maanantai 8. kesäkuuta 2009

Kebabia kotona

No nyt kyllä ollaan menty taas kaikkea muuta kuin terveellisellä linjalla meikäläisen keittiössä. Ihmekös tuo jos alkaa vähän housutkin jo kiristämään vyötäröltä näillä eväillä. Viikonloppuna meidän keittiössä leikittiin kebab-ravintolaa ja tehtiin siis kebabhenkistä sapuskaa kotona. Kotikebabin tekohan ei ole kovinkaan monimutkaista puuhaa, mutta aikaa se vie pitkän uunissa pitämisen vuoksi. Tästä kebab-ohjeesta tulee lihaa melko järkyttävän kokoinen jööti, joten vaikka me pistettiin lihaa pakkaseenkin runsaasti, sitä on todellakin nyt sitten syöty useammalla aterialla. Kebabille kaveriksi tein paria soosia, eli tulista tomaattipohjaista kastiketta sekä tsatsikia. Suuntimia kokkailuihin haettiin kebabin ja tulisen kastikkeen osalta oululaisittain kotoisasta kaenkky.comin Petterin keittiöstä ja tsatsikiin Puolen voikilon keittiöstä.

Kotikebab

Noin 2 kiloa jauhelihaa (meillä oli 800 grammaa kevyttä jauhelihaa ja 1100 grammaa perus sika-nautaa)
Noin 100 grammaa aromisuolaa (meillä oli vähän vajaat)
Noin 50 grammaa mustapippuria (me laitettiin 2 x 18 gramman pussukkaa valmiiksi rouhittua mustapippuria)
Muita mausteita, esimerkiksi paprikajauhetta ja chilijauhetta

Laita uuni kuumenemaan 150 asteeseen. Laita jauhelihat isoon kulhoon ja kaatele perään mausteet. Sitten vain vaivataan jauhelihaa niin kauan, että massasta tulee tasaista. Tämä vie käsivoimista riippuen ehkä kymmenisen minuuttia. Muotoile tämän jälkeen jauhelihamassasta paksu pötkö, joka on päistään tasainen. Kiedo sitten pötkö tiiviisen foliopakettiin ja nosta reunalliselle uunipellille. Vaikka olisitkin saanut foliopaketistasi, johon suosittelen käytettäväksi useamman kerroksen foliota, tiiviin, valuttelee kebabpötkylä todennäköisesti paiston aikana siltikin jostakin välistä nesteitä ulos. Siksi uunipellin kannattaa olla reunallinen.



Avaruushenkinen kebabpötkylä näyttää tältä ennen uuniin sukeltamistaan. Pötköä voi paistella 150 asteessa pari ensimmäistä tuntia, sen jälkeen lämpötilaa voikin tiputtaa 125 asteeseen. Joissakin resepteissä kebabia paistetaan 100 asteessa koko neljän tunnin paistoaika, mutta itsestäni tämä 2 h 150 asteessa ja 2 h 125 asteessa tuo sopivan kuivan, muttei liian kuivan lopputuloksen. Jos teet itse tulista tomaattisoosia, kannattaa sen teko aloittaa noin tuntia ennen kuin kebabin paistoaika on kulunut. Kastikkeesta tulee hyvää, kun se saa muhitella tunteroisen verran.

Kun sitten kebabia on paisteltu ja nälissään odoteltu neljä tuntia, kannattaa se nostaa pois uunista ja valutella pellille valuneet ja kääreessä vielä piilossa olevat lihasnesteet pois. Foliopakettia vähän raolleen ja annetaan vetäytyä vielä tovi. Tai sen aikaa kun maltat odottaa. Mutta kätevää on vaikkapa valmistella salaatin lisukkeet, jona aikana kebab saa vetäytyä.



Kun kebab on valmista, se näyttää suunnilleen tältä. Eli melkoinen mötikkä se on vielä uunista tullessaankin, vaikka siitä nesteitä onkin poistunut ja rakenne tiivistynyt. Pötköstä riittää vuolemista todellakin useammalle ateriointikerralle, ellei syömäreitä ole siunaantunut pöytään useita.

