Täysiä vatsoja ja iloisia ihmisiä

Eilen iltasella saimme kanssaeläjän kanssa kotiimme iltaa viettämään iloisen joukon oululaisia ruokabloggaajia. Ja kuten tyypillistä on silloin kun ruoasta innostuneet ihmiset kohtaavat, ei siitä itsestään, eli ruoasta ole pulaa. Puheensorina täytti keittiön ja uskaltautuivatpa Pastanjauhannan Rosmariini ja Pippurimylly jopa testaamaankin meidän keittiötämme friteeratessaan tarjottaviaan.

Pöytä notkui ihanista herkuista ja mahat täyttyivät vikkelään tahtiin. Jälkiruokamaha on onneksi erikseen, koska jälkiruokapuoli ei jäänyt yhtään huonommaksi. Pikkujouluhenkisyys näkyikin juuri makeissa herkuissa ja tietysti illan aikana nautitussa glögissä.

Valitettavasti en kaiken hössötyksen keskellä muistanut kuvata kaikkea tarjolla ollutta, joten toivottavasti tarkempaa kuvallista raporttia ilmiintyy Pastanjauhajien blogiin tuonnempana. Nyt saatte tyytyä ainoastaan päivällä aiemmin omista tarjoiluistani nappaamiin otoksiin ja sanalliseen kerrontaan illan tarjoiluista.

Masuja täytettiin seuraavilla appeilla:

Linssimureke
Vuohenjuusto-pinaattinyytit
Intialaishenkiset friteeratut kasvispallerot
Tomaatti-mozzarellatäytteiset friteeratut pizzapommit
Porkkanatäytteiset filotaikinapalaset
Kasvispyörykät ja sipulinen dippikastike
Lammas-fetapiirakka
Marinoidut oliivit
Limetti-tofusalaatti

Jälkiruokamasuihin taas upposi:

Omatekoisia keksejä
Omatekoista piparijäätelöä
Pipari-omenapiirakkaa
Glögikakkua

Myöhemmin illalla kun mahat olivat edes hitusen vajentuneet, nautittiin vielä juustoja ja suolakeksejä. Ja tietysti nautimme myös viinistä!

Marinoidut oliivit
(ohje Me Naisten numerosta 46)

300 grammaa oliiveja
4 valkosipulinkynttä
1 teelusikallinen korianterin siemeniä
1/4 teelusikallista cayennepippuria
1 sitruuna
Oliiviöljyä

Kuori ja viipaloi valkosipulinkynnet. Murskaa korianterin siemenet (minä en löytänyt näitä kaupasta, joten jätin pois eikä tuo suuresti tuntunut haittaavan). Vuole sitruunankuoren keltainen osa ohuiksi lastuiksi ja purista sitruunasta mehu. Sekoita kulhossa oliivit, valkosipulit, kuorisuikaleet, mehu ja mausteet. Peitä ainekset oliiviöljyllä. Anna marinoitua huoneenlämmössä seuraavaan päivään.

Limetti-tofusalaatti
(ohje Pirkan reseptiarkistosta)

1 paketti maustamatonta tofua
0,5 desilitraa oliiviöljyä
1 limetin kuori ja mehu
1 ruokalusikallinen hunajaa
1 teelusikallinen suolaa
Mustapippuria

3 kevätsipulia
5-6 viipaletta aurinkokuivattua tomaattia
0,5 ruukkua tuoretta basilikaa
Noin litra sieniä (esim. herkkusieniä ja siitakesieniä)
1 ruukku jääsalaattia
1 ruukku/rasia rucolaa
1 ruukku/rasia herneenversoja
1 desilitra suolapähkinöitä

Koristeeksi parmesaanilastuja

Kuutioi tofu. Sekoita kulhossa tahi lautasella oliiviöljy, hyvin pestyn limetin mehu ja kuoriraaste, hunaja, suola ja mustapippuri. Marinoi tofukuutioita seoksessa vähintään pari tuntia (itse pidin jääkaapissa yön yli).

Asettele salaattikulhoon tai tarjoilulautaselle pohjalle jääsalaatti, rucola, herneenversot ja basilika. Silppua kevätsipulit ja aurinkokuivatut tomaatit. Puhdista ja paloittele sienet. Kuumenna pannulla öljyä ja paista sieniä muutama minuutti, kunnes enimmät niistä irronneet nesteet ovat haihtuneet. Mausta sienet suolalla ja mustapippurilla ja laita lautaselle jäähtymään.

