12 points go to viisustudion tarjoilut

Lauantai oli varsinainen superpäivä - ei pelkästään siksi, että tarjolla oli niin jääkiekkoviihdettä kuin euroviisujakin - vaan siksi, että kanssaeläjän kanssa onnistuimme sullomaan päiväämme rauhassa nautitun aamupalan, auringonottoa puistossa, pizzalounaan ja kolmet eri kemut. Melkoista aikatauluttamista se vaati, mutta kaikissa ehdittiin viettää sopivasti aikaa.

Omaa kokkausta vaati vasta viimeinen illan etappi, eli viisustudio, joka pidettiin (Diplomi-)insinöörilässä. Sekalainen paikalle kokoontunut porukka oli sopinut, että ruokia ja juomia illaksi kootaan vähän nyyttäriperiaatteella, mutta niin, että syötävät ja juotavat liittyisivät jotenkin viisufinaalissa esiintyviin maihin. Kaikkia finaalimaita emme saaneet katettua, mutta kiitettävän monta kuitenkin!

Viisuilta alkoi omalta osaltani kuplivalla. Lasissa on uusin suosikkiskumppani, ranskalainen Louis Picamelot Blanc de Blancs Brut. Suosittelen! Ja mikäpäs sen viisufinaalin aloittaneen Ranskan biisin pariksi olisi paremmin sopinutkaan, kuin sikäläinen kuplivainen.

Kreikkalaisiin tunnelmiin meidät viritti uunitettu fetajuusto, jonka höysteenä oli ainakin vihreää paprikaa, sipulia ja tomaattia sekä öljyä.

Nämä munakoisokääryleet (badimjan borujuglari) olivat saaneet inspiraationsa Azerbaidzanista. Isäntäväki oli napannut reseptin täältä. Mahtoi olla elämäni ensimmäinen kerta, kun söin mitään azerihenkistä evästä, mutta hyviä olivat!

Taustalla kurkkua. Keskellä oleva astia näytti ihan tyhjältä, mutta mustan lautasen pohjalla olikin dippailuun tarkoitettua tavaraa. Hunajaista se taisi ainakin olla? Ja inspiraatio tähän muistaakseni peräisin Valko-Venäjältä.

Ranskaa ruokapuolella edusti tämä Quiche Lorraine. Viisustudiossa mukana ollut ihan ihkaelävä ruotsalainen rakastui piirakkaan kovasti, ja ihmetteli, miten joku osaakin tehdä näin hyvää ihan itse. Eikä hän väärässä ollut, piirakan tehtaillut taho sai muiltakin kiitosta piirakkataidoistaan.

Georgian makumaailmaan pääsimme tutustumaan tämän gruusialaisen juustolla täytetyn leivän parissa. Resepti saattaa ilmaantua insinöörilän blogiin kenties tulevaisuudessa, sillä isäntäväki vastasi tästäkin herkusta.

Juustorintamalla maisteltiin muun muassa espanjalaista juustoa suolakeksien kanssa.

Saksasta nyt vaan ensimmäisenä tulee mieleen makkara, ei voi mitään! Ostin Stockan Herkusta pari pakettia bratwursteja, jotka sitten simppelisti vain paisteltiin pannulla ja tarjoiltiin vähän pienemmissä palasissa.

Yksi viisustudiolainen kyseli vinkkiä romanialaiselta tutultaan, ja sai vastaukseksi, että vastaavanlaisissa kisastudioissa heilläpäin syödään mm. tämmöistä "makkaraa", joka suomalaisen silmiin kyllä vaikutti enemmänkin lihapullaisalta. Maukasta ja mausteista.

Oma varsinainen kokkaukseni iltaan oli mutakakku. Sillä minulle selvisi ihan vasta, että mutakakku eli kladdkaka on periruotsalainen leipomus. Omani tein Kaikki äitini reseptit -blogista löytämälläni äärisimppelillä reseptillä.

Kladdkaka eli mutakakku

100 grammaa voita sulatettuna

2 kananmunaa

2,5 desilitraa sokeria

1 ruokalusikallinen vaniljasokeria

3 ruokalusikallista tummaa kaakaojauhetta

2 desilitraa vehnäjauhoja

Kuumenna uuni 175 asteeseen ja voitele vuoka, jossa aiot paistaa mutakakun.

Sulata voi, jätä jäähtymään.

Vatkaa munat ja tavallinen sokeri vaahdoksi keskenään.

Sekoita muna-sokerivaahtoon mukaan vaniljasokeri sekä kaakaojauhe.

Seuraavaksi sekoita joukkoon vehnäjauhot.

Lisää lopuksi mukaan myös voi ja sekoita taikina tasaiseksi.

Kaada taikina voideltuun vuokaan ja paista keskitasolla noin 15 minuuttia.

Tarkista tikulla, kuinka löysä taikina vielä on. Paistoaika riippuu paistoastiasi koostakin eli miten paksusti taikinaa siinä on. Tarkoitus olisi, että mutakakku on reunoilta vähän kuivempi, mutta jää keskeltä vielä valuvan kosteaksi koostumukseltaan.

Minun vuoassani taikinaa oli sen verran paksulti, että jatkoin paistamista vielä 5 extraminuuttia ja rakenteesta tuli siten oikein hyvä.

Mansikkakastike

Noin 200 grammaa (pakaste)mansikoita

Triple Secia

Tein piirakalle kastikkeen surauttamalla sauvasekoittimella kohmeiset pakastemansikat soosimaiseen olomuotoon ja sekoittamalla joukkoon vielä lorauksen Triple Secia.

Suuri on mysteeri, jotta miten näin yksinkertaisista aineksista ja ilman oikeaa suklaata voikaan saada lopputulokseksi niin suklaisen, ihanan tahmaisen mutakaakun! Mutta kokeilkaa, tämä on hyvää ja helppoa. Mansikkasoossi sopi mutakaakun pariksi erittäin oivallisesti myös.

Viisustudiossa vähän kaikilla oli omat suosikkinsa. Yhteistä äimistelyä aiheutti ainakin Romanian Cezar. Jos koskaan olet miettinyt, mitä tapahtuu, kun yhdistetään vampyyrilta näyttävä henkilö, joka laulaa oopperamaisesti eurodiscojumputusbiisiä mystisten lavasteiden keskellä, saat vastauksen kun katsot Cezarin It's my life -esityksen.

Minulla ei ollut mitään voittaja-Tanskaa vastaan, vaikkei se ihan kärkisuosikkeihini kuulunutkaan. Harmittelin Suomen sijoitusta, sillä Krista oli mielestäni piristävän erilainen suomalaiseksi euroviisuedustajaksi. Omat ääneni menivät tällä kertaa Unkarin ihanalle hipsterille sekä Islannille, jonka laulaja näytti Lord of the Ringsista karanneelta ja lauloi islanniksi, joka kuulostaa mielestäni aivan haltiakieleltä.

Ensi vuonna viisut järjestetään siis Tanskassa. Saapa nähdä, tulisiko tällä kertaa lähdettyä ihan paikan päälle viisuilemaan vai pidetäänkö kotimaassa jälleen viisustudiota porukalla.

Munakoisocurry

Keittojen ja pataruokien lisäksi talvella maistuvat mausteisemmat pöperöt, joissa mausteet tuovat ruokaan ja oloon lämpöä. Olen vähän huono kehittelemään omasta päästä mitään wokkia kummempaa, ja kun vielä kanssaeläjä ei niin etnisemmistä makumaailmoista perusta, tulee aika harvoin kokattua vaikkapa intialaisvaikutteista ruokaa. Se syödään ravintolassa.

