lauantai 31. lokakuuta 2009

Missä meillä kokataan

Nyt kun ruokablogimiitin emännöinti lähestyy, ajattelin vihdoin ja viimein saada aikaiseksi esiteltyä tämän uuden keittiön. Sikäli kun tätä enää uudeksi kehtaa sanoa, kun kesällähän me tänne jo muutettiin.

Koti ja sitä myöten keittiö on ensimmäinen ihan oma. Yksi syy miksi ihastuin tähän asuntoon, oli se, että täällä keittiössä oli runsaasti tilaa verrattuna aiempiin koteihini ja myös todella paljon enemmän kaappitilaa, jonne kaikenmoiset keittiövempeleet ja astiat saa säilöön.

Uuden keittiön huonoin puoli on jokseenkin kehno valaistus eikä tämä voi olla välittymättä näistä valokuvista. Oli nimittäin todella vaikea saada edes jotensakin onnistuneita yleiskuvia tuolta, kun valaistus on niin hämärä. Täytyy tulevaisuudessa panostaa parempaan valaisuun, mutta nyt mennään näillä.


Tässä siis yleiskuva keittiöstämme. Keittiö avautuu suoraan olohuoneeseen, joten tämä kuva on otettu keittiön oviaukolta. Oikeassa reunassa voi tarkkasilmäinen huomatakin mm. ovipuhelimen :)

Keittiön yleissävy on vaalea. Kaapistot eivät kuitenkaan ole aivan puhtaanvalkoiset, vaan enemmänkin ehkä vaaleat beiget tai kerman väriset? En oikein hallitse näitä värisävyjä, joten antanette anteeksi epämääräisen kuvailun. Meillä on edelleen samat vimpaimet ja kalustus kuin edellisessäkin asunnossa, täällä vain hieman väljemmin aseteltuna.


Asunnossamme on keraaminen liesi ja uuni, jossa on monenmoisia toimintoja, joita emme ole vielä testanneet. Sen saa toimimaan mm. kiertoilmauunina, pizzauunina ja mitähän kaikkea se osasikaan tehdä. Kuvasta voi bongata myös korin jossa säilytän esimerkiksi oliiviöljyä, balsamicoa ja muita vastaavia pullossa olevia ruoanlaittotarpeita. Korin takana piileksii puinen possuleikkuulautamme ja seinällä on veitsien säilytystä varten oleva magneetti. Kulhossa säilytetään esimerkiksi sitruunoita ja muita hedelmiä. Puinen veitsiteline on Ikeasta ja sisältää halpisveitsiä samaisesta kaupasta. Ihan ok ne ovat kuitenkin olleet käytössä. Perimmäisenä kuvassa näkyy monitoimivoileipägrillimme, johon voi vaihtaa myös parilalevyt ja vohveleiden paistoon sopivat raudat.


Tässä vielä kuva ruokapöydästä, johon mahtuu siis 4 henkeä aterioimaan. Harvemmin meillä ihan kunnolla syömässä on enempää porukkaa kerrallaan, joten tämä on riittänyt meille ihan hyvin. Taustalla näkyvät jääkaappi ja pakastin. Erillinen pakastin on oikein kiva juttu, nyt mahtuu säilömäänkin jotain talven varalle. Myös jääkaappi on täyttynyt tehokkaasti, vaikka se aluksi tuntuikin todella isolta.

Jääkaapin ovesta löytyy magneetteja matkoilta, munakello sekä liitutaulu, johon voi rustata terveisiä niin halutessaan. Pakastin puolestaan on vuorattu kokoelmalla osuvia Viivi ja Wagner -strippejä.


Tänne muutettaessa halusin heti ostaa viinipullotelineen, koska tilaa sellaiselle minulla ei ole koskaan aiemmin oikein ollut. Ilokseni saimme siihen lahjoituksena täytettä heti tupareissa, joten tyhjänä sitä ei ole tarvinut pitää. Täydennystä kyllä näköjään tarvitsisi kuitenkin hankkia, kun tyhjiäkin lokeroja löytyy. Viinipullojen vieressä on ystävältä tuparilahjaksi saatu jääpalasanko.

Oikeassa nurkassa pilkottaa leipäkone. Se on lainassa ystäväni mummolta ja olen kyllä häpeäkseni testannut sitä vasta kerran. Taitaa kuitenkin olla niin, että oman leipäkoneen hankintaa ei kannata ihan vielä toteuttaa.

Tämä pöytätaso on käytössä jos esimerkiksi leivon jotakin. Arkena siihen kerääntyy kaikenlaista. Vakiovieraina ovat keittiövaaka, pari lahjaksi saatua luutua joita en raski käyttää, lattialle tippunut ja kokoonliimattu kanssaeläjän rakas Linux-muki (jollaisia ei enää kuulemma saa mistään ja nyt on suru puserossa koska liimatusta ei oikein enää voi juodakaan), sekä entisessä asunnossa eteisen seinällä ollut kissataulu, joka ei vielä ole löytänyt paikkaansa uudessa kodissa.

Tässäpä siis pieni katsaus Peruspöperölän keittiöolosuhteisiin. Näissä tullaan kokkaamaan vielä toivottavasti hyvin pitkän aikaa.

