Ja myöskään pihvien paistamiseen en ota tässä kantaa. Edustan itse koulukuntaa "erittäin kypsä". Eli kärryytän pihvejäni monen mielestä varmasti aivan liikaa, mutta minkäs teet, kun ei veritirskuinen pihvi vaan miellytä.
Kastike oli kuitenkin nyt tässä se, mistä piti puhua. Etsiskelin netistä ohjetta pippurikastikkeelle, sillä ajattelin sen olevan sopiva pihvin kaveriksi ja tiedän myös ravintolakokemusten pohjalta, että sellaista kastiketta tuo kanssaeläjäkin suostuu syömään. Useammassakin lähteessä oli mainintaa erittäin simppelistä, mutta ei kovin kevyestä pippurikastikkeesta ja sitä päädyin itsekin testaamaan. Täytyy sanoa että paljon helpompaa ei voisi soosin teko enää olla (paitsi ehkä pussikastikkeen) ja ainakin makua löytyy.
Yksinkertaisen tukeva kermapippurikastike
(esimerkiksi pihville kaveriksi)
2 dl (ruoka)kermaa
1 Mustapekka-juusto
(puolikas lihaliemikuutio)
(esimerkiksi pihville kaveriksi)
2 dl (ruoka)kermaa
1 Mustapekka-juusto
(puolikas lihaliemikuutio)
Laita kattilaan kerma, palastele joukkoon Mustapekka ja lisää halutessasi puolikas lihaliemikuutio. Ilman kuutiota tulee luonnollisesti hieman vähemmän suolaista. Anna juuston sulaa kerman sekaan ja keittele 15-20 minuuttia. Tässä ajassa kastike keittyy hieman kasaan ja sakenee. Ja sitten kun koostumus miellyttää, niin ei muuta kuin kastiketta pihville ja nauttimaan. Sitten kun olet dieetillä, niin voit haaveillen muistella tätä kastiketta.Nälkäinen ihminen ei malta ottaa edustavia otoksia.
6 kommenttia:
Stalkkeri iski! :) (Ljournalin innoittamana) Mun oma kokkibloggailu on jääny täysin, mutta toivottavasti taas jaksan jatkaa joskus...
Hahaa! No aina saa stalkata :) kiva vaan jos joku tuttukin eksyy joskus kurkkaamaan. Mutta jotenki multa oli menny tuo sun ruokablogiharraste täysin ohi, hassua. Ja onneksi ei ole mitään lakia miten usein blogia on pakko päivittää, niin voit jatkaa sitten kun taas on inspistä ja aikaa!
Meilläkin tarjotaan usein puikulamuusia, vaikka suunnitelmissa olisivat alkujaan olleet kokonaiset perunat. ;)
Ilahduttavaa kuulla, etten ole ainoa, jolle käy niin! :)
Minä kuulun kanssa epäonnisten perunankeittäjäin-kerhoon. Superpainajainen syntyy, kun pitää keittää perunoita joissain juhlissa perinnepitopöytään 100:lle hengelle. Ensin ei vesi ala kiehua, kansa on nälissää, sitten perunat ei halua kypsyä ja lopuksi ne menee muusiksi... Uudet perunat onnistuu jotenkuten. Seliseli :)
Aivan! Ei ole yhtään niin helppoa perunoiden keittäminen, kuin mitä voisi kuvitella!
Lähetä kommentti