Highlanderia pataan

Tuli tuossa syksyllä tilattua luomulihaa pakastimeen ja vieläpä melko läheltä. Tilaamassamme paketissa oli highlanderin jauhelihaa ja kulmapaistia. Kulmapaistia täytyy muhittaa huolella, jotta se ei ole sitkasta, joten pataruokaan pääsi ensimmäinen palanen tuota Kärsämäen Sydänmaankylällä käyskennellyttä ylämaankarjaa.

Syksyinen highlander-lihapata

Vajaa kilo highlander-naudan kulmapaistia
2 porkkanaa
4 sipulia
4 kynttä valkosipulia
Noin 200 grammaa tuoreita herkkusieniä
(1 ruokalusikallinen vehnäjauhoja)
Lihalientä, lihaliemikuutio tai fondia
Pieni purkki paseerattua tomaattia
Pieni pullo punaviiniä
Mustapippuria, suolaa, kuivattua timjamia
Vettä
Voita ja öljyä ruskistamiseen

Ota liha lämpenemään huoneenlämpöön ajoissa. Paloittele liha reilun kokoisiksi paloiksi.

Laita uuni lämpenemään 150-175 asteeseen.

Kuori sipuli, valkosipuli ja porkkanat. Putsaa herkkusienet.

Silppua valkosipuli, sipuli ja porkkanat ronskeiksi paloiksi. Jos sinulla on jumboherkkusieniä, leikkaa nekin muutamaan osaan jokainen. Jos sienet ovat normikokoisia tai pieniä, riittää puolitus ja pienimmät voi vaikka jättää kokonaisiksi.

Kuumenna pannu ja anna voi-öljyseoksen sulaa pannulle. Ruskista lihat parissa-kolmessa erässä ja siirrä ne sitten uunipataan odottelemaan.

Pyöräytä pannulla myös kasvikset parissa erässä ja siirrä pataan nekin.

Ripottele halutessasi pataan lihan ja kasvisten päälle hieman vehnäjauhoa, ei ole mitenkään pakollista.

Kaada pannulle tilkka vettä ja huuhdo maut pannulta mukaan pataan.

Lisää pataan mausteet, paseerattu tomaatti, fondi/lihaliemi ja punaviini.

Siirrä pata uuniin ja anna muhia. Mitä pidempään, sen parempi. Meillä pata oli uunissa noin kolme tuntia ja se oli melkolailla minimi lihan mureutta ajatellen, sillä parin tunnin kohdalla liha ei vielä ollut sellaista ihanan pehmeää.

Padan kanssa voi tarjota lisukkeena vaikkapa perunamuusia tai mitä pataruokiensa kaverina tykkääkään syödä. Minun lautaselleni padan lisäksi päätyi säilöttyä luomupunajuurta, miehen lautaselle suolakurkkua. Lisäksi syötiin lantturieskoja.

Minä tykkäsin padasta tämmöisenään ja kyllähän tuo puoliskokin tätä santsasi, mutta tupisi samalla, että karjalanpaistityyppinen pata on silti parempaa. Pitänee siis tehdä sellaistakin, kun tuota highlanderia kerran pakastimessa nyt on.