Lisää salaattiseokseen silputut kevätsipulit, aurinkokuivatut tomaatit ja jäähtyneet sienet. Nosta päällimmäiseksi marinoituneet tofukuutiot ja ropsauta päälle suolapähkinät. Vuole koristeeksi parmesaanista lastuja ja lorauta ennen tarjoilua kastikkeeksi tofujen marinointiliemi.

Itse tein tästä tuplasatsin ja käytin toisena tofuna valmiiksi yrttimaustettua tofua. Suosittelen kuitenkin tuota marinointia, se tofu maistui paremmalta. Lisäksi laitoin tuplasatsiin koko purkillisen aurinkokuivattuja tomaatteja eikä niitä minusta ollut mitenkään liikaa. Sieniä laitoin yhden herkkusienirasian ja muutaman irtokappaleena ostamani siitakkeen. Suolapähkinöiden lisäksi laitoin joukkoon suolattuja cashew-pähkinöitä.

Lammas-fetapiirakka
(suuntaa otin Prinsessakeittiöstä)

Piirakkapohja:
225 grammaa jauhoja
125 millilitraa öljyä
0,5 teelusikallista suolaa
0,6 desilitraa kylmää vettä

Täyte:
500 grammaa lampaan jauhelihaa
1-2 sipulia
Rosmariinia
2-3 kynttä valkosipulia
200 grammaa fetajuustoa
Suolaa, mustapippuria
2 desilitraa ruokakermaa
3 kananmunaa
Juustoraastetta

Sekoita pohjan ainekset tasaiseksi taikinaksi. Taputtele taikinasta piirakkapohja voideltuun piirakkavuokaan. Laita pohja jääkaappiin odottamaan täytteen valmistumista.

Lorauta paistinpannulle öljyä. Ruskista jauheliha ja lisää joukkoon sipulisilppu. Mausta rosmariinilla, suolalla ja pippurilla. Levitä jauheliha-sipuliseos piirakkapohjalle. Murustele feta ja sekoittele hieman täytettä, jotta kaikki feta ei jää yhtenäiseksi kerrokseksi lihan päälle.

Sekoita kananmunat ja kerma keskenään. Kaada kerma-munaseos tasaisesti piirakan päälle ja ripottele päällimmäiseksi juustoraastetta.

Paista 225 asteisessa uunissa keskitasolla 20-30 minuuttia.



Glögikakku oli vaikea kuvattava! Kiillekerros oli todellakin kiiltävä ja heijasti valoa harmittavalla tavalla. Kakku ei tosiaan ole mikään kaunotar eikä kuva tee sille oikeutta, mutta maku oli tässä aivan täysin kohdallaan! Varsin onnellisena juuri äsken puputin sitä parikin palasta kahvin kaverina.

Glögikakku
(ohjeen otin Vaahteran luomukset -blogista)

Pohja:
150 grammaa voita
300 grammaa pipareita

Täyte:
250 grammaa maustamatonta tuorejuustoa (esim. Mascarpone)
2 desilitraa kermaa
0,5 desilitraa sokeria
2 kananmunaa
0,5 teelusikallista kanelia
0,5 teelusikallista jauhettua neilikkaa
0,5 teelusikallista jauhettua inkivääriä
5 liivatelehteä

1 desilitra glögitiivistettä

Kiille:
2 desilitraa glögitiivistettä
1 desilitra vettä
4 liivatelehteä

Valmista pohja murskaamalla piparit pieniksi murusiksi. Sekoita piparimurut sulatettuun voihin. Painele piparimassa irtopohjavuoan pohjalle, johon olet leikannut leivinpaperista pyöreän päällysteen pohjalle. Laita pohja jääkaappiin.

Vatkaa kananmunat ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää vaahtoon varovasti sekoittaen tuorejuusto. Laita liivatelehdet kylmään veteen noin 5 minuutiksi likoamaan. Kuumenna sitten glögi ja sulata sen sekaan liotetut liivatteet, joista olet puristanut ylimääräiset vedet pois. Kun glögi-liivateseos on jäähtynyt sen verran, että sen voi turvallisesti sekoittaa juustoseokseen, sekoita se sinne ja sekoita mausteet mukaan myös. Vatkaa kerma ja lisää myös se juustoseoksen joukkoon. Kaada massa pohjan päälle kakkuvuokaan ja laita kakku jääkaappiin hyytymään. Itse annoin hyytyä yön yli ja tein kiilteen kakkuun vasta seuraavana päivänä.

