Munakokkeli

Olipa kyseessä hotelliaamiainen tai brunssi, minä kaipaan tarjolle kananmunaa ainakin yhdessä muodossa. Keitettykin käy, mutta paistettu muna tai mikä parasta, hyvä, kermainen, mehevä munakokkeli maistuu taivaalliselle.

Olen arastellut munakokkelin tekoa, sillä olen kokeillut sitä aiemmin ehkä kerran eikä lopputuloksessa ole muuta muisteltavaa kuin korkeintaan häpeä. Taannoiselle mökkiviikonlopulle lauantain brunssia suunnitellessamme kuulin kuitenkin itseni auliisti lupaavan myös munakokkelia. Ei se auttanut kuin ryhtyä tuumasta toimeen! Vinkkiä otin luottoblogistani Pastanjauhannasta.

Munakokkeli

(neljälle hengelle osaksi tukevaa brunssia)

6 kananmunaa

Reilu desilitra kermaa

Voita

Suolaa, pippuria

Riko kananmunat kulhoon ja lisää joukkoon kerma. Vispaa ainekset sekaisin niin että munien rakenne rikkoutuu ja massa on sekoittunut hyvin.

Mausta seos suolalla ja pippurilla.

Sulata kimpale voita paistinpannussa. Pannu saa olla mieluummin keskilämpöinen kuin superkuuma.

Kaada munaseos pannulle ja anna sen kiinteytyä hieman.

Siirtele puulastalla munamassaa reunoilta keskelle.

Jatka massan liikuttelua pannulla siihen saakka, kunnes munamassa on kypsää, mutta vielä mehevää.

Tarjoile munakokkeli joko paahtoleivän kanssa tai osana runsaampaa brunssisettiä.

Tällä kertaa brunssilautaselle munakokkelin kaveriksi päätyi mininakkeja, lihapullia, pekonia, paahtoleipää tykötarpeineen, salaattia sekä brie-juustoa. Juomana tarjoiltiin kahvia ja Mimosaa.

Tonnikala-perunasalaatti

Oi ihana kesäloma on koittanut! Ja lisäksi olemme saaneet nauttia epätodellisen lämpimästä säästä täällä Oulussa viime viikkoina. Minä en kuumuudesta valita, vaan nautin täysin rinnoin. Mistä sitä tietää, ovatko kesän kuumimmat säät tässä ja nyt.

Ja koska olen lomalla, on minulla aikaa kokata itselleni lounasta. Sekä hyödyntää kaikenmoisia jämiä kaapeista niihin. Eilisillalta ylijääneet perunat saivat minut suuntaamaan aatokseni perunasalaattimuotoiseen lounaaseen.

Tonnikala-perunasalaatti

(1-2 annosta nälästä riippuen)

2 keitettyä isohkoa perunaa

Purkillinen tonnikalaa (minä tykkään Pirkan öljyyn säilötystä)

1 keitetty kananmuna

4 varrellista isoa kaprista tai noin ruokalusikallinen pieniä

Noin ruokalusikallinen oliiviöljyä

Noin ruokalusikallinen sitruunamehua

Ruohosipulia

Mustapippuria

Kuori jäähtyneet perunat, mikäli ne oli keitetty kuorineen. Paloittele perunat suupaloiksi.

Valuta tonnikalapurkista enimmät öljyt pois.

Silppua kaprikset pieneksi, jos käytät isoja kapriksia. Pienet voi laittaa sellaisenaan.

Sekoita kastike öljystä, sitruunamehusta, mustapippurista ja silputusta ruohosipulista.

Kuori keitetty kananmuna ja lohko muutamaan osaan.

Sekoita joko kulhossa tai suoraan lautasella sekaisin perunapalat, tonnikala, kaprissilppu ja kastike.

Nostele päällimmäiseksi kananmunalohkot.

Koristele muutamalla ruohosipulin varrella ja rouhi halutessasi vielä päälle hieman mustapippuria.

Tähän tuli käytettyä paitsi eilisen perunan jämät, myös valmiiksi keitettynä jääkaapissa ollut muna ja viime viikolta jääneen ruohosipulin jämät. Ja kesäpäivän lounaana tämä palveli paremmin kuin hyvin.

Nuhanenän lounassalaatti

Jäin tänään kotiin parantelemaan viikonloppuna kimppuuni iskenyttä flunssaa. Jotakin piti keksiä lounasaikaan syötäväksi ja sen piti mielellään pitää sisällään edes jotakin voimakkaalta maistuvaa, jotta nuhanenäkin maistaisi.

