Viime lauantaina sain olla mukana oikeinkin maistuvaisessa ja railakkaassa
illanvietossa Pastanjauhajien kotona, jossa nyyttärimeiningillä kokattiin, syötiin ja juotiin koko ilta (ja iso osa yöstäkin). Tässä tutustuessa kun on käynyt ilmi että meikäläisellä ja Pastanjauhannan Pippurimyllyllä on useitakin yhteisiä kavereita, niin nyt kokoonnuttiin sitten sillä porukalla. Mukana oli lisäksi muutama oikeinkin mukava, itselleni entuudestaan tuntematon henkilö. Kyllä tuli taas todettua että hyvän ruuan ja juoman ääressä sitä viihtyy ja tutustuu helposti myös uusiin ihmisiin!
Osallistuin illan tarjoiluihin ruokapuolella tuomalla paikalle siemennäkkileipää ja sen kanssa tarjolle artisokkatahnaa sekä munakoisotahnaa. Pääruoan oheen tarjolle vein appelsiini-fenkolisalaatin ja jälkiruokaosastolle tekaisin paikan päällä valkosuklaalla gratinoituja hedelmiä.
Siemennäkkileipä
(Glorian ruoka & viini 1/2010)
25 grammaa eli puoli paketillista tuorehiivaa
5 desilitraa kädenlämpöistä vettä
2 ruokalusikallista juoksevaa hunajaa
1 teelusikallinen suolaa
6 desilitraa täysjyvävehnäjauhoja
3 desilitraa vehnäjauhoja
2 desilitraa ruisjauhoja
Näkkäreiden päälle:
Auringonkukansiemeniä
Seesaminsiemeniä
Aloita leipien valmistus syömistä edeltävänä päivänä.
Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja mausta sitten suolalla sekä hunajalla. Vaivaa jauhoja pienissä erissä taikinaan. Jatka taikinan vaivaamista siiheksi kunnes taikina on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista.
Jaa näkkäritaikina kahteen osaan ja laita taikinat muovipusseissa jääkaappiin. Taikinan tulisi seistä jääkaapissa ainakin 8 tuntia, mieluusti kokonainen vuorokausi.
Jauhota leivonta-alusta ruisjauhoilla. Jos omistat esimerkiksi silikonisen leivonta-alustan, käytä sitä! Vaikka itse jauhotin reilulla kädellä pöytätason, meinasi taikina tarttua siihen kiinni ja näkkäreiden pellille nostelu oli haasteellista. Eikä näkkäreiden ulkonäkökään oikein muodostunut parhaaksi mahdolliseksi.
Kauli sitten taikina ohueksi, noin kahden millimetrin paksuiseksi levyksi. Pistele taikinaan reikiä haarukalla. Sudi taikinan pintaan ohuelti vettä ja ripottele päälle auringonkukansiemeniä ja seesaminsiemeniä. Kauli sitten vielä kevyesti, jotta siemenet pysyvät paremmin kiinni taikinassa.
Leikkaa levystä suorakaiteen muotoisia näkkäreitä. Jos omistat pyörömuotin niin voit toki tehdä omia pieniä pyöreitä näkkäreitäsi. Nosta sitten näkkärit leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja anna leipien kohota noin puoli tuntia.
Paista näkkärit 250-asteisessa uunissa 7-15 minuuttia palojen koon mukaan. Omat palaseni olivat uunissa noin 9 minuuttia ja osa ohuemmista meinasi jo hieman kärtsätä eli kannattaa välillä vilkuilla uuniin.
Näkkärit eivät kaikki olleet kovinkaan rapsakoita, mutta tähän varmasti olisi auttanut pidempi "kuivatusaika" uunituksen jälkeen pöydällä. Itse kun pakkasin näkkärit jo muutaman tunnin päästä paistosta laatikkoon. Hyviä ne kuitenkin olivat ja vaikka ulkonäkö tosiaan hieman kärsikin kun palasia nosteli pellille, saivat nämä kuitenkin illanvietossa paljon sympatiapisteitä!
Artisokkatahna
(Glorian ruoka & viini 1/2010)
3, 5 desilitraa valmista tahnaa
2 purkillista artisokansydämiä (à 280/180 grammaa, esim. Inpa)
Ripaus suolaa
Mustapippuria myllystä
1-2 ruokalusikallista neitsytoliiviöljyä
(Chili-valkosipulivodkaa)
1-2 kokonaista valkosipulia (käytin 3 yksikyntistä valkosipulia)
2 ruokalusikallista öljyä
Ripaus suolaa
(Loraus viskiä)
Aloita paahtamalla valkosipulit. Lämmitä uuni 225 asteeseen. Leikkaa sitten valkosipuleista pikkuinen pala latvasta pois siten, että saat jokaisen kynnen näkyviin. Itse leikkasin yksikyntisistä vain palaset toisesta päästä pois.
