kasvisliemen.

Kun perunat ovat jäähtyneet, kaada liemi pois. Silppua sipuli pieneksi. Sekoita perunoiden joukkoon sipulisilppu ja kaprikset sekä revitty rucola.

Sekoita kastike öljystä, etikasta, lorauksesta sitruunamehua sekä suolasta ja pippurista. Sekoita kastike perunasalaatin joukkoon ja jätä maustumaan viileään pariksi tunniksi tai vaikka yön yli.

Tämän salaatin alkuperäinen kimmoke tuli Stockan sivuilta löytyneestä perunasalaattiohjeesta. Jätin kuitenkin pois aika monta tuossa reseptissä mukana ollutta ainesosaa ja muuntelin kastikettakin, joten kovin lähellä tuota alkuperäisreseptiä ei toteutus lopulta ollut.

Tämä perunasalaatti oli mukavan raikas verrattuna maitotuotteilla höystettyihin kavereihinsa. Simppeliä mutta hyvää siis. Epäilemättä tämäntyyppistä tulee tehtyä jatkossakin.

Kiitoksia vaan taas kaikille synttärivieraille ruokakehuista ja läsnäolostanne!

Synttärikekkereiden kattaus

Kuten jo tuli aiemmassa postauksessa todettua, meikäläinen vanheni viime viikolla. Syntymäpäivä on aina hyvä tekosyy näin isompanakin vielä kutsua ihmisiä kylään. Pienenä aina harmitti, kun oli syntynyt kesällä, eikä koulukaverit keskellä kesälomaa aina välttämättä päässeet mukaan juhlimaan. Sama loma-ajan ongelma toki on edelleen, mutta nykyään ehkä omat vaikuttimet kutsua ihmisiä vieraiksi juhliin ovat erit kuin lapsena. Nykyään on mukavaa suunnitella tarjoiluja ja tehdä niitä, sekä nauttia ihmisten seurasta. Lapsena ei miettinyt itse tarjoiluja sen kummemmin, tärkeämpää oli ehkä saada olla yhtenä päivänä huomion keskipisteenä ja tietysti jännittää, millaisia lahjoja vieraat tuovat.



Synttäritarjoiluja näytillä. Tällä kertaa tarjolla oli valkosuklaa-mansikkatäytekakkua, halloumi-perunasalaattia, couscous-salaattia, kanapizzaa, lihapullia, puolukka-ruisleipää, patonkia, valkosipulivoita ja tietysti naposteltavia, kuten kurkkua, porkkanaa, nachoja, sipsejä, salsaa ja kermaviilidippejä. Juomapuolena tarjoilimme kesäisiä mansikkamargaritoja uuden blenderimme kunniaksi. Loppuillan margaritat tosin olivat jo kaikkea muuta kuin oikeaoppisia, mutta hyvin nekin vieraisiin upposivat!

Couscous-salaatti

2 desilitraa kuivaa couscousia
2 desilitraa kiehuvaa vettä
0,5 teelusikallista suolaa

2 tomaattia
1/3 isosta tuorekurkusta
Pieni punasipuli
2 ruokalusikallista (luomu) appelsiinimehua
1,5 ruokalusikallista sitruunamehua
Aurinkokuivattuja tomaatteja (pieni purkki)
2 ruokalusikallista tomaattien öljyä
Tuoretta minttua
(Tuoretta korianteria)
40 grammaa paahdettuja pinjansiemeniä
200 grammaa kypsiä kikherneitä
Mustapippuria

Suuntimia tähän salaattiin otin Kasviskeittiöstä, jonne googlettelemalla etsiessäni sopivaa salaattitarjottavaa päädyin.

Sekoita suola raakaan couscousiin. Keitä vesi ja kaada se couscousin päälle. Laita astian päälle kansi ja anna vedelle aikaa imeytyä noin 20 minuuttia. Sillä aikaa voit pilkkoa muut ainekset.