Kulinaarimurulassa oli kuitenkin tehty currya munakoisosta ja resepti jäi mieleen kummittelemaan, joten tilasin luomuruokapiiristä munakoison ja tein currya minäkin. Paitsi että jouduin soveltamaan lähikaupan valikoimien ollessa sillä kertaa rajalliset.

Munakoisocurry

(2 annosta)

1 pienehkö munakoiso (noin 300 grammaa)

Parin sentin pätkä inkivääriä

1 punainen chili

2-3 kynttä valkosipulia

1 banaanishalottisipuli

1 sitruunaruoho

Kurkumaa

Chilijauhetta

0,5 ruokalusikallista (ruskeaa) ruokosokeria

1 ruokalusikallinen kalakastiketta

Tölkki kookosmaitoa (2 dl)

Puoli kookosmaitotölkillistä vettä

Tuoretta korianteria

Halkaise chili ja poista siitä siemenet. Silppua chili pieneksi.

Kuori valkosipulinkynnet ja inkivääri. Silppua myöskin ne.

Paloittele myös sitruunaruoho.

Laita chili, valkosipuli, inkivääri ja sitruunaruoho blenderiin tai mortteliin. Minulla ei ollut sitruunaruohoa, joten raastoin sen sijaan yhden limen kuoren ja puristin puolikkaasta limestä mehut tähän sekaan. Surauta blenderillä karkeaksi tahnaksi tai nuiji jonkinlaiseksi tahnaksi morttelissa. Suosittelen blenderiä, mutta kävi se morttelissakin.

Halkaise munakoiso pituussuunnassa ja sitten vielä puolikkaat halki, myös pituussuunnassa. Leikkaa suht ronskeiksi palasiksi. Pilko myös banaanishalotti, jos on. Ei ollut, käytin tavallista keltasipulia.

Sekoita kurkumaa ja chilijauhetta keskenään. Paitsi ettei minulla luuloistani huolimatta ollutkaan kurkumaa, joten pistin juustokuminaa ja chilijauhetta. Pyörittele munakoisopalat mausteseoksessa.

 Lorota pannulle öljyä ja kuumenna se. Ruskista munakoisopalat pannulla pikaisesti ja siirrä syrjään odottamaan.

Lisää pannulle hieman öljyä ja paistele aiemmin tekemääsi maustetahnaa siinä tovi.

Lisää pannulle myös sipuli sekä sokeri. Sekoittele ja anna paistua muutama minuutti.

Seuraavaksi lisää pannulle munakoisopalat, kalakastike, kookosmaito ja vesi. Sekoita hyvin ja anna kiehahtaa. Minä puristin tässä vaiheessa joukkoon myös sen limen toisen puolikkaan mehut.

Kypsennä miedolla lämmöllä noin 15 minuuttia.

Tarkista ruoan suolatilanne ja koristele halutessasi tuoreella korianterilla. Sitäkään ei ollut, joten tumpsautin jauhettua korianteria hieman pannulle jo aikaisemmassa vaiheessa.

Tarjoile munakoisocurry riisin kanssa.

Minä tein pienen annoksen, joten laitoin vain yhden kookosmaitopurkin. Jos teet neljän hengen annoksen, laita toiset 2 desilitraa nestettä kookoskerman olomuodossa. Lopputulos on Jaanan mukaan muhevampi, ja näin takuulla on.

Ainesosien pienestä muokkauksesta huolimatta tämä oli lämmittävää, mausteisen mukavaa talviruokaa, jota voin suositella testaamaan.

Spagettia munakoisolla ja makkaralla

Jääkaapissa oli munakoiso, jonka viimeiset käyttöhetket olivat hyvin lähellä. Siitä täytyi siis keksiä jotain ruokaa. Mutta ei tehnyt mieli mitään paistosta tai muutakaan sellaista, mitä aiemmin olen munakoisosta kokannut. Lisäksi päähäni oli pinttynyt mieliteko jostakin hyvästä, lihaisasta makkarasta.

Makkaran ja munakoison yhdistäminen johonkin ei-paistokseen ei varsinaisesti saanut ideoita tulvimaan päähäni, joten selasin reseptejä. Lopulta yhdistelin kahta Jamie Oliverin pastareseptiä Alastoman kokin paluu -kirjasta ja niin syntyi spagettia munakoisolla ja makkaralla.

Spagettia munakoisolla ja makkaralla

(2 reilunkokoista annosta)

Pieni munakoiso tai puolikas isommasta

Noin 100 grammaa hyvää makkaraa (käytin pannuwurstia Thüringenin tapaan)

1 keskikokoinen sipuli

1 kynsi valkosipulia

2 kuivattua punaista chiliä

Noin teelusikallinen korianterinsiemeniä murskattuna (itse käytin jauhetta)

1 tölkillinen kirsikka- tai luumutomaatteja

Oliiveja

Oliiviöljyä

Suolaa, mustapippuria

Tilkka viinietikkaa

Täysjyväspagettia

Parmesania raastettuna

Poista munakoisosta kanta ja leikkaa noin sentin kuutioiksi.

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipuli.

Leikkaa makkara suupaloiksi.

Kaada paistokasariin oliiviöljyä.

Paista sipulisilppua, korianterinsiemenmurskaa/jauhetta, munakoisokuutioita ja makkarapaloja kauniin kullanruskeiksi. Murustele sekaan myös chilit. Lisää öljyä tarpeen mukaan.

Kaada pannulle tomaatit tölkistä. Painele kauhalla/lastalla tomaattien rakennetta rikki.

Anna kastikkeen pulputella 5 minuuttia. Lisää sitten sekaan oliivit.

Mausta suolalla, mustapippurilla ja lorauksella viinietikkaa.

Anna kastikkeen keittyä kasaan sillä aikaa kun keität spagettisi kypsiksi.

Kun spagetit ovat kypsiä, valuta ne ja nostele kastikkeen kanssa sekaisin.

Tarjoile runsaan parmesanraasteen kera. Rouhi vielä halutessasi annoksen päälle mustapippuria myllystä.

Pasta oli mukavan erilainen, tuhti mutta tavallaan myös raikas. Lisäksi oma satsini oli kovin tulinen, sillä sekosin ajatuksissani murennellessani kuivattuja chilejä ja niitä meni kastikkeeseen liikaa. Poltteestakin huolimatta varsin mukava ruoka, jota tulee varmasti tehtyä toisenkin kerran.

Pastasta saa luonnollisesti myös helposti tehtyä kasvisversion jättämällä makkarat pois. Maistuvaa olisi varmasti niinkin!

7-vuotiaan synttäreillä

Viime lauantaina ilokseni pääsin osalliseksi kaikkien suomalaisten ruokablogien isän ja äidin, Pastanjauhantaa-blogin, 7-vuotissynttäreistä. Juhliin kokoontui taas kerran paikallista blogiväriä ja runsain mitoin myös blogien pitäjien lähipiiriä, näitä hang aroundeiksikin kutsuttuja. Nauru raikui, puhe pulppusi, ihmiset viihtyivät ja söivät itsensä ähkyyn.

