Herkkupaloja juhannukselta

Juhannuksena todellakin syötiin hyvin. Me vietimme juhannusta Oulun lähikunnassa kanssaeläjän ystävän kutsumana hänen vanhempiensa luona pihamökissä. Tunnelma oli varsin leppoisa ja yllättäen sääkään ei ollut yhtään niin ankea kuin etukäteen oli syytä olettaa. Juhannus kului syömisen, juomisen, saunomisen, veneretken merelle ja ylipäätään vaan loikoilun merkeissä.


Ruokapolitiikka oli osin yhteistä, osin sovittua, osin päällekkäistä ja osin yllätyksellistä. Tämä mansikka-raparperipiiras kuului niihin yllätysosion ruokiin, jota emännöivä taho eli kanssaeläjän ystävän puoliso tarjoili meille. Piiras oli ihanan kirpakan makeaa ja se tarjoiltiin vaniljajäätelön kanssa. Minä sain todella nauttia piirakasta, sillä sitä kirjaimellisesti syötettiin minulle suoraan suuhun lusikalla. Syistä joista on kuvallista todistusaineistoa tuonnempana.
Piiras oli tosin itsetuhoinen, sen loppuosa nimittäin teki melkoisen syöksyn kohti lattiaa myöhemmin illalla ja joutui valitettavasti täten piiraiden taivaaseen eikä vatsoihimme.

Grillailtavaa oli tarjolla montaa sorttia. Perjantaina grillattiin meikäläisen rommimarinoidut kanat, jotka olivat varsin hyviä. Niiden ja muun lihan kaverina tarjoiltiin muun muassa hyvää couscous-salaattia, jonka toteutuksesta en vastannut, joten sen reseptiä ei valitettavasti ole tähän laittaa. Lauantaina grilliin pääsivät esimerkiksi bataatti-savujuustotornit sekä perinteiset pekoni-aura -herkkusienet, joista on tullut ainakin meikäläisen grillailuruokien vakiokamaa. Bataattitorneihin sain kimmokkeen Puolen voikilon keittiöstä, joka taas puolestaan otti idean Pastanjauhajilta.

Bataatti-savujuustotornit

Bataattia
Kippari-juustoa siivuina
Öljyä
Suolaa
Mustapippuria
Foliota

Pese bataatti hyvin, tai jos on ei-syötävän oloinen kuori, niin kuori bataatti. Viipaloi sitten bataatti ohuehkoiksi viipaleiksi. Öljyä viipaleet ja ota siivuille kiva väri pintaan grillissä. Nosta sitten siivut pois grillistä ja mausta ne suolalla ja pippurilla. Rakenna bataattisiivuista ja savujuustosta torneja ja aseta ne folion päälle takaisin grilliin. Grillaa niin että bataatti pehmenee ja juusto vähän sulaa. Eli ehkäpä kymmenisen minuuttia.



Meillä oli mukana vain yksi bataatti ja syöjiä oli kuusi. Torneiksi näitä matalia rakennelmia ei voi hyvällä tahdollakaan kutsua, mutta jokainen sai maistiaisen ja kun muutakin syötävää riitti, niin ei se haitannut, ettei yksi annos ollut kovinkaan valtaisa. Kuvassa bataatit ovat vasta menossa toiselle grillikierrokselleen, siksi juusto ei ole lainkaan sulanut.

Pekoniset aurajuustoherkkusienet

Isoja herkkusieniä
Aurajuustoa
Pekonia

Cocktailtikkuja kiinnitykseen

Poista sienistä kannat ja siisti muutenkin, jos on tarpeen. Täytä sienten kolot auralla. Kiedo sienten ympärille pekonia ja kiinnitä tarvittaessa cocktailtikuilla. Grillaa sienet niin, että pekoni ympärillä kypsyy ja aura sisällä hieman sulaa. Nauti muiden grillisapuskoiden lisukkeena.