Jääkaapista löytyi sinne jostain syystä unohdettu paketti chorizo-viipaleita, jotka päätin käyttää salaattiin. Valkosipuli ja chili tekevät myös hyvää flunssaiselle, joten sekoitin salaatille kastikkeen ranskankermapurkin jämistä, valkosipulista ja chilijauheesta (tuoretta chiliä ei nyt ollut).

Chorizosalaatti
(yhdelle)

Salaattia (laitoin tammenlehti- ja ruukkusalaattia)
Kapriksia
1 kovaksi keitetty kananmuna
50-70 grammaa chorizoviipaleita
1 punasipuli
Goudajuustoa

Kastike:
Ranskankermaa
2 kynttä valkosipulia
Chilijauhetta
Mustapippuria ja suolaa myllystä

Itselläni aineksista luomua olivat salaatit, kaprikset, kananmunat, sipuli ja valkosipuli.

Kuori valkosipulinkynnet ja purista ne ranskankerman joukkoon. Tumpsauta sekaan chilijauhetta. Rouhi myllystä sekaan myös mustapippuria ja suolaa. Laita kastike jääkaappiin maustumaan.

Keitä kananmuna kypsäksi.

Leikkaa punasipuli ja chorizo suikaleiksi. Kuutioi gouda.

Laita chorizo- ja sipulisuikaleet kylmälle pannulle ja laita pannu kuumenemaan. Paista kunnes chorizo hieman rapeutuu ja sipuli pehmenee.

Huuhtele ja kuivaa salaatinlehdet. Revi lautaselle sopiviksi suupaloiksi.

Ripottele salaattipohjan päälle chorizo-sipulisekoitus, juustokuutiot ja kaprikset. Kuori kananmuna ja leikkaa se neljään osaan. Asettele myös munalohkot salaatin päälle.

Lopuksi nostele salaatille myös kastike nokareina. Rouhi vielä halutessasi päälle mustapippuria ja suolaa.

Salaatti oli hyvää, vajaasta makuaistista huolimatta. Kastikkeeseen olisi voinut laittaa vielä ronskimmin valkosipulia ja chiliä, mutta eivätpä nyt ainakaan jyränneet muiden ainesten makuja alleen liiaksi.

Vaniljaista semifreddoa ja pähkinäistä suklaata

Viikonlopun jälkiruokana toimi tällä kertaa vaniljainen semifreddo, joka sai kaverikseen pähkinäistä suklaaherkkua. Molempiin otin reseptivinkkiä 100 parasta GI-ruokaa opuksesta.

Pähkinäinen suklaaherkku

100 grammaa tummaa suklaata
Pähkinöitä (esim. cashew-, hassel- ja parapähkinöitä)

Rouhi pähkinät veitsellä. Levitä pähkinärouhe leivin- tai voipaperin päälle.

Sulata suklaa esimerkiksi mikrottamalla hetki kerrallansa tai sitten turvallisemmin vesihauteessa.

Kaada sula suklaa pähkinärouheen päälle.

Anna jäähtyä ja jähmettyä, murra sitten paloiksi.

Pähkinäinen suklaa maistuu tietysti ihan siltäänkin hyvän kahvin kanssa. Semifreddon lisäksi sitä voi kirjan vinkin mukaan lisätä esimerkiksi hedelmäsalaatinkin joukkoon.

Vaniljainen semifreddo
(6 annosta)

Puolikas vaniljatanko
2 munankeltuaista
Vajaa desilitra sokeria (tai makeutusainetta)
2,5 desilitraa kuohukermaa
2 munanvalkuaista
Ripaus suolaa

Erottele kananmunista valkuaiset toiseen ja keltuaiset toiseen kulhoon.

Vatkaa keltuaiset ja sokeri/makeutusaine sekaisin.

Vatkaa kerma paksuksi kermavaahdoksi omassa kulhossaan. Halkaise vaniljatanko ja kaavi vaniljat kerman sekaan. Sekoita.

Mausta valkuaiset ripauksella suolaa ja vatkaa ne kolmannessa kulhossa kovaksi vaahdoksi.

Sekoita kermavaahto ja valkuaisseos keltuaisseokseen. Kääntele ainekset varovasti sekaisin.

Peitä kulho kelmulla tai kaada seos muuhun pakastuksen kestävään astiaan. Pidä pakastimessa käyttöön saakka.

Vaniljan lisäksi tai sen sijaan voi semifreddoon sekoittaa vaikkapa 100 grammaa tummaa suklaata tai paahdettuja pähkinöitä. Kuten jo ylempänä totesinkin, meillä semifreddo sai nautintavaiheessa kaverikseen pähkinäistä suklaata.