Juhlien isäntäväki tarjoili heti alkuun ihanan raikkaita mojitoja, joiden avulla saattoi vielä hetkiseksi palata ajatuksissaan kesään, kun ikkunasta vielä pilkisti syysillan aurinko.

Rosmariini oli taiteillut lasiin Italian. Pestoa, mascarponea ja aurinkokuivattua tomaattia leivälle kauhoessaan sai aikaiseksi iloisen värien sekamelskan. Maut olivat iloiset nekin, vaikkeivat ollenkaan sekamelskaisat.

Alkupalahengessä toin itsekin paikalle leipää ja sen päälle levitettäväksi tahnaa. Leivän ohje löytyi Jamie Oliverin Alastoman kokin paluu -kirjasta.

Perusleipä

(ohjeesta tulee 2 isoa leipää)

2 pussia kuivahiivaa (tai 50 grammaa tuorehiivaa)

2 ruokalusikallista siirappia (tai hunajaa tai sokeria)

5 desilitraa kädenlämpöistä vettä (kuivahiivalle reilusti lämmintä)

Noin 13 desilitraa vehnä- ja hiivaleipäjauhoja (käytin luomuvehnäjauhoja ja luomukauraleivontaseosta)

2-3 teelusikallista suolaa

Jauhoja alustamiseen

Mittaa 2,5 desilitraa lämmintä vettä kulhoon. Liuota veteen hiiva sekä siirappi.

Kaada jauhot ja suola korkeaksi keoksi pöydälle, tarjottimelle tai isoon kulhoon. Tee kekoon keskelle kolo ja kaada siihen hiiva-siirappi-vesiseos.

Käytä toista kättäsi vispilän ominaisuudessa (tai sotke molemmat kädet, jos yksikätisenä on vaikeaa, kuten allekirjoittaneella) ja pyöritä sormilla vähitellen jauhoja veden sekaan. Pyörittele, jotta vesi ja jauhot sekoittuvat. Jatka tätä, kunnes olet saanut kaiken nesteen sekoittumaan jauhoihin.

Lisää sitten loput vedestä ja jatka edelleen sekoittamista, kunnes kasassa on löysähkö taikina.

Vaivaa, pyöritä ja painele taikinaa noin 5 minuuttia. Vaivaaminen tuo taikinaan sitkoa, joka puolestaan parantaa leivän rakennetta. Jos taikina on kovin löysää ja tarttuu käsiin ärsyttävästi, jauhota kätesi kunnolla.

Jauhota kädet viimeistään nyt ja heittele samalla jauhoja hieman myös taikinan pinnalle. Leivo taikinasta pallo ja nosta se leivinpaperoidulle uunipellille. Tee taikinaan viiltoja, jotta se kohoaa paremmin.

Anna taikinan kohota liinalla peitettynä kaksinkertaiseksi. Tässä menee aikaa noin 40 minuuttia.

Taikinan kohottua tarpeeksi, siitä poistetaan ilmakuplat. Mätki ja painele taikinaa minuutti. Sitten voit leipoa taikinasta haluamasi muotoisia leipiä.

Kun olet muotoillut leivät, anna niiden taas kohota kaksinkertaisiksi. Toinen nostatus antaa leiville pehmeää rakennetta.

Paista leipiä uunissa keskitasolla 200 asteessa 35-50 minuuttia, kunnes leipä on pinnalta kauniin värinen ja pohjasta kuuluu koputtaessa kumea ääni.

Minä sain taikinamäärästä aikaan kaksi isohkoa pitkulaleipää, joiden rakenne kieltämättä oli aika onnistunut, kun seurailin kerrankin hyvin tarkasti ohjeistusta.

Kaverikseen leivät saivat kreikkalaishenkisen munakoisotahnan, jonka reseptin löysin selaillessani inspriraation toivossa vanhoja Glorian ruoka & viini -lehtiä.

Kreikkalainen munakoisotahna

(GRV 3/2011)

2 keskikokoista munakoisoa eli noin 600 grammaa

2 ruokalusikallista sitruunamehua

Noin desilitra oliiviöljyä

2 kynttä valkosipulia

Oreganoa

Kanelia

Noin desilitra kreikkalaista jogurttia

Noin 100 grammaa fetajuustoa

Suolaa, mustapippuria

Laita uuni lämpenemään 200 asteeseen.

Huuhtaise munakoisot ja nosta ne kokonaisina leivinpaperoidulle uunipellille. Pistele haarukalla munakoisoihin reikiä ja paahda niitä sitten uunin keskitasossa noin puoli tuntia.

Anna munakoisojen jäähtyä ja revi sitten niistä kuoret irti. Niiden pitäisi lähteä kevyesti vetämällä suhteellisen helposti.

Kuori ja silppua valkosipuli. Jos käytät tuoretta oreganoa, silppua sitä noin puolen desilitran verran.

Paloittele munakoisot ja siirrä palat blenderiin tai kulhoon, ja surraa koisot blenderillä taikka sauvasekoittimella tahnaksi.

Lisää joukkoon sitruunamehu, silputut valkosipulit, oregano sekä ripaus kanelia ja surruuta taas.

Jos käytit blenderiä, siirrä tahna kulhoon. Sekoita joukkoon jogurtti, murusteltu feta, suola ja mustapippuri. Sekoita ja tarkista maku.

Anna tahnan vetäytyä jääkaapissa mielellään muutama tunti tai vaikka yön yli.

Munakoisotahna sopii tuoreen leivän lisäksi tarjottavaksi myös kalan tai lihan kanssa tai jopa hampurilaisen väliin, vaikkapa lammaspihvien kanssa.

Hang around T tekaisi meille kattilallisen unkarilaista gulassia, jossa oli ihan mielettömän kiva lämpö, vaikka seassa ei ollutkaan chiliä, vaan unkarilaista paprikaa. Jos mojito vei ajatukset vielä kesään, tämä keitto vei ne suoraan talveen ja pakkasille, sillä tätä lusikoisi oikein mieluusti kirpakkana pakkaspäivänä. Eikä mitään vikaa ollut pienessä lämpimässä poltteessa syysiltanakaan.

Ghetto Gourmetin tyypit puolestaan olivat olleet Gordon Ramsayn pauloissa ja tarjoilivatkin meille herran inspiroimana itämaisia jauhelihawrappeja, joissa jauhelihat kääräistiin rapeaan salaattiin ja mukaan loroteltiin aivan ylihyvää soossia.

Ghettolasta pöytään päätyivät myös china ribsit, joiden tahmea pinta ja mainio mausteisuus pääsivät yllättämään ribsin syöjän, sillä nämä eivät olleet mitään perus-ribsejä. Minä tykkäsin, joskin suolaisuusaste olisi varmastikin isomman määrän syötyä saattanut alkaa tökkiä.

Ruokaisalla osastolla nähtiin myös legendaarinen kaljapersekana ja osa kanasta pääsi osaksi pastasalaattia, jotka molemmat olivat jauhantapajan tuotoksia. Jostain syystä en ole kuitenkaan tallentanut kumpaakaan kameraani.

Kokit ja Potit toi juhlaan kotitekoista baileysia, jonka kaikki totesimme paljon paremmaksi kuin kaupan vastaavan. Tätä on pakko kokeilla itsekin!

Jälkkäriosastolle meikäläisen keittiössä syntyi iso läjä kerrassaan syntisiä triplasuklaabrownieseja, jotka ovat peräisin Nigella Lawsonilta, mutta joiden reseptin pariin minä löysin Pullan paikka-blogissa.