Laita kiilteen liivatteet likoamaan kylmään veteen noin viideksi minuutiksi. Laimenna glögitiiviste vedellä ja kuumenna glögi. Purista liivatteista liika vesi pois ja sulata ne glögiin. Kun glögi on jäähtynyt kunnolla, kaada se varovasti kakun päälle. Laita taas jääkaappiin hyytymään (annoin olla neljä-viisi tuntia ja siinä ajassa ainakin oli hyvin hyytynyt).



Myöhään illalla osan vieraista jo poistuttua nautimme vielä juustoja suolakeksien kera. Ei-ruokabloggaava ystävämme T oli tuonut pyynnöstäni muassaan muutamaa juustoa maisteltavaksi. Lautasella on chevre melusinea, sinihomejuustona Saint Aguria ja suurimman suosion kokeneina etualalla italialaista maalaisgoudaa ja takana vasemmalla luolakypsennettyä kovaa juustoa (Stockan etiketissä lukee että Kaltbachluolakyps. G. mitä sitten tarkalleen tarkoittaakaan). Mutta hyviä olivat kaikki!

Minulla oli oikeasti todella mukavaa eilen ja haluan kiittää omasta sekä kanssaeläjän puolesta (jonka mielestä blogimiitissä mukana oleminen oli ennakkojännityksestä huolimatta hauskaa) mukana olleita hauskoja, mukavia ja ihania; Vegemisten Kaveri ja Nuori Nainen, Pastanjauhannan Rosmariini ja Pippurimylly, (Diplomi-)insinöörin keittiön Pekka ja blogimaailman ulkopuolinen ystävämme T.

Blogimiitin emännöinnin hyvänä puolena on myös se, että seuraavan päivän ruokahuolto on taattu rääppiäisten merkeissä :)

Oli mukava herätä, kun jääkaapista saattoi kaivaa aamupalaksi tofusalaattia ja lammaspiirakkaa ja natustaa niiden ohessa muutaman suolakeksin juustojen kera. Ja kahvin kanssa sai glögikakkua. Ja seuraavalle viikolle kokkaussuuntimia antaa ylijäänyt punaviini, jota voisi kenties lorautella jonkinlaiseen lihaisaan pataruokaan.

Seuraava miitti laitettiin jo hautumaan ajatuksen tasolle ja erinäisiä muitakin tapaamisia suunniteltiin, kuten myös täsmäiskua oululaisbloggaajien voimin etelään. Jos eteläiset bloggaajat eivät tule meidän luo, täytyy meidän lähteä heidän luoksensa. Kyllä bloggaaminen on hyvä harrastus, kun sitä kautta voi tutustua näin mainioihin ihmisiin!

Pastaa pipeille

Olen sairastellut koko viikon ja nyt alkaa elämä jo voittaa. En tiedä sainko viime viikonlopun Helsingin reissullani sikainfluenssan vaiko jonkun muun tosi äkäisen pöpön, mutta huonoon kuntoon se veti pariksi päiväksi ja sen jälkeenkin on mennyt toipuessa useampi. Kanssaeläjäkin koki eilen olonsa tavallista huonommaksi ja jäi kotiin.

Ruokaa siis piti saada kahdelle vajaakuntoiselle, mutta kauppaan ei voitu lähteä. Niinpä sapuskaa piti kehitellä kaappien antimista. Pasta tuntui mukavalta ajatukselta ja jääkaapista löytyi vajaa paketillinen pepperoni-siivuja jonkun aiemman pizzanteon jäljiltä.

Google tarjoili pepperonipastaan ohjeita kyllä riittämiin, mutta useimmissa tehtiin tomaattipohjainen soosi. Kanssaeläjä kun ei tomaatin eikä myöskään tomaattipohjaisten kastikkeiden suurin ystävä ole, päätin testata tätä reseptivihosta löytynyttä todella simppeliä pepperonipastan ohjetta. Simppeliys viehätti myös ihan senkin takia, että tämän saattoi kuvitella jaksavansa toteuttaa vaikka olo hieman hutera olikin.