Nosta valkosipulit pieneen uunivuokaan. Valuta öljyä valkosipulien päälle ja mausta ne sitten suolalla. Itse lorautin tähän tilkkasen viskiä, koska illanistujaisten teemana oli lisätä alkoholia (lähes) kaikkiin tarjoiluihin, mutta oikeasti sitä ei siis tarvitse laittaa.
Peitä vuoka foliolla ja kypsennä sipuleita uunissa noin 40 minuuttia. Valkosipulit voi paahtaa jo hyvissäajoin etukäteenkin, itse paahtelin ne edeltävänä iltana.
Valuta artisokat ja laita ne kulhoon. Puristele valkosipulit kuoristaan ja lisää myös ne kulhoon. Lisää öljyä (ja valkosipuli-chilivodkaa). Soseuta sauvasekoittimella tahnaksi. Mausta suolalla ja pippurilla.
Artisokkatahna oli ihan onnistunut kokeilu. Maut tasoittuvat jos tahna ehtii jonkun tovin oleilla ennen nauttimista, joten tämänkin voi valmistaa hyvin etukäteen. Tosiaan tuo loraus alkoholia toi tähän hauskan pienen lisän ja sitä tai vastaavien mausteiden lisäämistä voi kyllä suositella.
Munakoisotahna tai -dippi
(6-8 hengelle)
1 iso, noin 400 gramman munakoiso
5 ruokalusikallista oliiviöljyä
2 silputtua sipulia
1 iso, murskattu valkosipulinkynsi
Tuoretta persiljaa
Suolaa, pippuria, savustettua paprikajauhetta
(Loraus jaloviinaa)
Ohje on Maistuvat Tapakset -kirjasta.
Leikkaa munakoiso viipaleiksi ja ripottele viipaleille suolaa. Anna koisosiivujen itkeä puoli tuntia ja taputtele sitten viipaleet kuiviksi.
Kuumenna suuressa paistinpannussa 4 ruokalusikallista öljyä ja kypsennä munakoisoviipaleita keski- tai korkealla lämmöllä molemmilta puolilta, kunnes viipaleet ovat pehmentyneet ja alkaneet ruskistua. Ota viipaleet pois pannusta ja anna jäähtyä hieman. Viipaleista irtoaa jäähtyessään öljyä.
Kuumenna sitten pannussa taas ruokalusikallinen öljyä ja lisää siihen sipulit sekä valkosipuli ja kypsennä 3 minuuttia tai kunnes sipulit ovat pehmentyneet. Ota sipulisekoitus pois pannulta ja laita munakoisoviipaleiden kanssa jäähtymään.
Siirrä kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja sekoita karkeaksi soseeksi. Siirrä sitten tarjoilukulhoon ja tarkista maku, lisää mausteita tarvittaessa. Koristele persiljasilpulla.
Munakoisotahnastakin tuli yllättävän hyvää. En oikein osaa päättää mitä mieltä olen tällaisista kasvistahnoista, mutta nämä tällä kertaa tekemäni olivat ihan mukavia makuelämyksiä. Erilaiseen dippailuun ja leipien kaveriksi tuovat kyllä mukavaa vaihtelua ja kelpaavat monenlaisille ruokavalioille.
Appelsiini-fenkolisalaatti
(neljälle)
4 isoa, mehukasta appelsiinia
1 iso, ohueksi viipaloitu fenkoli
1 mieto, ohueksi viipaloitu valkoinen ruokasipuli (taisin laittaa shalotti-sipulia)
2 ruokalusikallista ekstraneitsytoliiviöljyä
Mustia oliiveja
(1 tuore, siemenetön, ohueksi viipaloitu punainen chili)
Tuoretta persiljaa
(Chilijauhetta, rommia, mustapippuria)
Tämäkin ohje on Maistuvat Tapakset -kirjasta. Itse tein ohjeesta vähän reilumman annoksen, mutta laitan tähän nyt kirjanmukaiset määrät.
Raasta appelsiinien kuoret hienoksi kulhoon ja pane sivuun. Poista sitten appelsiinien kuoriosa kulhon yllä, jotta saat mehun talteen. Leikkaa tämän jälkeen appelsiinit ohuiksi viipaleiksi.
Viipaloi fenkoli ja silppua sipuli. Sekoita fenkolit ja sipulit appelsiiniviipaleiden sekaan.
Itse en hoksannut että mehu ja kuoriraaste pitäisi saada eri kulhoihin eikä samaan, joten tässä vaiheessa kun ohje käskee sekoittamaan öljyn appelsiinimehuun ja ripottelemaan kuoriraasteen vasta myöhemmin koristeeksi, tajusin hieman mokanneeni. Ei se kyllä onneksi lopputulosta haitannut.
Minä siis sekoitin kuoriraasteen, mehun, öljyn ja maustoin kastiketta vielä lorauksella tummaa rommia sekä chilijauheella (koska en laittanut tuoretta) sekä mustapippurilla. Lorottelin kastikkeen salaatin sekaan.
Lopuksi salaatti koristellaan persiljasilpulla ja oliiveilla. Jos se kuoriraaste olisi ollut eri astiassa niin sekin olisi tässä vaiheessa ripoteltu pinnalle. Ja jos käyttää sitä tuoretta chiliä, niin sen chilisilpun voi kanssa tässä vaiheessa heittää koko komeuden päälle.