Pähkinäiset triplasuklaabrowniet

360 grammaa voita

300 grammaa tummaa suklaata

6 kananmunaa

4 desilitraa ja 1 ruokalusikallinen sokeria

3,5 desilitraa ja 2 ruokalusikallista vehnäjauhoja

1 teelusikallinen suolaa

1 teelusikallinen vanilja-aromia

100 grammaa valkoista suklaata

100 grammaa maitosuklaata

Noin 3 desilitraa pähkinöitä (käytin pekaani- ja saksanpähkinöitä)

Lämmitä uuni 175 asteeseen.

Vuoraa browniesien paistoon käyttämäsi vuoka leivinpaperilla.

Rouhi valmiiksi odottamaan valkosuklaa, maitosuklaa ja pähkinät.

Sulata voi kattilassa, palastele joukkoon tumma suklaa ja sekoita, kunnes suklaa ja voi ovat sulaneet ja sekoittuneet yhteen. Varo polttamasta seosta.

Anna jäähtyä hetki.

Reseptin määrät ovat vähän hassuja, koska ne lienee käännetty cupseista deseiksi.

Vatkaa kulhossa kananmunat, sokeri ja vanilja-aromi kuohkeaksi vaahdoksi.

Sekoita jauhot sekä suola keskenään, lisää jauhoseokseen myös rouhittu valkosuklaa, maitosuklaa ja pähkinät. Sekoita.

Kaada voi-suklaaseos varovasti munavaahdon sekaan koko ajan sekoittaen.

Lisää taikinaan myös jauhoseos. Sekoita huolellisesti, mutta vältä liikaa vatkaamista.

Kaada taikina leivinpaperoituun vuokaan (tai kahteen, kuten minä jouduin tekemään taikinan määrän yllättäessä).

Paista uunin keskitasolla 25-40 minuuttia. Valmista on, kun taikina näyttää vielä keskeltä hieman hyllyvältä.

Jäähdytä browniesit kunnolla, esimerkiksi yön yli parvekkeella tai jääkaapissa ja leikkaa sitten annospaloiksi.

Kaikkea muuta kuin kevyttä, mutta ah niin hyvää! Browniesit jatkojalostuivat vielä bileissä jälkiruokamuotoon, kun (Diplomi-)insinöörin keittiö hyödynsi näitä jälkkäriannoksessaan.

Pekka ja hang around M olivat tehtailleet yhteistyössä kekkereihin pannupizzan ja valkoisen pizzan rakkauslapsen, jonka he olivat nimenneet SmetanaSuSi-piirakaksi. Täytteinä muun muassa suppilovahverot ja punasipuli. Piirakka katosi alta aika yksikön, joten herkullinen hybridi se oli!

Jälkkärituunauksen tulos; kirsikkaviinillä kostutettua browniesia, kirsikkasuklaajäätelöä. kirsikkaista marenkia, kermavaahtoa ja kirschillä marinoituja kirsikoita. Voin väittää, että paljon herkummaksi ei voi enää jälkkäri mennä!

Täytyy toivoa, että Pekka saa pian hankittua uuden jätskintekovälineen, sillä Kitchen Aidin jäätelöosa jätti tämän kertaisen jäätelön kuulemma viimeisekseen ja hajosi.

Jälleen kerran on vaan pakko todeta, että on todellinen ilo ja onni tuntea näin mahtavia kokkeja ja päästä kerta toisensa jälkeen nauttimaan huikeista makuelämyksistä ja mitä parhaimmasta seurasta. Pikkujouluja odotellessa!

Munakoiso-vuohenjuustotornit

Kesälomani vetelee viimeistä viikkoaan ja tuntuu siltä että muualla on tullut oltua enemmän kuin kotona, vaikka totuus on varmaan melko fifti-sixti. Ei ole hirveästi kotona kokkailtu.

Onneksi juhannuksen mökkisapuskoista jäi silloin osa bloggaamatta ja sieltäpä kaivelin nyt esiin tämän tyytyväistä hyminää ruokailijoissa saavuttaneen simppelin herkun, jonka bongasin ennen juhannusta ihanan Pitkän blogista.

Munakoiso-vuohenjuustotornit

Munakoiso
Paketillinen vuohenjuustoa
Tomaattia
Suolaa, mustapippuria
Öljyä

Leikkaa munakoiso kiekoiksi ja itketä ne halutessasi.

Viipaloi myös vuohenjuusto valmiiksi odottamaan, samoin viipaloi tomaatti.

Kuumenna paistinpannu ja laita sille runsaasti öljyä.

Paista munakoisokiekkoja runsaassa öljyssä niin että rusehtuvat molemmin puolin ja imevät itseensä öljyä. Munakoiso on varsinainen öljysieppo, joten öljyä joutuu lisäämään paiston aikana melko varmasti.

Nosta munakoisot pannulta, lisää päälle viipale vuohenjuustoa sekä tomaattia ja mausta suolalla sekä pippurilla.

Meillä näitä tarjoiltiin grillattujen juttujen lisukkeena juhannuspöydässä ja hyvin upposi. Kun kerran vielä kesäsäät hellivät ja lomaakin on joillakin onnekkailla enemmän jäljellä kuin kulunut, suositan kokeilemaan tätä vaikka sitten niiden grilliherkkujenne lisukkeena!

Kasviksia grillistä

Ei olisi pitänyt mainostaa edellisessä postauksessa ajan hermolla olemistaan, kun heti juhannuksen jälkeen tipahdinkin armotta sitten taas blogihiljaisuuteen. Syitä on erinäisiä; on ollut näitä helteitä, jotka ovat pitäneet monet muutkin blogit tavallista hiljaisempina ja kokkailun kotona minimaalisena. Sitten on ollut elämän kiertokulkuun liittyviä surullisempia sekä iloisempiakin kiireitä. Voin kertoa, ettei ole erityisen miellyttävää järjestää yhtäaikaisesti häitä sekä hautajaisia.

Tässäpä nyt kuitenkin olisi vihdoin uutta postausta. Aiheena grillattavat kasvisjutut. Itselläni ainakin usein lyö tyhjää, kun mietin mitä muuta kuin lihaa tai kalaa sitä grillaisi. Usein tulee turvauduttua halloumiin sellaisenaan, ananakseen, paprikaan tai erilaisiin folionyytteihin silputtaviin kasvisjuttuihin. Joskus kuitenkin kaipaa vaihtelua, ja sitä tämän postauksen halloumi-munakoisonyytit sekä vuohenjuustotäytteiset kesäkurpitsat tarjosivat.

Munakoisoreseptin nappasin eräältä keskustelufoorumilta, kesän grilliherkut -viestiketjusta. Resepti on ilmeisesti ainakin joskus julkaistu myös Pirkka-lehdessä. Kesäkurpitsoiden valmistukseen löytyi vinkkiä maikkarin sivuilta.

Halloumitäytteiset munakoisorullat

2 tasakokoista munakoisoa
4 kynttä valkosipulia
1 teelusikallinen pizzamaustetta
Mustapippuria
Suolaa
1,5 desilitraa oliiviöljyä
250 grammaa halloumijuustoa (ainakin!)
(2-3 tomaattia)
(tuoretta basilikaa)

Cocktailtikkuja kiinnitykseen

Laita cocktailtikut veteen likoamaan.

