Possun kaveriksi tein samoja sämpylöitä kuin edelliselläkin kerralla, ja resepti toimi jälleen loistavasti. Kohoamisongelmista ei ollut tietoakaan, kun taikina vyöryi taikinakulhosta ylitse. Myös barbeque-soosin keittelin samalla reseptillä. Tein tarjolle myös coleslaw'ta.
Tarjolle piti kuitenkin saada myös jotain kasvisversiota, jotta possuttomatkin juhlijat saisivat sämpylöilleen täytettä. Tovin netissä reseptejä selailtuani päädyin simppeliin mutta tarkoitukseen oikein sopivalta vaikuttavaan Teresa Välimäen kikhernepihvireseptiin.
Kikhernepihvit
2 purkillista käyttövalmiita kikherneitä
1 sipuli
2 kynttä valkosipulia
1 kananmuna
Noin desilitra korppujauhoja
Mehut yhdestä sitruunasta
Öljyä
Suolaa, mustapippuria, ripaus cayennepippuria
(Tuoretta persiljaa tai korianteria)
Laita kikherneet, pari ruokalusikallista öljyä ja sitruunan mehu kulhoon, jos soseutat sauvasekoittimella tai blenderiin, jos käytät sitä. Soseuta pehmeäksi tahnaksi.
Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli pieneksi silpuksi.
Kuullota halutessasi sipulit öljytilkassa pannulla pehmeäksi tai lisää suoraan kikhernemassan sekaan.
Sekoita kikhernemassa, sipulisilppu, kananmuna, korppujauho ja mausteet.
Muotoile massasta pienehköjä pihvejä, sillä taikina on aika murenevaista, joten isommilla on vaikeuksia pysyä koossa paistettaessa.
Paista pihvit pannulla öljyssä miedolla lämmöllä molemminpuolin kypsiksi. Tai jos haluat välttää rasvan imeytymistä pihveihin, voit tietysti kypsentää ne myös uunissa!
Pihvit sopivat hyvin sämpylän väliin, mutta varmasti myös muillakin tavoin kasvispihveinä nautittaviksi. Tästäpä siis käyttöön hyvä ja helppo resepti, jos vaikka joku on luvannut tänä vuonna syödä enemmän kasvisruokaa!
7 kommenttia:
No mä olen vähän aatellut että tarttis syödä järkevämmin. Katsotaan nyt, mitä sekin ajatus poikii. Toistaiseksi loppiainen menee syödessä pois kaikki hyvät palat:)
Kikherneistä saa kyllä monenlaista hyvää! Minä olen tajunnut bloggauksen myötä, että meillä syödään itse asiassa aika paljon kasvisruokia. Ei huono asia ollenkaan.
Nelle: Sama ajatus mullakin on, mutta kasvisruokien syönti sinällään on vähän haastavaa, kun mies ei niitä suostu syömään ja töissä ne eivät yleensä ole sellaisia, että pitäisivät hyvin nälkää. Mutta muuta järkeistämistä aion harjoittaa kyllä :)
Kotiharmi: Niin syöttekin! Meillä vain silloin, jos teen itselleni pelkästään ruokaa tai ruokavieraille.
Joo kyllähän näitäkin kokeilla pitäs! Kasvispihveissä vaan on usein se ongelma tosiaan että ne murenee (ainakin tämän kokin käsissä) :( Hei uus blogi on muuten täällä. Pata ja kattila kuopattiin kun halusin jonkun uuden jutun missä voi noita kässäjuttujakin jutella :)
Pitää laittaa uusi blogi lukulistalle! :)
Hmm joo Pata ja kattila saattaa sittenkin elpyä, pitää nyt tässä funtsaa. Kokkailuja ei joka tapauksessa vielä muutamaan kuukauteen juuri ole. Mutta jos kässäjutut inspaa niin niitä tuolla uudessa nyt sit on :)
Kikherneistä saa aikaiseksi todellista äijäruokaa, joka pitää miehen kylläisenä koko päivän. Minä olen tykästynyt kikhernewokkiin:
http://iskakokkaa.blogspot.fi/2011/03/aijaluokan-vegeruokaa.html
Lähetä kommentti