Tiskiä tulee paljon, mutta on sen arvoista. Maku oli tosi hyvä ja sinänsä tämä oli helppo valmistaakin. Ja voi kätevästi tehdä etukäteen pakkaseen odottamaan!

Lohta rullalla

Taannoin valmistujaisjuhliini äitini oli tehnyt jostain saamallaan tai löytämällään reseptillä munakasrullaa, jossa oli täytteenä kylmäsavulohta. Rulla maistui itselleni ja juhlien vieraille hyvin ja pyysinkin siihen myöhemmin reseptin. Käsinkirjoitettu reseptilipare on ollut tallessa siitä asti, mutta toteutuksen asteelle se pääsi vasta samalla kertaa kuin aiemman postauksen hillamisu.

Lohirulla

Taikina:
6 desilitraa maitoa
1 teelusikallinen suolaa
6 kananmunaa
1 desilitra vehnäjauhoja

Täyte:
200-300 grammaa kylmäsavulohta (tai 2 purkillista tonnikalaa)
Noin teelusikallinen kuivattua tilliä (tuorekin käy tietysti)
1 purkillinen smetanaa (120 grammaakohan se nyt on?)
1 sipuli pieneksi silputtuna
1 valkosipulinkynsi pieneksi silputtuna/murskattuna (ei pakollinen, jos ei pidä valkosipulista)

Sekoita ensin taikinaan tulevat ainekset keskenään. Kaada leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 200 asteessa noin puoli tuntia. Kumoa sitten jäähtymään leivinpaperin päälle.

Silppua täytteen sipulit ja pieni kylmäsavulohisiivuja pienemmiksi suupaloiksi. Sekoita sitten täytteen ainekset keskenään ja levitä jäähtyneen munakasmassan päälle. Kääri rullalle kääretortun tapaan.

Jos haluat rullasta lämmintä tarjottavaa, voit vielä ripotella rullan päälle juustoraastetta ja käyttää sitä uunissa sen verran että juusto sulaa rullan päälle.


Kylmänä rulla on annospaloiksi leikattuna mainio tarjottava illanistujaisiin tai vaihtoehtoisesti suolapalana kahvipöydässä. Ohje on helppo toteuttaa ja lopputulos on mehevä ja maukas.

Kaappiruokaa

Aina käy niin, että kun muutto lähestyy niin se lähestyy niin yllättäin, että pakastimesta jää syömättä jos vaikka minkälaista sapuskaa ja ruokaa menee muutenkin hukkaan. Nyt me ollaan ajateltu ainakin yrittää syödä tuota pakastinta tyhjemmäksi jo ajoissa aloittaen, joten sieltä ollaan kaiveltu erinäisiä sapuska-aineksia ja kehitelty niistä mahan täytettä tässä iltojemme iloksi. Kaappien kätköjä täydentäen on syntynyt jo ainakin pari pizzaa, burgeria ja munakasta.

Kinkku-ananas-aurajuustopizza

1 kaupan valmis pakastepizzapohja
Tomaattipyrettä
Auramurua
Kinkkusuikaleita
Ananaspaloja
Juustoraastetta

Pizzamaustetta, tabascoa

Laita uuni kuumenemaan 250 asteeseen. Odota että uuni on lähes tulkoon oikeassa lämpötilassa ja laita sitten leivinpaperi uuniritilän päälle. Ota pakastimesta pizzapohja ja aseta se leivinpaperin päälle. Sivele pohjalle tomaattipyrettä ja asettele sitten täytteeksi auramurua, kinkkusuikaleita ja ananaspaloja makusi mukaan. Ripottele päälle pizzamaustetta ja tabascoa. Lopuksi laita pizzan päälle juustoraastetta ja lykkää se uuniin noin 8 minuutiksi.



Pakastepizzapohjat eivät ole mitään maailman suurinta herkkua, mutta ovat ne ihan käteviä silloin, kun haluaa tehdä nopeasti pizzaa ja/tai laiskottaa suunnattomasti. Meikäläinen on tässä kärvistellyt viikonlopun Helsingin reissulta mukaan nappaamani kesäflunssan kourissa koko viikon, mutta koska olen ollut kuitenkin kuumeeton, olen sinnillä käynyt töissä. Ei siis ole ollut suunnattomasti energiaa enää ruoanlaittoon töistä tullessa, vaan on tehnyt mieli päästä helpolla. Ja jostain syystä kaikesta epäterveellisestä tulee muka parempi olo, kun niitä syö kipeänä.