Pilko tomaatit, kurkku, punasipuli ja aurinkokuivatut tomaatit. Paahda pinjansiemenet kuumalla, kuivalla pannulla, mutta varo polttamasta niitä. Kun couscous on valmista, sekoita sen joukkoon silputut tomaatit, kurkku, punasipuli, sekä aurinkokuivatut tomaatit. Kaada joukkoon kikherneet (laitoin Go Greenin tetran), pinjansiemenet, öljyä tomaateista, sitruunamehua sekä appelsiinimehua. Rouhi perään mustapippuria ja silppua vielä sekaan minttua (ja korianteria, jos haluat ja on, minulla ei ollut). Sekoittele ainekset hyvin sekaisin ja tarkista suolan määrä.



Täytyy tunnustaa, että minulla on ollut lievä couscous-kammo erään epämiellyttävän ravintolakokemuksen jälkeen. Onneksi eräs toinen ravintolakokemus korjasi asiaa. Uskalsin siis elämäni ensimmäistä kertaa tarttua kaupassa couscous-pakettiin tämä salaatti mielessäni. Lopputulos kyllä maistui, sekä minulle, että muille. Tämä "omituisen näköinen salaatti", niin kuin eräs miespuolinen vieras tätä luonnehti, maistui omituisuudestaan huolimatta ihan hyvin vieraille (paitsi kanssaeläjälle, joka ei edes maistanut).

Halloumi-perunasalaatti

Jäävuorisalaattia
Rucolaa
Reilu puoli kiloa uusia pieniä perunoita keitettynä
Oranssi paprika
Ruohosipulia
Oliiviöljyä
Balsamiviinietikkaa
Mustapippuria
Halloumia
(Fetaa)

Tähän salaattiin puolestani nappasin osviittaa Me Naisista (numero 25-26, 2009). Muutin aineksista alkuperäisohjeen minitomaatit paprikaksi ja sattuneista syistä osan halloumista korvasin ex-tempore fetalla.

Keitä perunat kypsiksi, mutta varo keittämästä liian kypsiksi. Anna jäähtyä. Paista halloumin pintaan väri pannulla tai grillissä (sopiva väri ei ole musta, vaikka minä osan omasta halloumistani käräytinkin ja loppukin oli varsin tummanpuhuvaa... tämän vuoksi pelastusfetaa täytyi myös lohkoa mukaan). Revi jääsalaatti ja rucola laakealle tarjoiluvadille. Lado päälle puolitetut perunat sekä paprikapalaset. Asettele salaatin päälle myös halloumipalaset (ja feta). Silppua pinnalle ruohosipuli. Mausta salaatti oliiviöljyllä, balsamiviinietikalla ja mustapippurilla.



Salaatista tuli ihan hyvä, vaikka meinasinkin tässä vaiheessa kokkailuja menettää hermoni totaalisesti. Olin nimittäin kokkailessani käräyttänyt epähuomiossa jo yhden kakkupohjan pilalle (uuni oli vahingossa kääntynyt 100 astetta liian kuumalle, eikä mitään ollut enää tehtävissä) ja täten aikataulustani jäljessä. Sitten kun onnistuin ensimmäisten vieraideni kanssa jutustellessa vielä unohtamaan halloumit hetkeksi liian pitkään paistinpannulle, meinasin jo menettää toivoni minkään ruoan onnistumisen suhteen. Onneksi kakkupohja numero kaksi onnistui ja jääkaapissa oli fetaa salaatin pelastukseksi.

Mansikka-valkosuklaakakku
(16 annosta)

pohja:
6 kananmunaa
2 desilitraa sokeria
2,5 desilitraa vehnäjauhoja
0,5 desilitraa perunajauhoja
1 teelusikallinen leivinjauhetta

kostutus:
3 desilitraa (tuorepuristettua) appelsiinimehua

täyte ja kuorrutus:
200 grammaa valkoista suklaata
5-6 desilitraa kuohu- tai vispikermaa
1, 5 litraa mansikoita
2-3 ruokalusikallista Baileysia

Päätin jo toukokuussa Me Naisten numeroa 21/2009 lukiessani (ostan jostain syystä aina Me Naiset, jos esimerkiksi lähden mökkeilemään tai matkustan junalla, kannattaisi varmaan jo kohta ruveta tilaamaan sitä), että synttäreilleni haluan kokeilla tätä mansikka-valkosuklaakaakkua.