Pepperonipasta
(kahdelle)

Pastaa (meillä penneä)
2 pientä sipulia (tai 1 isompi)
2 valkosipulinkynttä
Iso kourallinen pepperoni-viipaleita
Oliiviöljyä
Oreganoa (ei ollut, laitoin pizzamaustetta+basilikaa)
Suolaa
Pippuria
Parmesania raastettuna annoksen päälle

Keitä pasta pussin ohjeen mukaan. Silppua sipuli ja valkosipuli. Pieni pepperoni-siivuja pienemmäksi (kanssaeläjä taisi pilkkoa yhden siivun aina neljään pieneen lohkoon).

Kaada paistinpannulle öljyä ja freesaile siinä sipulisilppua, kunnes ovat pehmenneet. Lisää sekaan pepperonit. Anna seoksen lämmetä kunnolla. Heittele sitten sekaan mausteet ja lisää öljyä jos se tuntuu tarpeelliselta.

Kun pasta on kiehunut, valuta pastasta vedet pois ja sekoita joukkoon kevyesti öljyä. Yhdistä pasta ja pepperoni-sipuliseos. Tarjoile parmesan-raasteen kanssa.


Eihän tämä mikään kovin järisyttävä makuelämys ollut, mutta ajoi hyvin asiansa eli ruokki kaksi nälkäistä ja vajaalla energialla toimivaa poloista. Pepperonin mausteisuus oli kanssaeläjälle melkein jo liikaa, mutta minusta oli kiva, että tukkoisen oloni läpi maistoin kuitenkin edes jotain.

Thaihenkistä kanaa

Näinä alkutalven pimeinä iltoina tekee mieli nauttia jotain lämmittävää. Jo jonkun tovin olin haaveillut jonkin mausteisuudellaan lämmittävän ruoan tekemisestä ja sen nauttimisesta nuudeleiden kera.

Tartuin sitten Stockan herkusta aiemmin ostamaani Ruokasuosikit-sarjan kanaruokien keittokirjaan ja sieltähän löytyi vaikka miten monta kivaa mausteista kanaruokaa.

Samaan aikaan huomasin marraskuun ruokahaasteenkin käsittelevän näitä lämmittäviä ruokia, kun Kissa pöydällä -blogi heitti ilmoille tulisen HOT HOT HOT! -haasteen. Niinpä osallistun näppärästi tällä appeella myös marraskuun ruokahaastekisaan.

Muuttelin hieman kirjan reseptiä. Laitan tähän kuitenkin reseptin alkuperäismuodossaan ja sulkuihin sen miten itse tein.

Kanaa keltaisen currykastikkeen kanssa
(4 annosta)

"Maustetahna"

6 ruokalusikallista thaimaalaista keltaista currytahnaa (käytin vihreää currytahnaa)
1,5 desilitraa maustamatonta jogurttia (käytin 2 dl Bulgarian ruokajogurttia)
4,25 desilitraa vettä (laitoin 2 desilitraa)
Kourallinen tuoretta korianterisilppua (jätin kokonaan pois)
Kourallinen tuoreita thaimaalaisia basilikanlehtiä suikaloituna (laitoin ihan reilusti)

Vokkiainekset

2 ruokalusikallista kasvi- tai maapähkinäöljyä (käytin maapähkinäöljyä)
2 sipulia ohuiksi lohkoiksi leikattuna (käytin yhden ison banaanishalotin)
2 valkosipulin kynttä hienoksi pilkottuna
2 nahatonta, luutonta kananrintaa suikaleiksi leikattuna
175 grammaa pieniä maissintähkiä halkaistuna (käytin säilyketölkillisen)
(1 vihreä chili silputtuna)
(Loraus soijakastiketta ja pienempi loraus kalakastiketta)

Tuoretta korianterisilppua ja suikaloituja thaimaalaisia basilikanlehtiä koristeluun

Valmista "maustetahna", joka siis oli ihan kastikeolomuotoista ainakin minulla. Paista currytahnaa sekoittaen 2-3 minuuttia ja lisää sitten jogurtti, vesi ja yrtit. Kiehauta ja hauduta 2-3 minuuttia.