Leikkaa munakoisot ohuehkoiksi viipaleiksi pituussuunnassa. Sekoita öljyyn suola, pippuri, pizzamauste (voi hyvin korvata mieleisillään yrteillä) sekä murskatut tai veitsellä pienityt valkosipulinkynnet.

Voitele munakoisoviipaleet molemmilta puoliltaan mausteöljyllä ja lado viipaleet leivinpaperin päälle uunipellille. Kuumenna viipaleita 225 asteisessa uunissa noin 5 minuuttia (eli kunnes hieman pehmenevät).

Jaa halloumi viipaleisiin ellet ole ostanut valmiiksi siivutettua versiota. Jos käytät myös tomaattia, viipaloi nekin ohuehkoiksi siivuiksi.

Aseta kunkin uunitetun munakoisoviipaleen leveämpään päähän siivu halloumia. Halloumin päälle voi laittaa vielä siivun tomaattia sekä tuoretta basilikaa. Meillä ei ollut tomaatteja eikä basilikaa, mutta toimivat nämä pelkällä halloumillakin. Käännä sitten munakoisoviipaleen toinen pää täytepään yli rullaksi niin hyvin kuin taidat ja kiinnitä koko komeus vedessä liotetulla cocktailtikulla.

Pariloi sitten nyyttejä grillissä ja käännä kun grilliä vasten ollut puoli on saanut väriä. Grillaa toiseltakin puolelta siiheksi, kunnes halloumi on lämmennyt ja hieman pehmennyt, mutta koko nyytti ei ole vielä kärventynyt.

Munakoisonyytit kuvan etualalla odottamassa grilliin pääsyä. Tässä vaiheessa iskikin sitten sopivasti ukkosmyrsky, joten grillasimme kaatosateessa sen miten taisimme. Kanssaeläjä uhrautuvaisesti seisoi pihalla suojellen grillejä sateenvarjoilla... mitäpä sitä ei nälkäinen ihminen tekisi ruokansa eteen.

Vuohenjuustotäytteiset kesäkurpitsat

8 pienehköä kesäkurpitsaa
4 ruokalusikallista oliiviöljyä
2 salottisipulia
1 valkosipulinkynsi
1 teelusikallinen tuoretta oreganoa silputtuna
1 teelusikallinen tuoretta timjamia silputtuna
Noin 100 grammaa kiinteää vuohenjuustoa
Suolaa
Valkopippuria

Halkaise kesäkurpitsat pituussuunnassa keskeltä kahteen osaan. Koverra sitten esimerkiksi pikkulusikalla kesäkurpitsoiden sisustat. Ole varovainen ettei kesäkurpitsa mene rikki. Säästä kesäkurpitsoiden "kuoret" ja silppua pois kaivamasi sisältö pienempään olomuotoon.

Silppua salottisipulit ja valkosipulinkynsi. Kuumenna puolet öljystä paistokasarissa tai kattilassa ja lisää öljyyn sipulit sekä kesäkurpitsasilppu. Kypsytä pannulla noin 5-8 minuttia eli kunnes seos on pehmennyt.

Kaada seos pannulta kulhoon (tai jos et halua tehdä lisätiskiä niin sekoita ainekset pannussa). Mausta tuoreilla yrteillä, suolalla sekä pippurilla. Murustele joukkoon vuohenjuusto. Sekoita.

Täytä kovertamasi kesäkurpitsankuoret täytemössöllä. Voit vielä voidella kesäkurpitsan kuoret öljyllä. Grillaa noin 12-15 minuuttia, kunnes kurpitsat ovat saaneet hieman väriä ja pehmenneet.

Kesäkurpitsat matkalla grilliin. Alkuperäisen ohjeen mukaan nämä tarjoillaan tomaattikastikkeen kanssa, mutta mielestäni ainakin grillattuina versioina nämä toimivat paremminkin ilman kastiketta. Mausteiden kanssakaan ei ole niin nuukaa, meillä oli mukana muutamaa kuivattua maustetta suolan ja pippurin lisäksi ja aivan maistuvia näistä tuli vaikkei meillä tuoreita yrttejä ollutkaan täytteeseen laittaa. Pieni ukkoskuuron tuoma kosteuskaan ei onneksi ehtinyt täysin vetistää kesäkurpitsoitamme.

Kypsistä versioista ei löytynyt tämän parempaa kuvaa. Grillattuamme kaatosateessa ruokaa vähän kerrallaan, kiikutin ruokia pysymään lämpimänä uunissa ja kun lopulta saimme kaiken ruoan valmiiksi ja pääsimme ruokailemaan, ei valokuvaus nyt vain ihan ensimmäisenä enää ollut mielessä.

Molemmat reseptit olivat mielestäni kuitenkin oikeinkin käyttökelpoisia ja etenkin kesäkurpitsaa kokeilisi mielellään muillakin juustoilla höystettynä.

Kolmenkympin kokkailut

Viime viikonloppuna meillä juhlittiin kanssaeläjän kolmikymppisiä. Tuttuun tapaan tietysti meikäläinen huolehti kekkereiden ruokapuolesta. Kanssaeläjän sanoin "jos Virpiä ei ois, niin täällä olis tarjolla sipsejä, keksejä ja teollista täytekakkua".

Pitkälti tällä kertaa kyllä mentiin tutuilla ja turvallisilla meiningeillä, kun tarjolla oli fetasalaattia, lihapullia, kanapizzaa ja mansikka-kermakakkua (tämä synttärisankarin nimenomaisesta toiveesta). Mutta aina sitä jotain uuttakin pitää testata ja niistäpä tämän postauksen sisältö.

Päästin itseni helpolla salaattiasioissakin, kun tein isoon kulhoon fetasalaatin (kolmenlaista salaattia, tuorekurkkua, suippopaprikaa ja fetaa) ja lisäsin rinnalle erillisiin kulhoihin kanapalasia, aurinkokuivattua tomaattia ja oliiveja. Näin sama salaatti kävi niin kasvis- kuin lihansyöjillekin eikä oliivien tai akt:n inhoajien tarvinut erikseen närppiä niitä pois salaatistaan.

Marinoidut kasvikset
(idean otin työpaikalta pelastamastani Kovan gimman keittokirjasta, mutta muuntelin määriä)

Kesäkurpitsa
Munakoiso
0,5 purkillista aurinkokuivattuja tomaatteja
1,5 desilitraa oliiviöljyä
0,5 desilitraa balsamiviinietikkaa
Mustapippuria (myllystä)
7 valkosipulin kynttä

Sekoita laakeassa kulhossa marinadin ainekset eli öljy, balsamico ja pippuri. Kuori myös valkosipulinkynnet ja murskaa joukkoon. Alkuperäisohje käski laittamaan jopa 10 kynttä, itse laitoin 7, joista osa oli pieniä ja silti tämä oli todella valkosipulista. Eli ehkäpä semmoinen 5-6 kynttä olisi optimaalinen määrä oikeasti. Myös öljyä ohje käskee lotraamaan urakalla enemmän kuin itse laitoin. Tuo 1,5 desiä mitä suunnilleen käytin vaikutti olevan kohtalaisen sopiva määrä, ehkä jopa desillä pärjäisi.

Pese kesäkurpitsa. Leikkaa se ensin pituussuunnassa keskeltä halki ja koosta riippuen puolita vielä pituussuunnassa myös puolikkaat. Leikkaa sitten palasiksi.

