tiistai 27. marraskuuta 2012

Pikkujoulutunnelmia

Ennätysmäärä oululaisia ruokabloggareita aveceineen sekä pari etelän vahvistusta kokoontui viime lauantaina pikkujouluhengessä kekkeröitsemään, kun Kokkeillaan-blogin Kotiharmi oli meidät kutsunut luokseen. Kun illan ruoka- ja juomahuollosta vastaavat ihanat blogit Pastanjauhantaa, (Diplomi-)insinöörin keittiö, Aina nälkä, Sokerikukkasia, Kokit ja Potit, Ghetto Gourmet, Unelias kokki sekä Soppaa ja silmukoita, ei illasta voi seurata muuta kuin nauramisesta kipeytyneet posket, ähkyinen vatsa ja hilpeän huppelinen pikkujoulumieliala.

Aluksi tarjolla oli kaikenlaista ihanaa pientä suolaista naposteltavaa. Rieskarullissa Kotiharmi oli kekseliäästi käyttänyt sisällä muun muassa piparimurua! Saaristolaisleipästen päällä puolestaan lohta ja kauniit lusikat oli päällystetty porolla, tuorejuustolla ja persikalla. Nam mitä pikkusuolaisia!

Croustades-kupposia oli kahdenlaisia, ylimmässä kuvassa olevalla mangosalsalla täytettyjä ja kuvaamatta jääneitä lohiversioita. Molemmat olivat peräisin Ghettolasta, ja maistuivat mahtavilta.

Pikkujoulusiili oli Soppa-Marjan ja Kokki-Hannelen yhteistyön tulos, kuten myös mahtavat karkkipossuleipäset, joita ahdoin napaani enemmän kuin monta.

Pääruokaosastolta ainoa järkevä otokseni näyttikin sitten olevan tästä couscous-salaatista. Mutta uskokaa, kun sanon, että yrttimantelivoiset sienet, lempeä punajuurivuoka, täydellinen hirvi, ja lohipastrami olivat myöskin vallan herkullisia. Tai jos ette usko, niin käykää katsomassa pikkujoulupostauksia muista blogeista, siellä oli muistettu ottaa kuvia niistäkin!

Itse vein lämminruokasektorille tarjottavaksi jonkinlaista keittoa/pataa/muhennosta, jossa oli papuja, pekonia ja chorizoa. Vaikka pikkujoulupäivänä ei juuri pakkasta ollutkaan, oli mukavasti lämmittävä keitos oikein kiva ruoka sekin, ja iso kattilallinen katosi parempiin suihin.

Mustapapu-pekoni-chorizopata
(iso kattilallinen)

400 grammaa kuivattuja mustapapuja
2 pakettia pekonia
5 pientä kynttä valkosipulia
2 keltasipulia
Noin 100 grammaa chorizoa
2 tuoretta punaista chiliä
2 tölkkiä tomaattimurskaa
2 tomaattimurskatölkillistä vettä
Reilu ruokalusikallinen lihafondia
Mustapippuria, paprikajauhetta, suolaa
Öljyä

Jos käytät kuivattuja papuja, niin ne täytyy laittaa likoamaan veteen jo edellisenä päivänä, sillä kuivien mustapapujen pitäisi liota vedessä sellaiset 8-12 tuntia mieluusti ennen keittämistä.

Liottamisen jälkeen pavut huuhdellaan ja keitetään sen sitten vedessä kypsäksi, vajaan tunnin verran.

Kypsät pavut taas huuhdellaan. Kerralla kannattaa preparoida isompi satsi papuja, ne voi keitettyinä sitten vaikkapa pakastaa odottamaan seuraavaa kokkauskertaa. Tai voit tietysti ostaa pavut valmiiksi käyttökunnossa kaupasta!

Kuori ja pilko sipuli ja valkosipulinkynnet.

Saksi tai silppua chili. Itse käytän saksia, joten kädet säästyvät chilin poltteelta ja chilivahinkojen (esim. hieronpa silmääni chilisellä sormella!) määrä minimoituu.

Pilko pekoni ja chorizo suupaloiksi.

Paista pekonit pannulla kypsiksi, siirrä lautaselle odottamaan.

Ota iso kattila, lorauta pohjalle öljyä. Kuullota valkosipulia ja sipulia öljyssä, kunnes hieman pehmenevät. Lisää joukkoon chili.

Lisää sipuleiden ja chilin joukkoon pekonit ja chorizot. Pyörittele hetki.

Lisää joukkoon mustapavut, tomaattimurska, vesi ja fondi. Sekoita.

Mausta keitos mustapippurilla ja paprikajauheella, tarkista suola. Fondi, pekoni ja chorizo voivat hyvinkin riittää, mutta lisää suolaa, jos keitos tuntuu vielä sitä kaipaavan.

Anna pulputella miedolla lämmöllä noin tunnin verran.

