Tuplameemi

Jospa kirjoittelisi tämmöisen meemeilypostauksen nyt tähän väliin, kun tällä viikolla meillä on lähinnä ämpätty erinäisiä kotikebab-muunnoksia viikonlopun kebab-kokkailun jäljiltä.

Aloitetaan vaikkapa jo ajat sitten kahdestakin suunnasta meikäläisellekin tulleesta haasteesta, jossa tarkoitus olisi kertoa mitkä ruoat eivät maistu tai ovat jopa vallan inhokkilistalla.

Ruokalajeista hyi-en-syö -listalle pääsevät ainakin kesäkeitto, pinaattikeitto ja silakkapihvit. Kesäkeittoon liittyy lapsuuden oksennustautimuisto, jonka vuoksi sitä ei vaan pysty syömään. Olen kyllä pari kertaa olosuhteiden pakosta joutunut sitä aikuisiällä maistamaan ja ei vaan pysty, puistattaa.

Pinaatti taas ei muuten vaan oikeen ole ollut mun makuhermojen ystävä, koulussa kun oli pinaattikeittopäivä, niin ruinasin aina keittäjältä sekaan extrakeitetynkananmunanpuolikkaan ja yritin jokaiseen lusikkaan saada mukaan myös munaa, jotta pinaatti ei niin maistuisi. Ja pinaattilätyt hautasin aina sen kanssa tarjolla olleen tonnikalasalaatin alle hämätäkseni itseäni. Nyttemmin olen syönyt hyvällä ruokahalulla kuitenkin esimerkiksi feta-pinaattipiirakkaa, joten ehkä olen parantumassa pinaattikammostani pikkuhiljaa!

Silakkapihveihin liittyy myös ällöjä lapsuuden muistoja, kun olen aina potenut enempi tai vähempi ruotokammoa. Kotona ruotoisia kalaruokia ei pakotettu syömään, mutta koulussa ala-asteella opettaja pakotti silakkapihvejä syömään. Tottakai ruoto tarttui kurkkuun ja sitten pitikin oksentaa. Ei pakottanut opettaja enää sen jälkeen syömään silakkapihvejä, enkä minä ole sen jälkeen ikinä yrittänytkään niitä syödä. Tämän vuoksi suhtaudun hyvin epäilyksellä ylipäätään kalaruokiin, mikä on todella häpeällistä. Lohta syön, koska ruodot yleensä erottuvat selkeästi. Mutta jos jostain syystä käy joskus niin, että ruoto suussani käy, tulee välitön oksennusrefleksi ja ruoka jää siihen paikkaan, vaikka olisi miten hyvää. Tästäkin toivon joskus pääseväni ylitse!

Merenelävät ylipäätään kuuluvat välttelylistalleni. Katkaravut näyttävät mielestäni sikiöiltä, eivätkä ole erityisen hyviäkään, joten niitä vaan en yleensä itse kokkaa. Syön kyllä, jos jossain on tarjolla. Sen sijaan muut ravut, simpukat ja mustekalat eivät ole toistaiseksi vielä löytäneet tietään miellyttävien ruokien listalle, mutta toivon saavani tähän epäluulooni korjausta tulevalla kesälomareissulla Kroatiaan. Dubrovnikissa aion maistaa ainakin mustaa risottoa, joka on värjätty mustekalan musteella.

Kovin paljon sellaisia täysin ehdottomia yäk-ruokia ja ruoka-aineita ei minulla ole; syön kyllä hyvin monenlaista jos vaan sitä eteeni kannetaan. Mutta omassa kokkailussa tulee sitten välteltyä niitä juttuja, jotka eivät itseä erityisesti miellytä. Enemmän kokkailuja rajoittaa ehkä kuitenkin kanssaeläjä, jonka inhokkilista päihittää kyllä meikäläisenkin inhokkilistan, vaikka tässä kirjoittaessani aloin tuntea itseni jo todella nirsoksi.