Tämä oli ensimmäinen kerta kun itse koskin fenkoliin. Tuttavuus oli ihan mieleinen, joten enpä jatkossakaan vierasta ohjeita, joihin fenkolia laitetaan. Lakritsainen maku muuntui ilmeisesti tuon salaatin nesteiden/kastikkeen vaikutuksesta, se ikäänkuin marinoi fenkolin miedommaksi.
Reseptissä vinkataan myös, että salaattia voi tuhdistaa esimerkiksi käyttämällä suolaturskaa (johon samainen opus kertoo ohjeen). Tähän voi ihan hyvin käyttää myös veriappelsiineja ja oliiveista pitämätön voi laittaa niiden sijasta koristeeksi päälle tummia viinirypäleitä.
Salaattia nautittiin niin intialaisten poorien ja tulisen chilikatkarapukastikkeen ohessa taittamassa tulisuutta, kuin myös pippurijuustossa ja kermassa haudutettujen filelihojen ja valkosipuliperunoidenkin kanssa samalta lautaselta.
Valkosuklaalla gratinoidut hedelmät
(Glorian ruoka & viini 1/2010)
Neljä annosta
2 banaania
2-3 kiiwiä
(2 desilitraa vadelmia)
1-2 passionhedelmää
(4 teelusikallista sokeria)
100 grammaa valkosuklaata
(Loraus Cointreauta)
Kuori ja viipaloi banaanit ja kiiwit. Jaa hedelmäviipaleet (ja vadelmat) neljään uunia kestävään astiaan tai tee yhteen isoon astiaan isompi satsi, josta kaikki voivat ottaa omiin kippoihinsa sopivan määrän. Tein tätäkin ohjetta isomman satsin, jolloin isompi uunivuokakin palveli ihan hyvin tarkoituksessaan.
Jätin vadelmat pois, koska en oikein tajua minkä vuoksi niitä tähän pitäisi laittaa. Ehkä tuomaan raikkautta, mutta minusta hedelmät keskenään olivat varsin hyvä setti ja toisekseen vadelmat olisivat voineet värillään tehdä tästä aika epämiellyttävän värisen sotkun. Noh, kokeilkaa vadelmilla jos haluatte, meille tämä upposi varsin hyvin ilman.
Halkaise passionhedelmät ja lusikoi niistä hedelmälihat vuokaan muiden hedelmien päälle. Tässä vaiheessa voi sirotella sokeria päälle, mutta unohdin sen kokonaan eikä se kyllä haitannut yhtään. Tarkoitus oli tässä vaiheessa lisätä tähänkin se pakollinen alkoholi ja lorauttaa sekaan Cointreauta, mutta unohdin (tästä sain kyllä kuulla illan mittaan!). Kuitenkin mielestäni se oikeasti sopisi tähän, joten lorauttakaa te jos muistatte :) minäkin ehkä ensi kerralla!
Paloittele valkosuklaa hedelmien pinnalle.
Kytke uunin grillivastukset päälle ja käytä vuokaa/vuokia vastusten alla 3-5 minuuttia tai kunnes suklaa on pehmennyt ja ottanut hieman väriä.
Kuvan otti Pippurimylly Pastanjauhannasta.Kiitos vielä minunkin puolestani kaikille mukana olleille. Oli kyllä hulvatonta! Toivottavasti otetaan joskus taas uusiksi.
Ruoanlaittoruokana tahi välipalan virkaa toimittamaan tökättiin makkaratikun päähän olutmakkaraa, joka sitten paistettiin takan hiilloksessa. Kuvaan pääsi Pastanjauhannan Rosmariinin makkara.
Liharullat odottamassa seuraavaa valmistusvaihetta. Lihanuijan unohduttua matkasta toimi kaulin korvikkeena pihvejä nuijittaessa. Ihan kohtuullisesti viipaleet sai nuijittua pussin lävitse kaulimellakin!
Lisää kääryleiden joukkoon kaikki liemen ainekset eli viini, mehu, fondi, soija sekä rosmariini (tai timjami, jos olet ottanut mukaasi mökille vain sitä etkä rosmariinia ollenkaan...) ja laakerinlehdet. Kuumenna liemi kiehuvaksi.
Kuori perunat, porkkanat, sipulit ja palsternakka. Voit päättää suhdeluvut ihan itse sen mukaan mistä tykkäät. Meidän pataamme taisi päätyä kaksi isoa perunaa, yksi iso palsternakka, muutama porkkana ja yksi fenkoli sipuleiden lisäksi.
Parin tunnin muhittamisen jälkeen padassa näytti tältä. Tällaiset one pot tai all-in-one -ruoat ovat kyllä kerrassaan käteviä ja mukavia valmistaa. Ruoan maku, jossa yhdistyi suolainen ja makea, miellytti sekä minua että Rosmariinia, mutta miespuolisten syöjien makuhermoon se ei aivan iskenyt.