Tällä määrällä tulee tosiaan iso kattilallinen, joten puolittamalla reseptin pääset likemmäs arkisen kokkailun kokoluokkaa. Meitä kun taisi olla pikkujouluissa yhteensä 18 tyyppiä tätä kattilallista tuhoamassa.

Kaveriksi padalle ja muuten vain tarjottavaksi tein Jytiksen Herkussa ja Koukussa testaamaa parmesanpatonkia, jonka resepti vaikutti tarpeeksi simppeliltä ja nopealta valmistettavalta, sillä aikani oli pikkujoulupäivänä hieman rajallinen istuttuani aamupäivän luennoilla.

Parmesanpatonki
(2 patonkia)

2,5 desilitraa vettä
25 grammaa hiivaa
1 teelusikallinen suolaa
5-6 desilitraa (durum)vehnäjauhoja
2 ruokalusikallista oliiviöljyä

Täytteeksi:
Oliiviöljyä
Parmesanraastetta
(Kuivattua) basilikaa

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen.

Lisää joukkoon öljy ja ala hiljalleen lisätä sekaan myös jauhoja käsin vaivaamalla.

Anna taikinan kohota liinalla peitettynä kaksinkertaiseksi.

Jaa taikina kahteen osaan. Taputtele taikina suorakaiteen muotoiseksi, noin 20 senttiä leveäksi ja 40 senttiä pitkäksi.

Sivele taikina oliiviöljyllä, raasta päälle parmesania ja ripottele sekaan basilikaa.

Rullaa pitkältä sivulta pötkyläksi. Jätä patongit saumapuoli alaspäin leivinpaperoidulle pellille kohoamaan kaksinkertaisiksi. Tee patonkien pintaan halutessasi veitsellä vinot viillot.

Voitele patongit vedellä ennen paistamista.

Paista patonkeja 250 asteisessa uunissa noin 10-15 minuuttia.


Tein taikinan tuplana, ja käytin Jytiksen tavoin durumvehnäjauhoja. Omiin patonkeihini ei tullut näkyville sisällä olevat kierteet ollenkaan, mutta maku oli onneksi silti aivan onnistunut!

Makealla osastolla meitä hemmoteltiin muun muassa tällä aivan mielettömän ihanalla suklaakakulla, jonka Sokerikukkas-Kardemumma oli meille loihtinut.


Illan söpöyspalkinto menee ehdottomasti Aina nälkä -Millan macaronseille, joiden esillepano oli ihastuttavan jouluinen. Jälkkäriä tarjoili myös insinööri-Pekka, mutta Pekan uuden hienon jäätelökoneen tuotoksista minulla ei ole kuvallista todistusaineistoa.

Sen sijaan olin muistanut kuvata makean, mahtavan suklaisen eggnogin! Täydellinen talvijuoma.

Kiitän täten sydämestäni emännöinyttä tahoa sekä kaikkia illan osallistujia - työhuolista ja muista viime aikojen negatiivisuuksista huolimatta onnistuin viettämään hulvattoman ja hilpeän pikkujouluillan, eikä se olisi onnistunut ilman teidän ensiluokkaista seuraanne.

7 kommenttia:

Marja kirjoitti...

Arvaa vaan jäikö mulla kuvaamatta tuo sun papuherkku, mutta onneks ei jäänyt syömättä :)

Milla kirjoitti...

Tuota sun muhennosta niin tehdään kun sataa ensilumi! Ja kiitti söpöyspalkinnosta. :D

Virpi kirjoitti...

Marja: Ei se kovin kuvauksellinen kaveri ollutkaan, joten ei sen väliä :) mäkin nappasin pikapikaa vaan pari räpsyä siitä kotona, ja hyvä niin, muuten ois jäänyt kuvaamatta!

Milla: Eli siis ensi viikonloppuna? Taisi luvata sääennuste pakkasta ja lunta. Ole hyvä vaan söpöyspalkinnosta, nuo oli niin suloisia nuo macaronsit :)

Päivi / Kokkeillaan kirjoitti...

Miten olikaan niin sopiva chilin säväys siinä keitossa??? Tänään olisin kaivannut juuri tuota lämmittäväksi lounaaksi, mutta oli tyydyttävä tavalliseen lihakeittoon. Epistä.

Virpi kirjoitti...

Kotiharmi: Tuurilla meni chilit kohdilleen! Oli kyllä oikeasti just sopivasti, sellainen lämmittävä muttei liian tulinen. Soppa ois sopinut kyllä eiliseen ja tähänkin päivään loistavasti, nyt on just sellaiset pakkaskelit, joihin moista lämpöä ruoaltaan kaipaa!

Kardemumma kirjoitti...

Blogissani olisi sinulle pieni tunnustus. Ja mikäli et satu olemaan kiertokirjeihmisiä, älä huoli, en loukkaanu vaikka ketju katkeaisi... ;)

Virpi kirjoitti...

Kardemumma: Kiitos huomionosoituksesta :) Pitää miettiä asiaa.