Tulinen tomaattikastike kebabille

Tetra (500 g) paseerattua tomaattia
Puoli putelia jotakin tulista kastiketta (meillä Heinzin hot chili saucea)
Vettä
Chilijauhetta, yrttejä, muita mausteita

Kaada paseerattu tomaatti kattilaan ja huuhtele tomaattipurkki vedellä, kaada huuhteluvesi myös kattilaan, jotta saat loputkin tomaatit hyötykäyttöön. Lorauta sen jälkeen sekaan chilikastiketta ja sekoita. Sekaan voi heittää myös vielä chilijauhetta, jos haluaa lisää tulisuutta. Mukaan sopii myös vaikka mustapippuri ja paprikajauhe, mitä nyt haluaa kastikkeeseen vaan laittaa. Yrttejä kannattaa lisätä vasta hauduttelun loppuvaiheessa. Itse taisin pistää kuivattua basilikaa ja oreganoa ripsaukset. Sitten vaan haudutellaan soosia välillä sekoitellen tunteroisen verran miedolla lämmöllä. Loppuvaiheessa sekaan siis yrtit ja samalla voi tarkistaa maun muutenkin. Suolaakin voi laittaa tai lorauksen soijakastiketta. Ja luonnollisesti tulisuuden asteen voi säätää sillä, miten tulista kastiketta sekaan laittaa ja miten paljon extrachiliä sen lisäksi.



Tomaattisoosi onnistui itseasissa yli odotusten. Kebabia meillä on tehty ennenkin, mutta ensimmäistä kertaa tein tämän tyyppistä kastiketta itse. Helppoa kuin mikä ja lopputulos kebabiin yhdistettynä oli aika autenttinen. Koostumus oli mukavan sakea hauduttelun jälkeen ja toimi myös vielä melkein paremmin seuraavana päivänä jääkaapista salaattikebabin päälle loroteltuna.

Tsatsiki

Noin 250 grammaa partaäijää
Puolikas tuorekurkku
3 valkosipulin kynttä
1 ruokalusikallinen oliiviöljyä
Sitruunamehua
Mustapippuria
Suolaa
(Minttua)

Raasta tuorekurkku ja aseta esimerkiksi suodatinpussiin valumaan. Jos käytät partaäijää, etkä jotakin muuta jogurttia, niin sitä ei tarvitse valutella, kun on koostumukseltaan jo tarpeeksi tömäkkää valmiiksi.

Kun kurkuista on valunut enimmät nesteet pois, sekoitetaan kurkkuraaste jogurtin joukkoon. Lorauta perään myös oliiviöljyä ja sitruunamehua sekä rouhaise myllystä suolaa ja mustapippuria. Sekaan voi ripsauttaa myös minttua, minä laitoin vähän kuivattua. Sekoita ainekset hyvin sekaisin ja laita tsatsiki jääkaappiin maustumaan.



Tsatsikista ei ole nyt oikein edustavaa otosta. Astiassa jossa sen tein ja keittiön sen kertaisessa valaistuksessa se ei tämän houkuttelevampana suostunut näyttäytymään, mutta hyvää se nyt kuitenkin oli!


Kebabia, kastikkeita ja muita tykötarpeita, kuten salaattia, tuorekurkkua, ananaspaloja ja auramurua nautittiin muun muassa pitaleivän välissä. Pitaleivät olivat ihan kaupan valmiita, kun kärsivällisyys ei riittänyt kaiken mahdollisen itse valmistamiseen tällä kertaa.



Ja myös ranskalaisten kanssa kebabia nautittiin. Jos me haemme jostain kebab-annokset, tilaa kanssaeläjä yleensä kebabin ranskalaisilla. Kastike on hänellä aina tulista. Minä taas vaiheilen aina salaatti-kebabin ja lohkoperuna-kebabin välillä. Minun kastikevalintani on yleensä keskitulinen tai mieto ja salaatille valitsen usein tsatsikin. Kanssaeläjä tykkää ottaa salaatilleen ennemmin jonkun ei-maitotuotepohjaisen soosin.

Kuvattujen annosten lisäksi kanssaeläjä tuunasi kebabpötköstä pihvin hampurilaisen väliin ja meikäläinen paisteli kebabsiivuja ja pitaleipien palasia pannulla rapsakoiksi ja heitteli ne salaattipedille. Eli tavoittelin Iskender-kebabin henkeä. Hyvää on, mutta ehkä tämän setin tuhoamisen jälkeen taas ei tee ihan hetkeen mieli kebabia!

2 kommenttia:

Jams kirjoitti...

Mun on pakko hommata huusholliini lisää syöjiä, että voin surutta tehdä oman kebabin. Järjetön koko, ei pystyis yksin vetää ;)

Virpi kirjoitti...

Joo ei tuota vedä kaksinkaan :D puolet on pakkasessa ja toisesta puolikkaasta piti pistää osa pois ku ei enää saattanut syödä ennenku alkoi säilyminen huolestuttamaan.

Sun pitää pitää ruokakekkerit! Niissähän tollasen saa uppoomaan sitten helpostikin (olen nähnyt kuinka tämmöinen kasa lihaa katoaa yhden illan aikana kotibileissä).

Eiköhän tota vois tehdä pienemmälläkin satsilla, paistoaikaa lyhemmäksi vaan tahi alemmassa lämpötilassa.