Tonnikala-perunasalaatti

Oi ihana kesäloma on koittanut! Ja lisäksi olemme saaneet nauttia epätodellisen lämpimästä säästä täällä Oulussa viime viikkoina. Minä en kuumuudesta valita, vaan nautin täysin rinnoin. Mistä sitä tietää, ovatko kesän kuumimmat säät tässä ja nyt.

Ja koska olen lomalla, on minulla aikaa kokata itselleni lounasta. Sekä hyödyntää kaikenmoisia jämiä kaapeista niihin. Eilisillalta ylijääneet perunat saivat minut suuntaamaan aatokseni perunasalaattimuotoiseen lounaaseen.

Tonnikala-perunasalaatti

(1-2 annosta nälästä riippuen)

2 keitettyä isohkoa perunaa

Purkillinen tonnikalaa (minä tykkään Pirkan öljyyn säilötystä)

1 keitetty kananmuna

4 varrellista isoa kaprista tai noin ruokalusikallinen pieniä

Noin ruokalusikallinen oliiviöljyä

Noin ruokalusikallinen sitruunamehua

Ruohosipulia

Mustapippuria

Kuori jäähtyneet perunat, mikäli ne oli keitetty kuorineen. Paloittele perunat suupaloiksi.

Valuta tonnikalapurkista enimmät öljyt pois.

Silppua kaprikset pieneksi, jos käytät isoja kapriksia. Pienet voi laittaa sellaisenaan.

Sekoita kastike öljystä, sitruunamehusta, mustapippurista ja silputusta ruohosipulista.

Kuori keitetty kananmuna ja lohko muutamaan osaan.

Sekoita joko kulhossa tai suoraan lautasella sekaisin perunapalat, tonnikala, kaprissilppu ja kastike.

Nostele päällimmäiseksi kananmunalohkot.

Koristele muutamalla ruohosipulin varrella ja rouhi halutessasi vielä päälle hieman mustapippuria.

Tähän tuli käytettyä paitsi eilisen perunan jämät, myös valmiiksi keitettynä jääkaapissa ollut muna ja viime viikolta jääneen ruohosipulin jämät. Ja kesäpäivän lounaana tämä palveli paremmin kuin hyvin.

12 points go to viisustudion tarjoilut

Lauantai oli varsinainen superpäivä - ei pelkästään siksi, että tarjolla oli niin jääkiekkoviihdettä kuin euroviisujakin - vaan siksi, että kanssaeläjän kanssa onnistuimme sullomaan päiväämme rauhassa nautitun aamupalan, auringonottoa puistossa, pizzalounaan ja kolmet eri kemut. Melkoista aikatauluttamista se vaati, mutta kaikissa ehdittiin viettää sopivasti aikaa.

Omaa kokkausta vaati vasta viimeinen illan etappi, eli viisustudio, joka pidettiin (Diplomi-)insinöörilässä. Sekalainen paikalle kokoontunut porukka oli sopinut, että ruokia ja juomia illaksi kootaan vähän nyyttäriperiaatteella, mutta niin, että syötävät ja juotavat liittyisivät jotenkin viisufinaalissa esiintyviin maihin. Kaikkia finaalimaita emme saaneet katettua, mutta kiitettävän monta kuitenkin!

Viisuilta alkoi omalta osaltani kuplivalla. Lasissa on uusin suosikkiskumppani, ranskalainen Louis Picamelot Blanc de Blancs Brut. Suosittelen! Ja mikäpäs sen viisufinaalin aloittaneen Ranskan biisin pariksi olisi paremmin sopinutkaan, kuin sikäläinen kuplivainen.

Kreikkalaisiin tunnelmiin meidät viritti uunitettu fetajuusto, jonka höysteenä oli ainakin vihreää paprikaa, sipulia ja tomaattia sekä öljyä.

Nämä munakoisokääryleet (badimjan borujuglari) olivat saaneet inspiraationsa Azerbaidzanista. Isäntäväki oli napannut reseptin täältä. Mahtoi olla elämäni ensimmäinen kerta, kun söin mitään azerihenkistä evästä, mutta hyviä olivat!

Taustalla kurkkua. Keskellä oleva astia näytti ihan tyhjältä, mutta mustan lautasen pohjalla olikin dippailuun tarkoitettua tavaraa. Hunajaista se taisi ainakin olla? Ja inspiraatio tähän muistaakseni peräisin Valko-Venäjältä.