Tällä kertaa en itse osallistunut sienten täyttelyyn ja ehkä juuri siksi nämä tämänkertaiset sienet olivatkin oikein extramaukkaita. Sienet saivat kyllä kaikilta syömäreiltä kehuja ja ruokapöydän lihansyöjämiehet nimesivät nämä lempikasvisruoakseen :D

Jälkkäripuolta lauantaina hoitelivat muurikkaletut, joiden kaveriksi pilkottiin tuoreita mansikoita sekä pensasmustikoita. Lettujen keralla oli myös varsin herkullinen kokeilu; Baileys-kermavaahtoa. Muurikkalettujen taikinaan otettiin suuntimia Siskot kokkaa -blogista.

Muurikkalettujen taikina

1 litra punaista maitoa
2 desilitraa vispikermaa
3 kananmunaa
Ripaus suolaa
Noin 7 desilitraa vehnäjauhoja

Riko kananmunat kulhoon ja sekoita joukkoon maito. Lisää ripaus suolaa. Lisää jauhoja, kunnes saat sopivan koostumuksen. Nellen alkuperäisohjeessa tähän meni 5 desilitraa jauhoja, meillä reilun 5 desin jälkeen paistovaiheessa lisättiin vielä ehkä parisen desilitraa, sillä taikina ei ollut meidän muurikallemme optimaalista. Jauholisäyksen jälkeen rupesi onnistumaan ja hyvää tuli! Ennen paistoa taikinan kannattaa antaa turvota ihan rauhassa. Meillä taikina turposikin hyvän tovin, kun odoteltiin, että varsinainen ruokaähky hieman helpottaisi.



Muurikkaletut paisteli varsin hyvällä taidolla meidät mökkeilemään kutsuneen ystävän äiti. Taikinaa tehtiin lennosta lisää, sillä lettujenpaistovaiheessa pihapiiriin olikin jo kerääntynyt isompi poppoo isäntäväen erinäisiä tuttavia, joita ei raaskinut tietenkään jättää ilman, kun pihalla leijui lettujen tuoksu. Tuoreet (ruotsalaiset) mansikat ja letut olivat kyllä aivan mainio parivaljakko!

Baileys-kermavaahto

3 desilitraa vispikermaa
Sokeria maun mukaan
2-4 ruokalusikallista Baileysia

Vatkaa kerma melko tiiviiksi vaahdoksi ja makeuta sokerilla maun mukaan. Sekoita joukkoon Baileysia ruokalusikallinen kerrallaan, jotta voit tarkkailla kermavaahdon koostumusta eikä se pääse lörähtämään liian veteläksi. Nautitaan lettujen päällä, piirakan ohessa tai vaikkapa täytekakun väliin laitettavana täytteenä.

Baileys-kerman idea lähti siitä, kun olen parina aiempana juhannuksena paistanut ihan paistinpannulla Baileys-lettuja. Olen siis korvannut normaalissa lettutaikinassa osan maidosta Baileysilla. Muurikkataikinan kanssa en uskaltanut lähteä samaa kokeilemaan, mutta Baileysia oli kuitenkin mökkireissulla mukana. Päätin sekoittaa sitä sitten kermavaahtoon ja koska kokeilu oli onnistunut, teen tätä varmasti toistekin!



Meikäläinen on vissiin vähän turhan tapaturma-altis yksilö. Juhannuksestakaan en selvinnyt ilman haavereita, vaan heti perjantaina (edes alkoholilla ei ehtinyt olla osuutta asiaan!) löin varpaani melkoisen kipakasti kynnykseen. Sadattelin siinä, että kylläpäs sattui. Hetken päästä ihmettelin lattialle ilmestyneitä "punaisia maalitahroja", kunnes tajusin sen olevan verta varpaastani. Sitten en enää ajatellutkaan mitään, vaan keskityin tajuissani pysymiseen; en oikein kestä kipua ja veren näkemistä kovin hyvin. Onneksi seurueeseen kuului tuleva lääkäri, joka otti tilanteen haltuun ja hoiteli varpaan ensiavun. Hetken päästä jo köllöttelinkin kylmä pakastepussi jalassa ja piirasta lusikoitiin suoraan suuhun kanssaeläjän toimesta :) aina jotain hyvää kurjassakin sattumuksessa!