Kuumenna öljy ja kuullota sipulia ja valkosipulia 2-3 minuuttia. Lisää kana, maissinpuolikkaat (sekä silputtu chili) ja paista sekoittaen kunnes kananliha ja maissi ovat kypsiä. (Lorauta sekaan soijaa sekä kalakastiketta.)

Sekoita joukkoon "maustetahna" ja kiehauta. Hauduta 2-3 minuuttia, kunnes ainekset ovat kunnolla kuumenneet. Koristele halutessasi yrttisilpulla ja tarjoa heti esimerkiksi nuudelien kanssa.


Ulkonäöllisesti ruoka ei ehkä ole taaskaan se kuvauksellisin, mutta maku oli minusta varsin miellyttävä. Mitenkään erityisen tulinen tämä ruoka ei tällä ohjeistuksella ole, mutta lisäpotkua saa käyttämällä äkäisempää currytahnaa ja lisäämällä tuoreen chilin määrää. Itse en ollut varma reseptin lopputuloksesta, joten en laittanut kuin yhden chilin, toisenkin oisi voinut laittaa huoletta. Joka tapauksessa ruoka maistui minulle erittäin hyvin ja tätä tai tämän variaatioita tulee varmasti kokattua lämmittävän ruoan tarpeessa toistekin. Kanankin voi helposti korvata jollakin muulla lihalla, kalalla tahi vaikkapa tofulla.

Missä meillä kokataan

Nyt kun ruokablogimiitin emännöinti lähestyy, ajattelin vihdoin ja viimein saada aikaiseksi esiteltyä tämän uuden keittiön. Sikäli kun tätä enää uudeksi kehtaa sanoa, kun kesällähän me tänne jo muutettiin.

Koti ja sitä myöten keittiö on ensimmäinen ihan oma. Yksi syy miksi ihastuin tähän asuntoon, oli se, että täällä keittiössä oli runsaasti tilaa verrattuna aiempiin koteihini ja myös todella paljon enemmän kaappitilaa, jonne kaikenmoiset keittiövempeleet ja astiat saa säilöön.

Uuden keittiön huonoin puoli on jokseenkin kehno valaistus eikä tämä voi olla välittymättä näistä valokuvista. Oli nimittäin todella vaikea saada edes jotensakin onnistuneita yleiskuvia tuolta, kun valaistus on niin hämärä. Täytyy tulevaisuudessa panostaa parempaan valaisuun, mutta nyt mennään näillä.


Tässä siis yleiskuva keittiöstämme. Keittiö avautuu suoraan olohuoneeseen, joten tämä kuva on otettu keittiön oviaukolta. Oikeassa reunassa voi tarkkasilmäinen huomatakin mm. ovipuhelimen :)

Keittiön yleissävy on vaalea. Kaapistot eivät kuitenkaan ole aivan puhtaanvalkoiset, vaan enemmänkin ehkä vaaleat beiget tai kerman väriset? En oikein hallitse näitä värisävyjä, joten antanette anteeksi epämääräisen kuvailun. Meillä on edelleen samat vimpaimet ja kalustus kuin edellisessäkin asunnossa, täällä vain hieman väljemmin aseteltuna.


Asunnossamme on keraaminen liesi ja uuni, jossa on monenmoisia toimintoja, joita emme ole vielä testanneet. Sen saa toimimaan mm. kiertoilmauunina, pizzauunina ja mitähän kaikkea se osasikaan tehdä. Kuvasta voi bongata myös korin jossa säilytän esimerkiksi oliiviöljyä, balsamicoa ja muita vastaavia pullossa olevia ruoanlaittotarpeita. Korin takana piileksii puinen possuleikkuulautamme ja seinällä on veitsien säilytystä varten oleva magneetti. Kulhossa säilytetään esimerkiksi sitruunoita ja muita hedelmiä. Puinen veitsiteline on Ikeasta ja sisältää halpisveitsiä samaisesta kaupasta. Ihan ok ne ovat kuitenkin olleet käytössä. Perimmäisenä kuvassa näkyy monitoimivoileipägrillimme, johon voi vaihtaa myös parilalevyt ja vohveleiden paistoon sopivat raudat.