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Lohta rullalla

Taannoin valmistujaisjuhliini äitini oli tehnyt jostain saamallaan tai löytämällään reseptillä munakasrullaa, jossa oli täytteenä kylmäsavulohta. Rulla maistui itselleni ja juhlien vieraille hyvin ja pyysinkin siihen myöhemmin reseptin. Käsinkirjoitettu reseptilipare on ollut tallessa siitä asti, mutta toteutuksen asteelle se pääsi vasta samalla kertaa kuin aiemman postauksen hillamisu.

Lohirulla

Taikina:
6 desilitraa maitoa
1 teelusikallinen suolaa
6 kananmunaa
1 desilitra vehnäjauhoja

Täyte:
200-300 grammaa kylmäsavulohta (tai 2 purkillista tonnikalaa)
Noin teelusikallinen kuivattua tilliä (tuorekin käy tietysti)
1 purkillinen smetanaa (120 grammaakohan se nyt on?)
1 sipuli pieneksi silputtuna
1 valkosipulinkynsi pieneksi silputtuna/murskattuna (ei pakollinen, jos ei pidä valkosipulista)

Sekoita ensin taikinaan tulevat ainekset keskenään. Kaada leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 200 asteessa noin puoli tuntia. Kumoa sitten jäähtymään leivinpaperin päälle.

Silppua täytteen sipulit ja pieni kylmäsavulohisiivuja pienemmiksi suupaloiksi. Sekoita sitten täytteen ainekset keskenään ja levitä jäähtyneen munakasmassan päälle. Kääri rullalle kääretortun tapaan.

Jos haluat rullasta lämmintä tarjottavaa, voit vielä ripotella rullan päälle juustoraastetta ja käyttää sitä uunissa sen verran että juusto sulaa rullan päälle.


Kylmänä rulla on annospaloiksi leikattuna mainio tarjottava illanistujaisiin tai vaihtoehtoisesti suolapalana kahvipöydässä. Ohje on helppo toteuttaa ja lopputulos on mehevä ja maukas.

tiistai 6. lokakuuta 2009

Tiramisua hilloista

Elokuun ruokahaasteen voittajaresepti oli Tuulestatemmattua-blogin Hillamisu. Hillamisu näytti ja kuulosti niin herkulta, että sitä oli päästävä kokeilemaan jossakin vaiheessa.

Alunperin minun oli tarkoitus tehdä hillamisua tarjolle ruokablogitapaamiseen, mutta koska se siirtyi marraskuulle, päätinkin tehdä sitä viime viikonloppuna, kun meillä oli kylässä sekä Helsingin ystäviä että paikallisia.

Hillamisu
(iso vuoallinen)

1 paketti eli 200 grammaa savoiardikeksejä
1 desilitra appelsiinituoremehua
4 ruokalusikallista tummaa rommia
Pullollinen lakkajälkiruokakastiketta
500 grammaa hilloja
Suklaakastiketta
4 desilitraa kermaa
2 teelusikallista vaniljasokeria
Noin 200 grammaa mascarponea
50 grammaa tummaa suklaata

Vatkaa täytettä varten kerma vaahdoksi. Mausta vaniljasokerilla. Sekoita joukkoon myös mascarpone.

Lado tarjoiluastian/vuoan pohjalle kerros keksejä. Kostuta ne appelsiinimehun ja rommin sekoituksella. Alkuperäisohjeessa neuvotaan käyttämään cointreauta tai grand marnieria, joten käyttäkää jos teillä on. Meillä ei ollut enkä tämän takia viitsinyt ostaa. Rommi toimi vallan mainiosti myös.

Kaada keksien päälle lakkakastiketta. Alkuperäinen ohje suosittelee Lapin jängän kastiketta, mutta sitä ei Oulun Stockalla ollut, joten ostin jotakin muuta lakkajälkiruokakastiketta, mutta unohdin jo että minkä merkkistä. Tämä ei kuitenkaan ole pakollinen ainesosa, ilmankin pärjää.

Laita seuraavaksi vuokaan kerros hilloja. Tämän jälkeen laitetaan kerros kerma-mascarponeseosta. Ja sitten päälle joko sulatettua suklaata, tai jos on laiska kuten minä, valmista suklaakastiketta tuubista (sitä oli valmiiksi jääkaapissa, joten sama oli käyttää pois).

Sitten toistetaan sama; keksejä, kostutus, lakkakastiketta, hilloja, kerma-mascarponeseos. Päällimmäiseksi kerrokseksi tulee siis kerma-mascarponeseosta.

Anna misun maustua yön yli jääkaapissa.


Misu matkalla jääkaappiin maustumaan. Omaan hillamisuuni tuli siis vain kaksi kerrosta, koska enempää ei vuoka vetänyt. Oli niin houkuttelevaa jo tässä vaiheessa, että kanssaeläjä ruinasi maistiaisia jo saman tien. En heltynyt, vaan käskin odottaa seuraavaan päivään :)


Yön maustumisen jälkeen koristele hillamisun pinta vielä tummasta suklaasta veistellyillä suklaalastuilla.

Kuten huomaa, nurkasta ehdittiin nappasta makupalat jo ennen kuin muistettiin kuvata valmis herkku. Hellyin siis seuraavana päivänä antamaan maistiaiset ennen illan vieraiden tuloa. Hillamisu sai kyllä sen verran paljon kehuja, etteivät ne voineet ihan pelkkää kohteliaisuutta olla, joten tätä reseptiä voin kyllä huoletta suositella.