Ranskaa ruokapuolella edusti tämä Quiche Lorraine. Viisustudiossa mukana ollut ihan ihkaelävä ruotsalainen rakastui piirakkaan kovasti, ja ihmetteli, miten joku osaakin tehdä näin hyvää ihan itse. Eikä hän väärässä ollut, piirakan tehtaillut taho sai muiltakin kiitosta piirakkataidoistaan.

Georgian makumaailmaan pääsimme tutustumaan tämän gruusialaisen juustolla täytetyn leivän parissa. Resepti saattaa ilmaantua insinöörilän blogiin kenties tulevaisuudessa, sillä isäntäväki vastasi tästäkin herkusta.

Juustorintamalla maisteltiin muun muassa espanjalaista juustoa suolakeksien kanssa.

Saksasta nyt vaan ensimmäisenä tulee mieleen makkara, ei voi mitään! Ostin Stockan Herkusta pari pakettia bratwursteja, jotka sitten simppelisti vain paisteltiin pannulla ja tarjoiltiin vähän pienemmissä palasissa.

Yksi viisustudiolainen kyseli vinkkiä romanialaiselta tutultaan, ja sai vastaukseksi, että vastaavanlaisissa kisastudioissa heilläpäin syödään mm. tämmöistä "makkaraa", joka suomalaisen silmiin kyllä vaikutti enemmänkin lihapullaisalta. Maukasta ja mausteista.

Oma varsinainen kokkaukseni iltaan oli mutakakku. Sillä minulle selvisi ihan vasta, että mutakakku eli kladdkaka on periruotsalainen leipomus. Omani tein Kaikki äitini reseptit -blogista löytämälläni äärisimppelillä reseptillä.

Kladdkaka eli mutakakku

100 grammaa voita sulatettuna

2 kananmunaa

2,5 desilitraa sokeria

1 ruokalusikallinen vaniljasokeria

3 ruokalusikallista tummaa kaakaojauhetta

2 desilitraa vehnäjauhoja

Kuumenna uuni 175 asteeseen ja voitele vuoka, jossa aiot paistaa mutakakun.

Sulata voi, jätä jäähtymään.

Vatkaa munat ja tavallinen sokeri vaahdoksi keskenään.

Sekoita muna-sokerivaahtoon mukaan vaniljasokeri sekä kaakaojauhe.

Seuraavaksi sekoita joukkoon vehnäjauhot.

Lisää lopuksi mukaan myös voi ja sekoita taikina tasaiseksi.

Kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista keskitasolla noin 15 minuuttia.

Tarkista tikulla, kuinka löysä taikina vielä on. Paistoaika riippuu paistoastiasi koostakin eli miten paksusti taikinaa siinä on. Tarkoitus olisi, että mutakakku on reunoilta vähän kuivempi, mutta jää keskeltä vielä valuvan kosteaksi koostumukseltaan.

Minun vuoassani taikinaa oli sen verran paksulti, että jatkoin paistamista vielä 5 extraminuuttia ja rakenteesta tuli siten oikein hyvä.

Mansikkakastike

Noin 200 grammaa (pakaste)mansikoita

Triple Secia

Tein piirakalle kastikkeen surauttamalla sauvasekoittimella kohmeiset pakastemansikat soosimaiseen olomuotoon ja sekoittamalla joukkoon vielä lorauksen Triple Secia.

Suuri on mysteeri, jotta miten näin yksinkertaisista aineksista ja ilman oikeaa suklaata voikaan saada lopputulokseksi niin suklaisen, ihanan tahmaisen mutakaakun! Mutta kokeilkaa, tämä on hyvää ja helppoa. Mansikkasoossi sopi mutakaakun pariksi erittäin oivallisesti myös.

Viisustudiossa vähän kaikilla oli omat suosikkinsa. Yhteistä äimistelyä aiheutti ainakin Romanian Cezar. Jos koskaan olet miettinyt, mitä tapahtuu, kun yhdistetään vampyyrilta näyttävä henkilö, joka laulaa oopperamaisesti eurodiscojumputusbiisiä mystisten lavasteiden keskellä, saat vastauksen kun katsot Cezarin It's my life -esityksen.

Minulla ei ollut mitään voittaja-Tanskaa vastaan, vaikkei se ihan kärkisuosikkeihini kuulunutkaan. Harmittelin Suomen sijoitusta, sillä Krista oli mielestäni piristävän erilainen suomalaiseksi euroviisuedustajaksi. Omat ääneni menivät tällä kertaa Unkarin ihanalle hipsterille sekä Islannille, jonka laulaja näytti Lord of the Ringsista karanneelta ja lauloi islanniksi, joka kuulostaa mielestäni aivan haltiakieleltä.