Paljastetaan nyt sitten vielä jokunen ehkä erikoisempi välttelyn aihe; lakritsipiippu (taas lapsuuden oksennustautikokemuksia), vadelmat (mitä ilmeisimmin ikäviä kohtaamisia vattumatojen kanssa menneisyydessä), puolukka ja kesäkurpitsa.

Puolukoiden maku on ehkä liian kitkerä ja hapokas? En tiedä, näistäkin haluaisin kyllä pitää ja ehkä pääsen uudelle polulle, kun tykkäsin kuitenkin Vegemisiän Kaverin ihanasta puolukkaleivästä, jota taannoin miitissä sain maistella. Kesäkurpitsaa taas söin lukioaikoina kiintiöt täyteen, kun meidän lukion kasvissapuskoissa tuntui olevan aina kesäkurpitsaa riippumatta siitä, sopiko se kyseiseen ruokaan vai ei. Sen jälkeen tosiaan en ole aktiivisesti hakeutunut kesäkurpitsan äärelle ;)

Muitakin inhokkeja varmasti on, nämä tulivat päällimmäisinä mieleeni.

Ja sitten vielä Rosmariinin innoittamana muistelumeemi:

10 vuotta sitten minä...

1. Asuin Tampereella Annalassa*.
2. Olin juuri päässyt kesälomalle opiskeltuani toisen vuoden ilmaisutaitolukiossa.
3. Odotin 18-vuotissyntymäpäivääni.

5 vuotta sitten minä...
1. Tapasin hurjan paljon uusia ihmisiä kun elin uutta vaihetta elämässä.
2. Kävin ensimmäistä kertaa Provinssirockissa.
3. Vietin ensimmäistä kertaa elämässäni palkallisen oikean kesäloman.

3 vuotta sitten minä...
1. Vietin ensimmäistä yhteistä kesää nykyisen kanssaeläjäni kanssa.
2. Luovuin punaisesta rastatukastani.
3. Pääsin syksyllä töihin nykyiseen työpaikkaani.

Vuosi sitten minä...
1. Luin jo paljon ruokablogeja ja mietin oman perustamista.
2. Valmistuin monen vuoden gradun roikottamisen jälkeen yliopistolta.
3. Pidin huiput valmistujaiskekkerit, joiden suunnittelusta ja tarjoiluihin panostamisesta nautin todella paljon.

Tähän asti tänä vuonna minä...
1. Olen perustanut oman ruokablogin vihdoinkin.
2. Olen tavannut ensimmäistä kertaa livenä ihania kanssaruokabloggaajia.
3. Olen ostanut ihkaensimmäisen oman asunnon, jossa on ihana keittiö.

Eilen minä...
1. Kiertelin huonekalukauppoja silmäillen mahdollisia ostoksia tulevaan uuteen kotiin.
2. Olin töissä.
3. Kokkailin jauhelihapihvejä ja uusia perunoita.

Tänään minä...
1. Olen kärsinyt pääkivusta.
2. Ollut töissä.
3. Aion lähteä vielä johonkin ulos syömään ja nauttimaan ihanasta kesäillasta.

Huomenna...
1. Allekirjoitan lainapaperit ja se jännittää.
2. Aion kokeilla isosiskoni antamaa ruokavinkkiä.
3. Saatan lähteä puistoon istumaan, jos sää sallii, sillä kanssaeläjä hummaa työpaikkansa kesäjuhlilla koko illan ja yön.

Olen kyselyihminen. Tykkään kysyä paljon asioita ja kyselyihin vastaaminen on minusta yleensä tosi kivaa :) olen lähipiirissäni se todennäköisin vastaaja kaikenmaailman blogeissa, sähköposteissa ja facebookissa kiertäviin kyselyihin. Siksipä näihinkin oli kiva vastailla!

*Kirjoitin aiemmin että Kissanmaalla. Asuin siellä kyllä vuoden, mutta 1999 asuin kyllä jo Annalassa. Näin se aika menee ja muisti pätkii!