Kuullota kesäkurpitsan palasia pannulla öljyssä. Palasten ei tarvitse ruskistua, vaan pehmentyä hieman. Lisää palaset lämpiminä marinadiin.

Pese ja pilko myös munakoiso samaan tapaan kuin kesäkurpitsakin. Kuullota myös munakoisopalaset pannulla öljyssä pehmeämmiksi ja lisää palat lämpimänä marinadiin.

Silppua aurinkokuivatut tomaatit pienempään olomuotoon ja lisää myös akt-palaset marinadiin. Sekoita ainekset sekaisin ja anna jäähtyä ja marinoitua ainakin pari tuntia. Tarjoile kylmänä.

Itse tein kasvikset marinoitumaan edellisenä iltana ja annoin niiden marinoitua kelmulla vuoratussa astiassaan jääkapissa yön yli. Nämä olivat yllättävän hyviä, mutta kuten aiemmin jo tuli todettua, myös ärtsysti valkosipulisia. Alkuperäisohje kehottaa nauttimaan kasvikset salaatin ja vaalean leivän taikkapa grillattujen ruokien keralla.

Leipäpuolella halusin kokeilla jotain uutta tarjottavaksi salaatin kaverina. Olin aiemmin bongannut ihanan Josin Marjameri-blogista grillatun foccacian ohjeen ja se pääsi nyt toteutukseen meilläkin.

Juustotäytteiset foccaciat
(ohje 4:lle foccacialle, itse tein tämän tuplana)

3 desilitraa vehnäjauhoja
1 desilitra kylmää vettä
0,5 desilitraa oliiviöljyä

Täytteeksi tuorejuustoa/fetaa/mitä vaan herkkua

Kiinnitykseen ja pinnalle kananmunan keltuainen

Sekoita kulhossa vehnäjauhoihin vesi ja öljy. Vaivaa taikina ja pyörittele palloksi. Jätä oleskelemaan leivinliinalla peitettynä noin tunniksi.

Laita uuni lämpiämään noin 250 asteeseen. Pyörittele sitten taikinapalloa hetki jauhotetuin käsin. Jaa taikinapallo kahdeksaan osaan. Kaulitse kustakin osasesta ohut lättynen.

Laita kullekin neljälle lättyselle haluamaasi täytettä. Meillä oli yrttistä tuorejuustoa ja murusteltua fetaa. Tämän jälkeen lättysten reunat voidellaan kananmunankeltuaisella ja päälle asetellaan toinen vastaava lättynen. Sitten nipistellään vielä reunat tiukasti kiinni, halutessaan voidellaan pinnat keltuaisella ja päälle rouhitaan mustapippuria ja suolaa.

Paistetaan grillivastusten alla uunissa 5-10 minuuttia, kunnes ottavat hieman väriä.

Foccaciat pullistuivat hauskasti uunituksen aikana ja niistä tuli varsin lystikkään näköisiä rusehtavine pilkkuineen. Maku olisi varmasti ollut parhaimmillaan heti uunista tultuaan, mutta ihan hyvin nämä upposivat myös jokunen tunti paiston jälkeen tarjoiltuna. Itse leikkasin kunkin foccacian neljään osaan, jotta sopivat paremmin biletarjoiltaviksi.

Perunasalaatti

800 grammaa perunoita
2 kasvisliemikuutiota
0,5 litraa vettä
1 punasipuli
1 pieni purkki kapriksia
Rucolaa

Kastike

0,5 desilitraa oliiviöljyä
0,5 desilitraa omenaviinietikkaa

Sitruunamehua
Suolaa, pippuria myllystä

Keitä perunat kuorineen, jätä ne melko koviksi. Tee kasvislientä puolesta litrasta vettä ja kahdesta kasvisliemikuutiosta.

Kuori kuumat perunat ja paloittele. Laita perunapalaset jäähtymään kulhoon, johon olet kaatanut kasvisliemen.

Kun perunat ovat jäähtyneet, kaada liemi pois. Silppua sipuli pieneksi. Sekoita perunoiden joukkoon sipulisilppu ja kaprikset sekä revitty rucola.

Sekoita kastike öljystä, etikasta, lorauksesta sitruunamehua sekä suolasta ja pippurista. Sekoita kastike perunasalaatin joukkoon ja jätä maustumaan viileään pariksi tunniksi tai vaikka yön yli.

Tämän salaatin alkuperäinen kimmoke tuli Stockan sivuilta löytyneestä perunasalaattiohjeesta. Jätin kuitenkin pois aika monta tuossa reseptissä mukana ollutta ainesosaa ja muuntelin kastikettakin, joten kovin lähellä tuota alkuperäisreseptiä ei toteutus lopulta ollut.

Tämä perunasalaatti oli mukavan raikas verrattuna maitotuotteilla höystettyihin kavereihinsa. Simppeliä mutta hyvää siis. Epäilemättä tämäntyyppistä tulee tehtyä jatkossakin.

Kiitoksia vaan taas kaikille synttärivieraille ruokakehuista ja läsnäolostanne!

Kimppakokkausta jauhantapajalla

Viime lauantaina sain olla mukana oikeinkin maistuvaisessa ja railakkaassa illanvietossa Pastanjauhajien kotona, jossa nyyttärimeiningillä kokattiin, syötiin ja juotiin koko ilta (ja iso osa yöstäkin). Tässä tutustuessa kun on käynyt ilmi että meikäläisellä ja Pastanjauhannan Pippurimyllyllä on useitakin yhteisiä kavereita, niin nyt kokoonnuttiin sitten sillä porukalla. Mukana oli lisäksi muutama oikeinkin mukava, itselleni entuudestaan tuntematon henkilö. Kyllä tuli taas todettua että hyvän ruuan ja juoman ääressä sitä viihtyy ja tutustuu helposti myös uusiin ihmisiin!

Osallistuin illan tarjoiluihin ruokapuolella tuomalla paikalle siemennäkkileipää ja sen kanssa tarjolle artisokkatahnaa sekä munakoisotahnaa. Pääruoan oheen tarjolle vein appelsiini-fenkolisalaatin ja jälkiruokaosastolle tekaisin paikan päällä valkosuklaalla gratinoituja hedelmiä.

Siemennäkkileipä
(Glorian ruoka & viini 1/2010)

25 grammaa eli puoli paketillista tuorehiivaa
5 desilitraa kädenlämpöistä vettä
2 ruokalusikallista juoksevaa hunajaa
1 teelusikallinen suolaa
6 desilitraa täysjyvävehnäjauhoja
3 desilitraa vehnäjauhoja
2 desilitraa ruisjauhoja

Näkkäreiden päälle:
Auringonkukansiemeniä
Seesaminsiemeniä

Aloita leipien valmistus syömistä edeltävänä päivänä.

Liuota hiiva kädenlämpöiseen veteen ja mausta sitten suolalla sekä hunajalla. Vaivaa jauhoja pienissä erissä taikinaan. Jatka taikinan vaivaamista siiheksi kunnes taikina on kimmoisaa ja irtoaa kulhon reunoista.

Jaa näkkäritaikina kahteen osaan ja laita taikinat muovipusseissa jääkaappiin. Taikinan tulisi seistä jääkaapissa ainakin 8 tuntia, mieluusti kokonainen vuorokausi.

Jauhota leivonta-alusta ruisjauhoilla. Jos omistat esimerkiksi silikonisen leivonta-alustan, käytä sitä! Vaikka itse jauhotin reilulla kädellä pöytätason, meinasi taikina tarttua siihen kiinni ja näkkäreiden pellille nostelu oli haasteellista. Eikä näkkäreiden ulkonäkökään oikein muodostunut parhaaksi mahdolliseksi.