Ensi vuonna viisut järjestetään siis Tanskassa. Saapa nähdä, tulisiko tällä kertaa lähdettyä ihan paikan päälle viisuilemaan vai pidetäänkö kotimaassa jälleen viisustudiota porukalla.

Aurajuustoinen kylmäsavuhärkäsandwich

Vappuevääksi teki mieli tehdä parsa-perunasalaatin lisäksi jonkinmoisia voileipiä. Mieluusti kolmiosellaisia, jollakin suolaisella ja maukkaalla täytteellä. Ajatus harhaili kylmäsavuhärkään ja aurajuustoon, joten niistä lähdin liikkeelle.

Voileivät taikka hienommin ulkomaan kielellä kerrottuna sandwichit ovat kyllä oivallista piknik-evästä, sillä ne pysyvät hyvin kasassa ja kestävät siten myös kuljetusta ilman suurempia vaurioita. Leipäset sopivat myös illanistujaisissa tarjottaviksi tai miksei osaksi vähän fiinimpääkin tarjoilua. Helpot, etukäteen tehtävät ja silti maukkaat pikkusyötävät tekevät kauppansa varmasti monelle kevään juhlia järjestävälle!

Aurajuustoiset kylmäsavuhärkäleivät

Täysjyväpaahtoleipää

Noin 100 grammaa kylmäsavuhärkäleikkelettä

125 grammaa pehmeää Auraa

150 grammaa ranskankermaa

1 pienehkö punasipuli

Rucolaa

Mustapippuria myllystä

Sekoita kulhossa Aura ja ranskankerma. Jos käytät ei-pehmeää Auraa, kannattaa se murentaa pieneksi muruksi, jotta se on helpompi levittää. Saatat joutua lisäämään myös ranskankerman määrää.

Silppua punasipuli pieneksi silpuksi. Silppua myös kylmäsavuhärkäviipaleet.

Sekoita Aura-ranskankerman joukkoon sipuli- ja kylmäsavuhärkäsilput.

Revi joukkoon rucolaa.

Rouhi mausteeksi mustapippuria.

Sekoita tasaiseksi tahnaksi.

Paahda halutessasi paahtoleipäviipaleet. Itse en paahtanut, ja toimi hyvin niinkin.

Levitä tahnaa kahdelle paahtoleipäviipaleelle ja paina ne täytepuolet vastakkain.

Paina leipiä hieman kasaan ja leikkaa keskeltä halki niin, että saat aikaan kaksi kolmiota. Halutessasi voit puolittaa vielä puolikkaat, mikäli haluat pienempiä suupaloja.

Vein leipiä mukanani vappuaattoillan illanistujaisiin (Diplomi-)insinöörin keittiölään, jossa ne tuntuivat maistuvan hyvin myös muille kuin meikäläiselle. Illan isäntä tarjoili meille puolestaan ehkä parasta kotitekoista maistamaani pizzaa koskaan. Tajuttoman hyvää! Kiitos.

Keväinen parsa-perunasalaatti

Vappu lähestyy! Vaikka sääennuste ei kovin piknikejä suosivaa keliä lupaakaan, ainakaan tänne pohjoiseen, moni varmaan silti pyörittää mielessään vappueväiden valmistusta. Niin minäkin.

Halusin tehdä taas kerran perunasalaattia vapun rientojen ja ruokailujen varalle, vaikken aivan varmaksi edes tiedä, mitä aion puuhastella. Kyllä sitä nyt ainakin huomisen aamupäivän brunssilla jotakin tarvitsee syödä!

Teki mieli yhdistää parsaa ja perunaa. Harmi kyllä toistaiseksi kaupassa on tarjolla vasta espanjalaista uutta perunaa, joten ihan vanhan sadon perunalla tällä kertaa menin. Parsa on sentään maukasta ja tuoretta!

Parsa-perunasalaatti

(keskikokoinen kulhollinen)

Noin kilo perunoita

Nippu tuoretta parsaa

2 uuden sadon sipulia varsineen

Rucolaa

Kastike:

1 desilitra oliiviöljyä

0,25 desilitra sitruksista tai omenaista viinietikkaa

1-2 ruokalusikallista juoksevaa hunajaa

2 ruokalusikallista makeaa chilikastiketta

Suolaa ja mustapippuria myllystä

Keitä perunat kypsiksi mutta napakoiksi.

Kuori tarvittaessa parsat ja keitä suolalla, sitruunamehulla ja öljylorauksella maustetussa vedessä napakan kypsiksi, 5-10 minuuttia.