Feta-kalkkuna-oliivi-punasipuli-rucolapizza

1 kaupan valmis pakastepizzapohja
Tomaattipyrettä
Punasipulia
Fetajuustoa
Oliiveja
Kalkkunaleikkelettä
Villirucolaa

Sama homma kuin edellisessä, eli 250 asteessa paistellaan. Pizzapohjan päälle levitellään taas tomaattipyrettä. Leivänpäälliskalkkunat olivat menossa vanhaksi, joten viimeiset savustetun perhekalkkunan siivut riivin alimmaiseksi täytteeksi pohjan päälle. Sitten perkasin oliiveista kivet pois ja laitoin jäljelle jääneet oliivinmuruset myös pizzalle. Näiden päälle murustelin fetajuustoa (jota oli jäljellä aiemmasta fetasalaatista). Ohuehkoiksi renkaiksi leikattua punasipulia ja rucolaa vielä päälle ja sitten lopuksi tietysti sitä juustoraastetta ennen uuniin laittamista. Taisin rouhaista tähän myös mustapippuria sekaan. Ja taas uunissa se noin 8 minuuttia ja ei kun masu pullolleen.



Olen niitä ihmisiä, jotka laittavat pizzaansa juustoraasteen päällimmäiseksi, vaikka se peittääkin sitten kivannäköiset täytteet alleen. Jotenkin tuntuu, kuin sitä juustoa ei olisi ollenkaan, jos se on alimmaisena. Eli sitten kuvat täytyy aina ottaa ennen juustoraasteen lisäämistä ja uunittamista.

Kinkku-herne-maissi-paprikamunakas

Oivariinia
2 kananmunaa
2 ruokalusikallista vettä
Suolaa, mustapippuria
Kinkkusuikaleita
Pakasteesta herne-maissi-paprikaa
Juustoraastetta
Tabascoa

Laita paistinpannu lämpenemään levylle ja laita pannulle pieni nokare rasvaa, esimerkiksi oivariinia. Anna rasvan sulaa. Riko munat lasiin tai pieneen kulhoon. Mittaa joukkoon pari ruokalusikallista vettä ja riko haarukalla munien rakenne ja sekoittele vesi munien joukkoon. Lisää munavesiseokseen myös mausteet eli suolaa ja mustapippuria.

Kaada munavesiseos kuumalle pannulle ja anna paistua siinä tovi. Ripottele sitten munamassan päälle kinkkusuikaleita ja he-ma-paa sekä juustoraastetta. Kun munamassa näyttää jokseenkin hyytyneeltä ja juustoraaste alkaa sulaa, käännä munakkaan toinen puoli toisen päälle, jolloin munakkaastasi syntyy ikään kuin puolikuun mallinen. Anna paistua vielä sen aikaa, että juustoraaste "liimaa" munakkaan puoliskot toisiinsa ja hivuta sitten munakas lautaselle. Minun lautasella munakkaan kaverina oli salaattia ja tuorekurkkua sekä ruispala. Varsin helppo ja maukas iltasapuska.


Munakas köllöttelee pannulla paistonsa alkuvaiheessa. Kananmuniakin nimittäin oli menossa vanhaksi, eikä tosiaan flunssaisena tehnyt mieli ruveta niistä leipomaan mitään. Niinpä pari niistä pääsi osaksi munakasta. Ja tabascoa on nyt tullut tungettua vähän joka paikkaan, koska sen ainakin maistaa, vaikka olisi miten tukkoinen olo!

Kananmunia on meidän keittiössä tuhottu myös pakastimentyhjennysburgereiden välissä. Pakastimen kätköistä löytyi pari raakaa hampurilaisjauhelihapihviä, jotka paisteltiin ja jotka pääsivät paistetun munan kanssa minulla ruispalan ja kanssaeläjällä juustosämpylän väliin muiden tykötarpeiden kanssa.

Loput pari munaa ihan vain keitin ja söin aamupalaruisleivän päällisenä. Eipähän tullut heitettyä hyvää ruokaa roskiin ainakaan tällä kertaa. Koen huonoa omaatuntoa siitä, miten paljon tulee heitettyä ruokaa haaskioon, mutta samaan aikaan olen vähän neuroottinen parasta ennen ja viimeinen käyttöpäivä -päiväysten kanssa. Kanssaeläjä suhtautuu näihin huolettomammin, joten se pystyy tuhoamaan ruokia, joiden päiväykset ovat jo menneet, mutta jotka varmaan vielä ovat aivan hyviä.