Tässä vielä kuva ruokapöydästä, johon mahtuu siis 4 henkeä aterioimaan. Harvemmin meillä ihan kunnolla syömässä on enempää porukkaa kerrallaan, joten tämä on riittänyt meille ihan hyvin. Taustalla näkyvät jääkaappi ja pakastin. Erillinen pakastin on oikein kiva juttu, nyt mahtuu säilömäänkin jotain talven varalle. Myös jääkaappi on täyttynyt tehokkaasti, vaikka se aluksi tuntuikin todella isolta.

Jääkaapin ovesta löytyy magneetteja matkoilta, munakello sekä liitutaulu, johon voi rustata terveisiä niin halutessaan. Pakastin puolestaan on vuorattu kokoelmalla osuvia Viivi ja Wagner -strippejä.


Tänne muutettaessa halusin heti ostaa viinipullotelineen, koska tilaa sellaiselle minulla ei ole koskaan aiemmin oikein ollut. Ilokseni saimme siihen lahjoituksena täytettä heti tupareissa, joten tyhjänä sitä ei ole tarvinut pitää. Täydennystä kyllä näköjään tarvitsisi kuitenkin hankkia, kun tyhjiäkin lokeroja löytyy. Viinipullojen vieressä on ystävältä tuparilahjaksi saatu jääpalasanko.

Oikeassa nurkassa pilkottaa leipäkone. Se on lainassa ystäväni mummolta ja olen kyllä häpeäkseni testannut sitä vasta kerran. Taitaa kuitenkin olla niin, että oman leipäkoneen hankintaa ei kannata ihan vielä toteuttaa.

Tämä pöytätaso on käytössä jos esimerkiksi leivon jotakin. Arkena siihen kerääntyy kaikenlaista. Vakiovieraina ovat keittiövaaka, pari lahjaksi saatua luutua joita en raski käyttää, lattialle tippunut ja kokoonliimattu kanssaeläjän rakas Linux-muki (jollaisia ei enää kuulemma saa mistään ja nyt on suru puserossa koska liimatusta ei oikein enää voi juodakaan), sekä entisessä asunnossa eteisen seinällä ollut kissataulu, joka ei vielä ole löytänyt paikkaansa uudessa kodissa.

Tässäpä siis pieni katsaus Peruspöperölän keittiöolosuhteisiin. Näissä tullaan kokkaamaan vielä toivottavasti hyvin pitkän aikaa.

Lohta rullalla

Taannoin valmistujaisjuhliini äitini oli tehnyt jostain saamallaan tai löytämällään reseptillä munakasrullaa, jossa oli täytteenä kylmäsavulohta. Rulla maistui itselleni ja juhlien vieraille hyvin ja pyysinkin siihen myöhemmin reseptin. Käsinkirjoitettu reseptilipare on ollut tallessa siitä asti, mutta toteutuksen asteelle se pääsi vasta samalla kertaa kuin aiemman postauksen hillamisu.

Lohirulla

Taikina:
6 desilitraa maitoa
1 teelusikallinen suolaa
6 kananmunaa
1 desilitra vehnäjauhoja

Täyte:
200-300 grammaa kylmäsavulohta (tai 2 purkillista tonnikalaa)
Noin teelusikallinen kuivattua tilliä (tuorekin käy tietysti)
1 purkillinen smetanaa (120 grammaakohan se nyt on?)
1 sipuli pieneksi silputtuna
1 valkosipulinkynsi pieneksi silputtuna/murskattuna (ei pakollinen, jos ei pidä valkosipulista)

Sekoita ensin taikinaan tulevat ainekset keskenään. Kaada leivinpaperoidulle uunipellille ja paista 200 asteessa noin puoli tuntia. Kumoa sitten jäähtymään leivinpaperin päälle.

Silppua täytteen sipulit ja pieni kylmäsavulohisiivuja pienemmiksi suupaloiksi. Sekoita sitten täytteen ainekset keskenään ja levitä jäähtyneen munakasmassan päälle. Kääri rullalle kääretortun tapaan.

Jos haluat rullasta lämmintä tarjottavaa, voit vielä ripotella rullan päälle juustoraastetta ja käyttää sitä uunissa sen verran että juusto sulaa rullan päälle.


Kylmänä rulla on annospaloiksi leikattuna mainio tarjottava illanistujaisiin tai vaihtoehtoisesti suolapalana kahvipöydässä. Ohje on helppo toteuttaa ja lopputulos on mehevä ja maukas.

