Kolme ruokalajia Delicardin boxista

Hyvä ystäväni T, jota vara-aviomieheksikin kutsutaan, sai työpaikaltaan joululahjaksi Delicardin ruokakorin, tämän keskisuuren version. T ehdotti, että voisimme joku viikonloppu kokkailla tuosta jotakin ja syödä porukalla. Sehän sopi.

Lähdin pohtimaan ateriaa siltä kantilta, että jokaiseen vaiheeseen tulisi jotakin korin tuotteista, jotta teema säilyisi. Kokkaus konkretisoitui vasta helmikuun alussa, joten joitakin tuotteita korista oli ehtinyt jo "tuhoutua", kuten keksit ja suklaat, mutta päätin korvata ne mahdollisimman vastaavilla tuotteilla.

Alkupalassa korista on käytetty punaista viikunahilloa. Sivelin viikunahilloa rapsakoille ciabattasiivuille ja päälle laitettiin vielä vuohenmaidosta tehtyä valkohomejuustoa, jota Stockan Herkun juustotiskin myyjä viikunahillon pariksi suositteli. Valitettavasti en ottanut ylös minkänimistä juusto oli, mutta erinomaisesti se kuitenkin tarkoitukseensa sopi!

Pääruoaksi valikoitui korin sisältöä ajatellen loogisesti ankankoivet sekä tattirisotto.

Ankankoivet ja tattirisotto

Säilöttyjä ankankoipia 1-2 kpl per syöjä

Sipuli

2 kynttä valkosipulia

Voita

Valkoviiniä

Kasvislientä

Risottoriisiä ja tatteja tai valmis tattirisottosekoitus

(Tryffeleillä maustettua viinirypäleensiemenöljyä)

Parmesan-raastetta

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli.

Avaa ankkojen säilykepurkki ja kaiva koivet esiin rasvan seasta. Rasva kannattaa ottaa talteen ja käyttää vaikkapa perunoiden paistamiseen, on herkkua!

Sulata kattilan pohjalle kunnon kimpale voita. Kuullota siinä sipulisilppua tovi, kunnes hieman pehmenevät.

Lisää kattilaan risottoriisi/tattirisottosekoitus ja pyörittele riisejä kunnes muuttuvat hieman läpikuultaviksi.

Lorauta kattilaan noin desin verran valkoviiniä. Sekoittele.

Kun viini on lähes haihtunut, lisää kattilaan kauha tai pari kuumaa kasvislientä.

Jatka liemen lisäämistä niin, että lisäät uutta kun edellinen on jo imeytynyt riisiin. Sekoittelu on tärkeää, jotta riisi muovautuu risottoon sopivaksi (eli irroittaa tärkkelystä käsittääkseni) ja jotta koko komeus ei pala pohjaan.

Paista ankankoipien pintaan hieman väriä paistinpannulla (rasvaa ei tarvitse lisätä pannulle, koska koipiin väistämättä jää pintaan omaa rasvaansa joka sulaa pannulle) ja siirrä ne sitten uunivuokaan. Lämmitä koipia uunissa 175 asteessa noin 10 minuuttia.

Risotto on valmista, kun riisi on vielä hieman napakkaa, mutta risoton rakenne on kermainen.

Itse lorautin valmiiseen risottoon vielä silaukseksi korissa mukana ollutta tryffeleillä maustettua viinirypäleensiemenöljyä ja taisipa sinne parmesan-raastettakin tulla laitettua.

Tattirisottosekoituksessa ei tatteja liiaksi ollut, joten tämä sopi erittäin hyvin juuri lisukkeen rooliin. Pääruokana olisi ollut vähän turhan riisipainotteinen, vaikka riisi tietysti risotossa se pääasia onkin.

Korissa oli myös pastis-sinappia, jota halutessaan sai sipaista lautasen reunalle.

Jälkiruoan ajattelin ensin koostaa hieman tiramisu-hengessä ranskalaisista voikekseistä, kirsch-marinoitujen kirsikoiden liemestä, itse marinoiduista kirsikoista, kermavaahdosta ja tummasta suklaasta. Päädyin kuitenkin vielä helpompaan koostamiseen.

Kirsikkainen keksijälkkäri

Ranskalaisia voikeksejä

Marinoituja kirsikoita

Kermavaahtoa

Tummaa suklaata

Lohko keksejä tarjoiluastian pohjalle.

Kostuta keksit kirsikoiden marinointiliemellä.

Nosta päälle muutamia kirsikoita, tummaa suklaata lastuina tai rouheena ja kermavaahtoa.

Astian koosta riippuen toista kerrokset tai laita vain kermavaahdon päälle vielä kirsikoita ja suklaata.

Simppeli jälkiruoka oli jotenkin enemmän kuin osiensa summa, kokonaisuus toimi aivan loistavasti!

Oli hauska suunnitella ja kokata ateria tämmöisten etukäteen valikoituneiden ruokatuotteiden ympärille. Vaikka mikään kolmesta tarjottavasta ei vaatinut kovin suuria ponnistuksia, oli kaikissa jotenkin sopivan hienostunut vivahde. Ja pääsinpä ekaa kertaa kokkaamaan ankkaakin, ei ole vaan tullut jostain syystä kotona sitä tehtyä, vaikka muiden kokkaamana ja ravintolassa olen syönyt ja tykännyt.

Seuraavaksi varmaan pitäisi kokeilla ankanrinnan valmistusta, ehkäpä pääsiäisenä? Hyviä vinkkejä otetaan vastaan!