Kakun valmistus kannattaa aloittaa täytteestä. Paloittele valkosuklaa kulhoon. Kuumenna 4 desilitraa kermaa kattilassa kiehuvan kuumaksi. Kaada puolet kermamäärästä suklaapalojen päälle ja anna seistä puolisen minuuttia. Sekoita, kunnes suklaa sulaa. Lisää loput kuumasta kermasta ja sekoita tasaiseksi. Peitä kulho ja laita se jääkaappiin vähintään tunniksi. Seoksen pitää jäähtyä kunnolla, joten sen voi tehdä jo edellisenäkin päivänä valmiiksi.

Leivo pohja. Levitä pyöreän (halkaisija noin 23 cm) pohjalle leivinpaperi ja voitele reunat. Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Vatkaa huoneenlämpöiset kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään ja sihtaa jauhoseos siivilän läpi munavaahtoon. Sekoita varovasti tasaiseksi.

Kaada taikina vuokaan ja paista uunissa 30-40 minuuttia, kunnes kakkuun painettuun tikkuun ei enää tartu taikinaa, tai olet muuten varma pohjan kypsyydestä. Anna kakun jäähtyä ainakin 15 minuuttia, ennen kuin irroitat sen vuoasta. Kun pohja on irrotettu vuoasta ja jäähtynyt riittävästi, leikkaa se kolmeen kerrokseen.

Ota loput 1-2 desilitraa kermasta ja vatkaa se aika kovaksi kermavaahdoksi. Sekoita kerman joukkoon ruokalusikallinen kerrallaan 2-3 ruokalusikallista Baileysta. Vatkaa myös jääkaapista ottamasi valkosuklaakermaseos kuohkeaksi. Puhdista ja lohko mansikat.

Kostuta kakun alin kerros mehulla. Jos tarjoat kakun vasta seuraavana päivänä, kostuta alinta kerrosta vähemmän kuin ylempiä, sillä kosteus valuu yön aikana alaspäin. Levitä sitten Baileys-kermavaahto alimpaan kakun väliin ja lado kerman päälle mansikkaviipaleita. Asettele päälle kakun toinen kerros ja kostuta taas mehulla. Levitä tähän kerrokseen osa valkosuklaakermasta ja lado sen päälle mansikkaviipaleita. Nosta päälle ylimmäinen kerros eli kansi ja kostuta sitäkin vielä hieman mehulla. Sivele kakun pintaan loput valkosuklaakermasta ja koristele mansikoilla. Ohje suosittaa kakun nostamista muutamaksi tunniksi viileään, jotta valkosuklaakerma vielä jähmettyy. Itse en tätä vaihetta ehtinyt toteuttaa, eikä kerma silti täysin plörähtänyt kakun päällä. Välttämätöntä jäähdyttely ei siis ole, vaikka suositeltavaa lieneekin.

Alkuperäiseen ohjeeseen ei kuulu Baileys-kermavaahto, mutta minä halusin sitä laittaa ja hyvin se tähän kokonaisuuteen sopikin. Jos et tee Baileys-kermaa, kannattaa valkosuklaakermaa käyttää säästeliäästi väleissä, tai ainakin minusta tuntui, että jos olisin vielä laittanut sitä seosta ensimmäiseenkin kakun väliin, olisi päällyskerros jäänyt aika ohueksi. Mutta ehkä se on vain minun vähemmän tarkka ja siloiteltu tapani päällystää kakkuja :) en ole mikään pursottajaihminen, ei riitä taito eikä hermo. Ainiin, ja alkuperäisessä ohjeessa kakun päälle kehoitettiin halutessaan laittamaan myös rouhittuja pistaasipähkinöitä mansikoiden kaveriksi.



Tekemäni kakut ovat kaikkea muuta kuin kauniita, mutta koetan aina uskotella, että maku on näissäkin tärkeämpää kuin ulkomuoto. Kaakku kyllä hävisi viimeistä palasta myöten ja oli omastakin mielestä mukavan makea, uusi kakkukokemus. Yleensä kun ei kakkuja kovin usein tule tehtyä, niin niitä tekee aina samalla vanhalla kaavalla.