Kauli sitten taikina ohueksi, noin kahden millimetrin paksuiseksi levyksi. Pistele taikinaan reikiä haarukalla. Sudi taikinan pintaan ohuelti vettä ja ripottele päälle auringonkukansiemeniä ja seesaminsiemeniä. Kauli sitten vielä kevyesti, jotta siemenet pysyvät paremmin kiinni taikinassa.

Leikkaa levystä suorakaiteen muotoisia näkkäreitä. Jos omistat pyörömuotin niin voit toki tehdä omia pieniä pyöreitä näkkäreitäsi. Nosta sitten näkkärit leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja anna leipien kohota noin puoli tuntia.

Paista näkkärit 250-asteisessa uunissa 7-15 minuuttia palojen koon mukaan. Omat palaseni olivat uunissa noin 9 minuuttia ja osa ohuemmista meinasi jo hieman kärtsätä eli kannattaa välillä vilkuilla uuniin.

Näkkärit eivät kaikki olleet kovinkaan rapsakoita, mutta tähän varmasti olisi auttanut pidempi "kuivatusaika" uunituksen jälkeen pöydällä. Itse kun pakkasin näkkärit jo muutaman tunnin päästä paistosta laatikkoon. Hyviä ne kuitenkin olivat ja vaikka ulkonäkö tosiaan hieman kärsikin kun palasia nosteli pellille, saivat nämä kuitenkin illanvietossa paljon sympatiapisteitä!

Artisokkatahna
(Glorian ruoka & viini 1/2010)

3, 5 desilitraa valmista tahnaa

2 purkillista artisokansydämiä (à 280/180 grammaa, esim. Inpa)
Ripaus suolaa
Mustapippuria myllystä
1-2 ruokalusikallista neitsytoliiviöljyä
(Chili-valkosipulivodkaa)

1-2 kokonaista valkosipulia (käytin 3 yksikyntistä valkosipulia)
2 ruokalusikallista öljyä
Ripaus suolaa
(Loraus viskiä)

Aloita paahtamalla valkosipulit. Lämmitä uuni 225 asteeseen. Leikkaa sitten valkosipuleista pikkuinen pala latvasta pois siten, että saat jokaisen kynnen näkyviin. Itse leikkasin yksikyntisistä vain palaset toisesta päästä pois.

Nosta valkosipulit pieneen uunivuokaan. Valuta öljyä valkosipulien päälle ja mausta ne sitten suolalla. Itse lorautin tähän tilkkasen viskiä, koska illanistujaisten teemana oli lisätä alkoholia (lähes) kaikkiin tarjoiluihin, mutta oikeasti sitä ei siis tarvitse laittaa.

Peitä vuoka foliolla ja kypsennä sipuleita uunissa noin 40 minuuttia. Valkosipulit voi paahtaa jo hyvissäajoin etukäteenkin, itse paahtelin ne edeltävänä iltana.

Valuta artisokat ja laita ne kulhoon. Puristele valkosipulit kuoristaan ja lisää myös ne kulhoon. Lisää öljyä (ja valkosipuli-chilivodkaa). Soseuta sauvasekoittimella tahnaksi. Mausta suolalla ja pippurilla.

Artisokkatahna oli ihan onnistunut kokeilu. Maut tasoittuvat jos tahna ehtii jonkun tovin oleilla ennen nauttimista, joten tämänkin voi valmistaa hyvin etukäteen. Tosiaan tuo loraus alkoholia toi tähän hauskan pienen lisän ja sitä tai vastaavien mausteiden lisäämistä voi kyllä suositella.

Munakoisotahna tai -dippi
(6-8 hengelle)

1 iso, noin 400 gramman munakoiso
5 ruokalusikallista oliiviöljyä
2 silputtua sipulia
1 iso, murskattu valkosipulinkynsi
Tuoretta persiljaa
Suolaa, pippuria, savustettua paprikajauhetta
(Loraus jaloviinaa)

Ohje on Maistuvat Tapakset -kirjasta.

Leikkaa munakoiso viipaleiksi ja ripottele viipaleille suolaa. Anna koisosiivujen itkeä puoli tuntia ja taputtele sitten viipaleet kuiviksi.

Kuumenna suuressa paistinpannussa 4 ruokalusikallista öljyä ja kypsennä munakoisoviipaleita keski- tai korkealla lämmöllä molemmilta puolilta, kunnes viipaleet ovat pehmentyneet ja alkaneet ruskistua. Ota viipaleet pois pannusta ja anna jäähtyä hieman. Viipaleista irtoaa jäähtyessään öljyä.

Kuumenna sitten pannussa taas ruokalusikallinen öljyä ja lisää siihen sipulit sekä valkosipuli ja kypsennä 3 minuuttia tai kunnes sipulit ovat pehmentyneet. Ota sipulisekoitus pois pannulta ja laita munakoisoviipaleiden kanssa jäähtymään.

Siirrä kaikki ainekset monitoimikoneeseen ja sekoita karkeaksi soseeksi. Siirrä sitten tarjoilukulhoon ja tarkista maku, lisää mausteita tarvittaessa. Koristele persiljasilpulla.

Munakoisotahnastakin tuli yllättävän hyvää. En oikein osaa päättää mitä mieltä olen tällaisista kasvistahnoista, mutta nämä tällä kertaa tekemäni olivat ihan mukavia makuelämyksiä. Erilaiseen dippailuun ja leipien kaveriksi tuovat kyllä mukavaa vaihtelua ja kelpaavat monenlaisille ruokavalioille.

Appelsiini-fenkolisalaatti
(neljälle)

4 isoa, mehukasta appelsiinia
1 iso, ohueksi viipaloitu fenkoli
1 mieto, ohueksi viipaloitu valkoinen ruokasipuli (taisin laittaa shalotti-sipulia)
2 ruokalusikallista ekstraneitsytoliiviöljyä
Mustia oliiveja
(1 tuore, siemenetön, ohueksi viipaloitu punainen chili)
Tuoretta persiljaa

(Chilijauhetta, rommia, mustapippuria)

Tämäkin ohje on Maistuvat Tapakset -kirjasta. Itse tein ohjeesta vähän reilumman annoksen, mutta laitan tähän nyt kirjanmukaiset määrät.

Raasta appelsiinien kuoret hienoksi kulhoon ja pane sivuun. Poista sitten appelsiinien kuoriosa kulhon yllä, jotta saat mehun talteen. Leikkaa tämän jälkeen appelsiinit ohuiksi viipaleiksi.

Viipaloi fenkoli ja silppua sipuli. Sekoita fenkolit ja sipulit appelsiiniviipaleiden sekaan.

Itse en hoksannut että mehu ja kuoriraaste pitäisi saada eri kulhoihin eikä samaan, joten tässä vaiheessa kun ohje käskee sekoittamaan öljyn appelsiinimehuun ja ripottelemaan kuoriraasteen vasta myöhemmin koristeeksi, tajusin hieman mokanneeni. Ei se kyllä onneksi lopputulosta haitannut.

Minä siis sekoitin kuoriraasteen, mehun, öljyn ja maustoin kastiketta vielä lorauksella tummaa rommia sekä chilijauheella (koska en laittanut tuoretta) sekä mustapippurilla. Lorottelin kastikkeen salaatin sekaan.