Tiramisua hilloista

Elokuun ruokahaasteen voittajaresepti oli Tuulestatemmattua-blogin Hillamisu. Hillamisu näytti ja kuulosti niin herkulta, että sitä oli päästävä kokeilemaan jossakin vaiheessa.

Alunperin minun oli tarkoitus tehdä hillamisua tarjolle ruokablogitapaamiseen, mutta koska se siirtyi marraskuulle, päätinkin tehdä sitä viime viikonloppuna, kun meillä oli kylässä sekä Helsingin ystäviä että paikallisia.

Hillamisu
(iso vuoallinen)

1 paketti eli 200 grammaa savoiardikeksejä
1 desilitra appelsiinituoremehua
4 ruokalusikallista tummaa rommia
Pullollinen lakkajälkiruokakastiketta
500 grammaa hilloja
Suklaakastiketta
4 desilitraa kermaa
2 teelusikallista vaniljasokeria
Noin 200 grammaa mascarponea
50 grammaa tummaa suklaata

Vatkaa täytettä varten kerma vaahdoksi. Mausta vaniljasokerilla. Sekoita joukkoon myös mascarpone.

Lado tarjoiluastian/vuoan pohjalle kerros keksejä. Kostuta ne appelsiinimehun ja rommin sekoituksella. Alkuperäisohjeessa neuvotaan käyttämään cointreauta tai grand marnieria, joten käyttäkää jos teillä on. Meillä ei ollut enkä tämän takia viitsinyt ostaa. Rommi toimi vallan mainiosti myös.

Kaada keksien päälle lakkakastiketta. Alkuperäinen ohje suosittelee Lapin jängän kastiketta, mutta sitä ei Oulun Stockalla ollut, joten ostin jotakin muuta lakkajälkiruokakastiketta, mutta unohdin jo että minkä merkkistä. Tämä ei kuitenkaan ole pakollinen ainesosa, ilmankin pärjää.

Laita seuraavaksi vuokaan kerros hilloja. Tämän jälkeen laitetaan kerros kerma-mascarponeseosta. Ja sitten päälle joko sulatettua suklaata, tai jos on laiska kuten minä, valmista suklaakastiketta tuubista (sitä oli valmiiksi jääkaapissa, joten sama oli käyttää pois).

Sitten toistetaan sama; keksejä, kostutus, lakkakastiketta, hilloja, kerma-mascarponeseos. Päällimmäiseksi kerrokseksi tulee siis kerma-mascarponeseosta.

Anna misun maustua yön yli jääkaapissa.


Misu matkalla jääkaappiin maustumaan. Omaan hillamisuuni tuli siis vain kaksi kerrosta, koska enempää ei vuoka vetänyt. Oli niin houkuttelevaa jo tässä vaiheessa, että kanssaeläjä ruinasi maistiaisia jo saman tien. En heltynyt, vaan käskin odottaa seuraavaan päivään :)


Yön maustumisen jälkeen koristele hillamisun pinta vielä tummasta suklaasta veistellyillä suklaalastuilla.

Kuten huomaa, nurkasta ehdittiin nappasta makupalat jo ennen kuin muistettiin kuvata valmis herkku. Hellyin siis seuraavana päivänä antamaan maistiaiset ennen illan vieraiden tuloa. Hillamisu sai kyllä sen verran paljon kehuja, etteivät ne voineet ihan pelkkää kohteliaisuutta olla, joten tätä reseptiä voin kyllä huoletta suositella.

Vierivä miitti ei sammaloidu

Päätimme siirtää harmitellen huomiselle suunniteltua ruokablogimiitinkiä tuonnemmaksi erinäisten sairastapausten vuoksi.

Kuuluttelenkin nyt julki kutsua pikkujouluhenkiseen miittailuun uutena ajankohtana, joka suurella todennäköisyydellä on lauantai 21. marraskuuta kuluvaa vuotta.

Paikka pysyy samana, eli emännöivänä tahona toimin minä ja miittipaikkana siis kotini likellä Oulun keskustaa.

Mikäli hyvä ruoka, juoma ja seura kiinnostavat, kannattaa se ilmaista joko kommenttilaatikossa tahi sähköpostitse lähestyen!