Osallistuin aiemmin tänä vuonna hotelli ja ravintola Helkan järjestämään moderni suomalainen perinneruoka -kisaan. Itse yleisöäänestyksessä annokseni menestys ei ollut päätä huimaava (kiitos silti kaikille teille jotka annokselleni äänenne annoitte!) mutta myöhemmin Helkan keittiön porukka valikoi listalleen tuotavaksi kolme annosta. Tälle suosituslistalle päätyi myös meikäläisen annos.
Decapitatedin, Pastanjauhannan ja Peruspöperölän annokset ovat tarjolla Helkan keittiössä juhannukseen saakka joten menkäähän maistelemaan jos vain annoksista löytyy omaan ruokavalioon sopivaa apetta!
Me olimme jo aiemmin sopineet reissun Helsinkiin toukokuun viimeiselle viikonlopulle. Sopivasti sattui niin että annokset ilmaantuivat Helkan listalle samaisena viikonloppuna. En voinut vastustaa kiusausta joten pakko oli mennä katsomaan miltä se oma annos siellä ravintolan lautasella oikein näyttää.
Sen verran olin utelias muidenkin annosten suhteen (ja joku kumma nolostus omaa annosta kohtaan iski) että itse en tilannut oman blogin annosta. Mies sen sijaan tilasi joten siitäkin saatiin kuva napsaistua. Sain kuitenkin maistaa. Hieman eriltä annos maistui (no ihme olisi ollut jos se ei olisi maistunut eriltä ravintolakeittiöstä kuin kotikeittiöstä tuotettuna) mutta hyvää se silti oli. Lanttuvammainen mieskin söi kaikki lantut ja se on jo hyvin se!
Omalta lautaseltani löytyi Pastanjauhajien kehittelemä uudistettu nakit ja muusi -annos, jonka kastike saa erityisesti plussaa. Tarjoilijasetä tarjosi annokselle kaveriksi myös ketsuppia mutta kertoi makkaroiden olevan mausteista sorttia. En kaivannut ketsuppia vaan pistelin annoksen parempiin suihini ihan sellaisenaan.
Kaiken kaikkiaan tämän ja edellisen helmikuisen ruokailukerran perusteella voin suositella Helkan keittiötä hyvin mielin. Seurassamme blogilistan ulkopuolelta ruokailleet olivat myöskin pääasiassa tyytyväisiä annoksiinsa (mitä nyt vähän kasvisburgerin kylkiäispotut olivat keskeltä raakoja massiivisuudessaan, mutta kun burgerikin täytti riittävästi, ei lisukkeen pieni vika haitannut kuulemma kovinkaan).
Plussaa myös talon tarjoamista purukumeista. Hampaat kiittävät ja suomalainen ksylitoli myös.
maanantai 30. toukokuuta 2011
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
6 kommenttia:
Parantumattomana lörppönä on pakko todeta, että tokiolaisessa kantapaikassani Tsuki no ya'ssa eräs asia, jonka natiivit tiesivät Suomesta on ksylitoli :)
Japanilaisten tietämys ei yllätä mutta veikkaisin että aika monet Helkassa yöpyvät/ruokailevat turistit eivät välttämättä tunne ksylitolia. Siksi se oli minusta hauska aterian jälkeinen tarjottava karkin sijasta. Ja tietty myös parempi hampaille! :)
Taannoisella Korean reissulla kävi selväksi, että xylitol osattiin yhdistää Suomeen, eikä vähiten tämän mainoksen ansiosta. Hyvä hyvä!
Niin ja varmasti mahtava juttu käydä kurkkaamassa, miten oma annos on valmistettu ravintolan keittiössä!
Vähänkö siistiä (jäljittelen teinieni puhetapaa)saada oma annos ravintolan listalle:)
edustavat annokset! Hieno idea kaikenkaikkiaan. Se iltakin Helkassa oli niin mukava että koska vaan uusiksi :)!
Ellu: Pitääpä katsoa tuo mainos ehtiessään! :)
Campasimpukka: Ihan hyvin jäljitelty (tosin enpä tuota itsekään ratsasta nuorisoslangin aallonharjalla...)!
Merituuli: Kiva oli käydä Helkassa toistamiseen ja noi annokset oli kyllä positiivinen kokemus. Ei tosin ollut aivan niin kivaa kuin silloin helmikuussa teidän kanssa :)
Lähetä kommentti