Huuhtele kypsät parsat heti kylmällä vedellä, jotta kypsyminen pysähtyy.

(Kuori, jos keitit perunat kuorineen) ja pilko perunat suupaloiksi.

Sekoita kastikkeen ainekset keskenään.

Pilko parsat suupaloiksi. Säästä nuput päällimmäisen kerroksen koristeeksi.

Kuori tarvittaessa ja silppua uuden sadon sipulit ohuiksi renkaiksi tai puolirenkaiksi.

Sekoita kulhossa perunat, parsa, sipuli, kastike ja rucola.

Asettele päällimmäiseksi vielä rucolaa ja parsojen nuppuosat.

Anna maustua jääkaapissa.

Perunasalaatti sopii piknikille, vappurientoihin, brunssille tai vaikka grillikauden avajaisiin!

Bannaania lättyyn

Vietin koko syksyn, talven ja kevään ensimmäiset sairauslomapäivät tällä viikolla kotisohvalla nessujen ja kurkkupastillien lomassa telkkaria tuijottaen. Kipeänä pitää syödä sitä mitä tekee mieli, ja nyt mieleni teki testata vihdoin ja viimein banaanipannukakkuja, joista on tullut lähes avokadopastan veroinen nettihitti. Kohupannareiksikin niitä on kuultu kutsuttavan.

Siispä tuumasta toimeen. Tämä on niin simppeli ja nopea juttu, että jaksaa tehdä vähempivoimaisenakin. Ja lisäksi lähestulkoon terveysruokaa, koska kananmuna ja banaani eivät ole mitenkään epäterveellisimmistä päästä aineksia.

Omista tuotoksistani tuli kyllä enemmän lettuja kuin pannukakkuja olomuodoltaan,  johtuen varmaan paistinpannun koostakin.

Bannaanilätyt

(yhdelle)

1 kananmuna

1,5 pientä banaania

Ripaus vaniljasokeria

Rasvaa paistamiseen

Kuori ja pilko banaanit. Riko samaan kulhoon yksi kananmuna. Ripauta sekaan vaniljasokeria. Surruuta tasaiseksi sauvasekoittimella tai blenderissä.

Kuumenna lettupannu tai pieni paistinpannu ja laita pannulle nokare voita.

Paista letut/pannukakut molemmin puolin. Käännä varovasti, minulla ainakin meinasivat hajota helposti.

Koska minulla jäi puolikas bansku yli itse taikinasta, siipaloin sen letun päällä syötäväksi kermavaahdon kanssa. Helppoa ja hyvää!

Erinomainen resepti senkin puolesta, että sopii hyvin myös viljatonta ruokavaliota noudattavalle.
Päällisiksi sopivat tietysti myös marjat ja muut hedelmät, jäätelö, vaniljakastike... mitä vain mielesi tekee letun päälle laittaa.

Täytetty karitsanfilerulla

Vielä yksi pääsiäisenä kokkailtu ruoka odotti bloggaamistaan, joten tässäpä tulee. Olen laittanut karitsaa ennenkin pääsiäispöytään, ja tälläkin kertaa halusin sitä valmistaa, mutta mieleni teki kokeilla jotakin uutta tapaa tarjoilla karitsa.

Idea karitsafileiden täyttämiseen tuli Glorian ruoka & viini -lehdestä, jossa karitsan ulkofileet täytettiin muun muassa pistaasipähkinöillä. Minulla ei ollut resepti mukanani kaupassa, joten meidän versioon päätyi sisäfilettä ja lehtipersiljan sijaan tavallista persiljaa. En tehnyt lisukkeeksi feta-orzoa, kuten lehdessä, vaan meillä lisukkeena tarjoiltiin fetaisaa salaattia.

Täytetty karitsanfilerulla

(kahdelle)

4 pientä tai 2 isoa karitsan sisäfilettä

1 salottisipuli

Noin desilitra rouhittuja pistaasipähkinöitä

1,5 ruokalusikallista huoneenlämpöistä voita

Oliiviöljyä

Tuoretta persiljaa

Mustapippuria ja suolaa myllystä

Ota karitsafileet lämpenemään huoneenlämpöön ainakin puoli tuntia ennen valmistamista.

Lämmitä uuni 150 asteeseen.

Kuori salottisipuli ja silppua se pieneksi.

Silppua myös persilja sekä pähkinät.

Sekoita kulhossa sipuli, persilja, pähkinärouhe sekä huoneenlämpöinen voi keskenään.