Puolukkainen ruisleipä

1,5-2 desilitraa piimää tai jugurttia
1,5 desilitraa vehnäjauhoja
2 desilitraa ruisjauhoja
1 desilitra grahamjauhoja
1 desilitra puolukkahilloa
0,5 desilitraa pellavansiemeniä
0,25 desilitraa hunajaa
1,5 teelusikallista suolaa
1 teelusikallinen soodaa

Tämä Vegemisiä-blogista lähtöisin oleva aivan ihana ja äärimmäisen helppo leipäohje on riemastuttanut useammassakin blogissa. Vihdoinkin sain itsekin ostettua leipävuoan ja kokeiltua leivän tekoa. Oli laatuaan ensimmäinen ruisleipä, jonka tein. Tiesin, että tällä reseptillä on vaikea epäonnistua. Edes se, että kokkasin tätä väsähtäneenä perjantaiyönä oltuani nauttimassa Egotripin ja Maria Lundin keikoista Rotuaaripiknikillä, ei onnistunut pilaamaan lopputulosta.

Laita uuni lämpeämään 200 asteeseen. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja vaivaa taikinasta notkea. Piimän tai jogurtin määrä riippuu puolukkahillon olemuksesta; mitä kiinteämpi hillo, sitä enemmän voi laittaa nestettä. Minulla oli Pirkan puolukkahilloa ja koostumuksesta tuli 2 desilitralla jogurttia ihan passeli. Rasvaa ja jauhota leipävuoka ja kaada taikina vuokaan. Taikinan ei tarvitse nousta, joten sen voi laittaa uuniin heti, kun lämpö on uunissa kohdallaan. Anna paistua tunnin verran. Oma leipävuokani on melko pieni, joten näillä mittasuhteilla tuli ihan sopivan kokoinen leipä. Jos omistaa isomman vuoan tai haluaa muuten tuhdimman leivän, voi aineksia huoletta lisätä, kunhan sitten muistaa tarkkailla paistoaikaa.



Ruisleipää ja kaupan uunissa paistettavia esivalmiita patonkeja nautittiin paahdetun chilin makuisen tuorejuuston sekä sekoittelemani valkosipulivoin kera. Valkosipulivoihin tuli noin 100 grammaa voita ja noin 5 keskikokoista valkosipulin kynttä puristettuna. Tulos oli aika valkosipulinen, mutta eipä se onneksi tuntunut haittaavaan ketään.

Kanssaeläjän synttäripäivällinen

Kanssaeläjälläni on tänään ikääntymispäivä. Sen kunniaksi lupasin kokata hänelle kolmen ruokalajin päivällisen ja kyselin hänen ruokatoiveitaan jo aiemmin. Kuten aiemmin olen jo todennut täällä blogissakin, kanssaeläjällä on lieviä ruokarajoitteita, siis lähinnä ajatustasolla, ei mitään allergioita. Ruoka on hänen mielestään hyvää, jos siinä on tarpeeksi lihaa (ja ehkäpä myös rasvaa). Ja mielellään muutenkin mahdollisimman simppeliä ja "normaalia".

Näillä tiedoilla illan menu näyttää tältä:

Alkuun pesto-vuohenjuustobruschettaa rucolalla

Pääruoaksi lähipitäjän puikulaperunoita, pihviä naudan ulkofileestä sekä pippurikastiketta

Jälkiruoaksi juustokakkua

Ruokajuomaksi: tummaa tsekkiläistä olutta (kanssaeläjän suosikkiolutta, viiniä kun ei juo)

Juustokakkua en aikataulullisista syistä ehtinyt nyt itse tekemään, joten sen puolen hoitaa Stockmannilta valmiina ostettu New Yorkin juustokakku, joten vähän nyt livistin tuosta lupauksestani kokata itse 3 ruokalajia. Teen kuitenkin kakkua sitten lauantain synttärikekkereihin, joten ehkä pieni oikaisu tässä kohdassa sallittakoon. Laitan itse reseptit ja ohjeistukset tuonnempana, kun ruoat on kokattu, kuvattu ja nautittu!

New Yorkin juustokakku by Stockmann.

On oikeasti kivaa, kun saa kokata hyvää ruokaa rakkaimmalleen :)