Lopuksi salaatti koristellaan persiljasilpulla ja oliiveilla. Jos se kuoriraaste olisi ollut eri astiassa niin sekin olisi tässä vaiheessa ripoteltu pinnalle. Ja jos käyttää sitä tuoretta chiliä, niin sen chilisilpun voi kanssa tässä vaiheessa heittää koko komeuden päälle.

Tämä oli ensimmäinen kerta kun itse koskin fenkoliin. Tuttavuus oli ihan mieleinen, joten enpä jatkossakaan vierasta ohjeita, joihin fenkolia laitetaan. Lakritsainen maku muuntui ilmeisesti tuon salaatin nesteiden/kastikkeen vaikutuksesta, se ikäänkuin marinoi fenkolin miedommaksi.

Reseptissä vinkataan myös, että salaattia voi tuhdistaa esimerkiksi käyttämällä suolaturskaa (johon samainen opus kertoo ohjeen). Tähän voi ihan hyvin käyttää myös veriappelsiineja ja oliiveista pitämätön voi laittaa niiden sijasta koristeeksi päälle tummia viinirypäleitä.

Salaattia nautittiin niin intialaisten poorien ja tulisen chilikatkarapukastikkeen ohessa taittamassa tulisuutta, kuin myös pippurijuustossa ja kermassa haudutettujen filelihojen ja valkosipuliperunoidenkin kanssa samalta lautaselta.

Valkosuklaalla gratinoidut hedelmät
(Glorian ruoka & viini 1/2010)

Neljä annosta

2 banaania
2-3 kiiwiä
(2 desilitraa vadelmia)
1-2 passionhedelmää
(4 teelusikallista sokeria)
100 grammaa valkosuklaata
(Loraus Cointreauta)

Kuori ja viipaloi banaanit ja kiiwit. Jaa hedelmäviipaleet (ja vadelmat) neljään uunia kestävään astiaan tai tee yhteen isoon astiaan isompi satsi, josta kaikki voivat ottaa omiin kippoihinsa sopivan määrän. Tein tätäkin ohjetta isomman satsin, jolloin isompi uunivuokakin palveli ihan hyvin tarkoituksessaan.

Jätin vadelmat pois, koska en oikein tajua minkä vuoksi niitä tähän pitäisi laittaa. Ehkä tuomaan raikkautta, mutta minusta hedelmät keskenään olivat varsin hyvä setti ja toisekseen vadelmat olisivat voineet värillään tehdä tästä aika epämiellyttävän värisen sotkun. Noh, kokeilkaa vadelmilla jos haluatte, meille tämä upposi varsin hyvin ilman.

Halkaise passionhedelmät ja lusikoi niistä hedelmälihat vuokaan muiden hedelmien päälle. Tässä vaiheessa voi sirotella sokeria päälle, mutta unohdin sen kokonaan eikä se kyllä haitannut yhtään. Tarkoitus oli tässä vaiheessa lisätä tähänkin se pakollinen alkoholi ja lorauttaa sekaan Cointreauta, mutta unohdin (tästä sain kyllä kuulla illan mittaan!). Kuitenkin mielestäni se oikeasti sopisi tähän, joten lorauttakaa te jos muistatte :) minäkin ehkä ensi kerralla!

Paloittele valkosuklaa hedelmien pinnalle.

Kytke uunin grillivastukset päälle ja käytä vuokaa/vuokia vastusten alla 3-5 minuuttia tai kunnes suklaa on pehmennyt ja ottanut hieman väriä.

Kuvan otti Pippurimylly Pastanjauhannasta.

Kiitos vielä minunkin puolestani kaikille mukana olleille. Oli kyllä hulvatonta! Toivottavasti otetaan joskus taas uusiksi.

Karppia kasvispaistosta

Joulun aikaan lupasin äidilleni että hänen ei tarvitse pohtia mitä kasvissyöjä-karppaajalle kokataan. Eipä sillä että itsellänikään kauheasti olisi ideoita ollut, mutta äidillä varmaan vielä vähemmän. Päädyin paikallisen ruokakaupan valikoiman rajoittuneisuuden vuoksi soveltamaan ohjetta, jonka alkuperäisversio eli kesäkurpitsa-pähkinäpaistos löytyy karppaajien reseptisivulta.

Juustoinen munakoiso-pähkinäpaistos

Purkillinen tomaattimurskaa
3 (kelta)sipulia
(Pieni) purkillinen tomaattipyrettä
Öljyä
Puolikas kasvisliemikuutio
1 teelusikallinen kuivattua timjamia
2 teelusikallista kuivattua oreganoa
2 desilitraa ruokakermaa
1 munakoiso
Paprikajauhetta
(Yrtti)suolaa
1 nippu tuoretta persiljaa
Noin 100 grammaa aurajuustoa muruina
150 grammaa juustoraastetta (esim. punainen emmental)
80 grammaa hasselpähkinärouhetta

Leikkaa munakoiso noin sentin paksuisiksi siivuiksi ja asettele ne laakealle alustalle. Ripsuttele siivujen päälle suolaa ja jätä viipaleet "itkettymään". Suola poistaa siivuista nestettä, jolloin paistoksesta ei tule liian vetistä.

Silppua sipulit ja kuullota kahden sipulin verran sipulisilppua pannulla öljytilkassa. (Jätä kolmas sipuli odottamaan myöhempää valmistusvaihetta.) Lisää joukkoon puolikas kasvisliemikuutio. Kun sipulit ovat hieman pehmenneet, lisää joukkoon tomaattimurska, tomaattipyre, timjami ja oregano. Hauduttele soossia noin 15 minuuttia. Lisää purkillinen kermaa ja anna hautua vielä 5 minuuttia.

Kaada tomaatti-sipulisoossi uunivuoan pohjalle. Kuivaa munakoisoviipaleista suolan itkettämät nesteet vaikkapa talouspaperilla ja asettele sitten munakoisoviipaleet kastikkeen päälle uunivuokaan. Mausta viipaleet (yrtti)suolalla ja paprikajauheella. Mustapippurin rouhahduskaan ei tee pahaa.

Sekoita erillisessä kulhossa silputtu persilja, jäljellä oleva sipulisilppu, murusteltu aurajuusto, juustoraaste (itse käytin punaisen emmentalin lisäksi raastettua savucheddaria) ja hasselpähkinärouhe. Lisää seokseen tilkka öljyä ja sekoita vielä. Levitä sitten seos uunivuokaan munakoisoviipaleiden päälle.

Paista 200 asteisessa uunissa noin 45 minuuttia tai kunnes paistos on päältä herkullisen ruskea.

Tarjoa paistos lisukkeena esimerkiksi pihvin tai kanan kanssa tai syö ihan sellaisenaan maukkaana kasvisruokana.

Meillä tämä oli siis yksi kasvisvaihtoehto karppaajalle, mutta maistui kyllä lisäkkeenä joululihojen kanssa nautittunakin. Täyttävyyttä tässä kyllä piisaa ihan omana ruokanaan.

Kokeilin tästä myöhemmin jauhelihaista versiotakin, jolloin jätin pähkinät kokonaan pois matkasta ja korvasin aurajuuston mozzarellalla. Lopputuloksesta tuli paljon löysempi eikä makukaan ollut niin hyvä kuin olisin odottanut. Suositan siis kasvisversiossa pysymistä!