Viillä karitsafileisiin viilto pituussuunnassa, jotta saat avattua ne levyiksi. Mätki tarvittaessa hieman lihanuijalla lihoja leveämmäksi ja littanammaksi.

Mausta fileet suolalla ja pippurilla molemmin puolin.

Levitä leikkuulaudan tai pöytätason päälle kelmua.

Asettele filelevyt kelmun päälle vierekkäin niin, että fileet ovat hieman limittäin toistensa päällä.

Levitä fileiden päälle tasaisesti sipuli-pähkinä-persilja-voiseos.

Käytä kelmua apunasi ja rullaa lihat niin tiiviiksi rullaksi kuin vain saat.

Sido rulla kiinni paistinarulla tai käytä apuna cocktailtikkuja.

Kuumenna paistinpannussa voi-öljyseosta ja ruskista karitsarulla ympäriinsä pinnasta.

Tökkää paksuimpaan kohtaan paistomittari, siirrä karitsarulla uunivuokaan ja kypsennä, kunnes sisälämpötila on vähintään 58 astetta, jolloin liha jää roseeksi. Jos pidät kypsemmästä, voit jatkaa kypsennysaikaa vielä lisää.

Kääri rulla sen uunista nostettuasi folioon ja anna vetäytyä vielä noin 10 minuuttia.

Poista lanka tai cocktailtikut ja leikkaa viipaleiksi.

Vaikkei feta-orzoa meillä tarjoiltukaan, halusin silti napata originaaliohjeesta tuon fetan maistumaan lisukkeessa meilläkin. Siitä syystä lisukkeeksi valikoitui fetaisa salaatti, joka sopi tähän kyllä oikein mainiosti. Karitsasta tuli mureaa, suorastaan suussa sulavaa ja täyte maistui hyvältä sekä minun että miehen mielestä.

Sisäfileistä rullan tekeminen oli vähän haasteellista, koska eivät tosiaan olleet isoja. Paistinarulla rullan olisi saanut varmasti paremmin tiiviiksi, minulla oli vain cocktailtikkuja, joten leikkausvaiheessa rulla meinasi hajota. Se ei onneksi haitannut muuta kuin ulkonäköä.

Kaikkiaan tämä oli oikein kelpo resepti, ja täytettyä karitsaa tulee varmasti kokeiltua toistekin, joko tällä taikka jollakin toisella täytteellä.

Key Lime Pie

Pääsiäisenä halusin tehdä jotakin kakkua tai piirakkaa, jota voisi syödä parinakin päivänä jälkkäriksi sekä kahvin kanssa. Jotakin raikasta, mutta silti makeaa. Mikäpä sen paremmin sopisikaan tuohon kuvaukseen, kuin Key Lime Pie. Reseptin sain kaverilta, joka oli tämän hyväksi havainnut useampaan otteeseen.

Key Lime Pie

Pohja:

200 grammaa Digestivejä

100 grammaa voita

2 ruokalusikallista sokeria

1 teelusikallinen kanelia

Täyte:

2 tölkkiä kondensoitua maitoa

Noin kuuden limen mehut puristettuina eli noin 2 desilitraa limemehua

Kahden limen kuori raastettuna

Noin 150 grammaa crème fraîchea

Murskaa keksit.

Sulata voi.

Kaada keksimurskan sekaan sulatettu voi, sokeri ja kaneli. Sekoita.

Painele keksiseos leivinpaperilla vuoratun (24 cm) irtopohjavuoan pohjalle ja sivuille.

Esipaista pohjaa 175 asteessa noin kymmenen minuuttia.

Raasta kahden limen kuoret kulhoon.

Purista kuudesta limestä mehut kulhoon.

Sekoita kulhossa limemehu, raastettu limen kuori, kondensoitu maito ja ranskankerma. Sekoita seos hyvin, kunnes se on tasaista.

Kaada täyteseos esipaistetun pohjan päälle vuokaan.

Paista uunin keskitasolla 10-15 minuuttia, tai kunnes pikkuruisia kuplia ilmestyy piirakan pinnalle. Älä anna piirakan pinnan ruskistua!

Anna piirakan jäähtyä kunnolla ennen tarjoilua.

Tämä piirakka on sen verran makeaa tavaraa, että ihan itselleen tätä ei välttämättä kannata tehdä, sillä kovin isoa palasta kerrallaan ei pysty syömään. Lime kuitenkin ihanasti tasoittaa äitelyyttä ja tuo mukaan raikkautta ja keväistä makua.

Meillä piiras tarjottiin limeviipaleen ja kermavaahdon kanssa. Halutessasi voit tehdä piirakan päälle vielä marengin.