maanantai 30. kesäkuuta 2014

Maapähkinävoikeksit


Siskon tyttö täytti lauantaina 2 vuotta. Olin luvannut auttaa synttärikokkauksissa, mutta sisko olikin ehtinyt olla tehokas ja siskon mies otti vastuulleen täytekakun valmistuksen, joten osakseni jäi keksitehtaan pyöritys ja autteleminen muiden juttujen loppuun saattamisessa.

Tosi hieno olikin tarjolle laitettu Barbapapa-kaakku! Me ehdittiin syödä tämä miniversio, isompi kakku pääsi tarjolle kun isompi osa synttärivieraista saapui juhliin meidän jo jouduttua lähtemään.

Oma osuuteni oli siis keksit, joiksi valikoituivat maapähkinävoikeksit tällä reseptillä. Maapähkinävoi nyt vaan tuntui ajatuksena tosi hyvältä ja lisäksi resepti vaikutti riittävän simppeliltä. Tein itse satsin koko maapähkinävoipurkillisesta (350 grammaa) ja säädin ainesmäärät sen mukaan, mutta laitan tähän kuitenkin nuo selkeämmät määrät reseptin alkulähteestä.

Maapähkinävoikeksit

250 grammaa maapähkinävoita
1,5 desilitraa fariinisokeria
2 desilitraa sokeria
125 grammaa pehmennyttä voita
2 kananmunaa
2,5 desilitraa vehnäjauhoja
0,5 teelusikallista ruokasoodaa
0,25 teelusikallista jauhettua, kuivattua inkivääriä

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen.

Sekoita keskenään vehnäjauhot, ruokasooda ja inkivääri.

Kaavi toiseen kulhoon maapähkinävoi, pehmennyt voi sekä sokeri ja fariinisokeri. Vatkaa vaahdoksi.

Lisää seokseen yksitellen kananmunat ja jatka samalla vatkaamista koko ajan (eli pyydä apukäsiä rikkomaan munat tai jos olet supertaitava, niin ehkä onnistut rikkomaan ne myös itse, minä en ollut).

Sekoita voi-maapähkinävoi-sokeri-munaseokseen jauhoseos.

Pyörittele taikinaseoksesta palloja ja taputtele ne leivinpaperoidulle uunipellille.

Kekseihin voi painaa koristekuvion piparimuoteilla tai vaikka haarukan terällä. Myös koristeet toimivat, pähkinärouhe tai ihan leivonnaiskoristeet ovat kivoja. Kokeilin itse haarukkaa, piparimuotteja ja tähtikoristeita. Tikkujakin tökkäsin muutamaan keksiin, mutta ne eivät erityisen hyvin pysyneet kekseissä paikoillaan.

Paista uunin keskiosassa noin 15 minuuttia.

Anna keksien jäähtyä hieman ennen kuin nostat ne pois pelliltä.

Keksit olivat oikein kivoja, eivät mitenkään överimakeita vaikka sokeria näihin rutkasti laitettiinkin. Ja oli kiva leipoa jotain, kun täällä Helsingin kodissa ei tosiaan sitä uunia ole ollenkaan käytettävissä.

torstai 19. kesäkuuta 2014

Kaalia grilliin

Juhannus, tuo keskikesän juhla, on jo ovella. Pari päivää sitten ei olisi kyllä uskonut, kun saman päivän aikana satoi rakeita, räntää ja ihan rehtiä lunta ja lämpömittarissakin oli huikeat +4 astetta.

Mutta suomalaisethan tunnetusti eivät tämmöisistä seikoista välitä, vaan juhannusta vietetään grillaten ja mökkeillen säästä huolimatta. Tai vaikkei mökillä olisikaan, niin aika monelle se grillaus on kuitenkin ainoa oikea tapa laittaa juhannuksena ruokaa.

Me grillailimme näitä Hannelen blogista bongaamiani ihania kaalikiekkoja parin viikon takaisella mökkireissullamme, ja vaikka tämä oli lisuke, niin suosio oli suurempaa kuin itse pääruokalihalla.

Grillatut kaalikiekot pekonimurulla ja kermaviilikastikkeella

Varhaiskaali
Oliiviöljyä
Suolaa

Pekonia

Kermaviilikastike:
1 purkillinen kermaviiliä
1-2 teelusikallista sinappia
1 teelusikallinen hunajaa (tai sokeria)
1 kynsi valkosipulista
Suolaa, mustapippuria
Sitruunamehua
(Ruohosipulia)

Tee kastike maustumaan.

Kuori ja silppua valkosipulinkynsi pieneksi silpuksi. Silppua myös ruohosipuli, mikäli sinulla on. Meillä unohtui, mutta oli ihan kelpoa ilmankin!

Sekoita kermaviilin joukkoon sinappi, hunaja, puristus tai loraus sitruunamehua, valkosipulisilppu, (ruohosipulisilppu) ja mausteet. Maistele maut kohdilleen ja lisää tarvittaessa suolaa, mustapippuria tai happoa (sitruunamehusta) tai makeutta (hunajasta).

Laita kastike tekeytymään jääkaappiin.

Kuori kaalista uloimmat lehdet pois, mikäli ovat ryöniintyneet. Puolita kaali niin, että molempiin puoliskoihin jää kantaosaa.

Leikkaa kaalista noin sentin paksuisia kiekkoja.

Sivele kaalikiekot oliiviöljyllä ja mausta ripottelemalla pintaan hieman suolaa.

Grillaa kaalikiekkoja grillissä pari minuuttia per puoli.

Voit myös grillata pekonit rapeiksi tai paistaa pannulla, jos grilli on jo tupaten täynnä muuta evästä.

Tarjoile grillatut kaalikiekot pekonimurun ja kermaviilikastikkeen kanssa siltäänsä tai esimerkiksi grillatun lihan lisukkeena. Toimii erittäin hyvin, voin luvata!

Näin ihanaa hellemaisemaa ei liene oikein missään päin Suomea juhannukselle luvassa, mutta nauttikaa olostanne silti! Älkää hukkuko, syökää hyvin, juokaa maltillisesti ja pitäkää huolta rakkaistanne.

sunnuntai 8. kesäkuuta 2014

Muurinpohjalätyt

Kesä on täällä!

Viikonloppu tuli vietettyä Kainuussa mökkeilemässä vara-aviomiehen perheen mökillä, järven rannalla. Sää oli kuin tilauksesta koko eilisen aivan täydellinen, lämmintä ja pääosin aurinkoista. Laineiden liplattaessa laiturilla hyvässä seurassa pötkötellessä, välillä lasista skumppaa hörpätessä, ei juurikaan kaivannut elämäänsä mitään muuta kuin sen hetken.

Paitsi ehkä vähän muurikkalättyjä.

Ja niitähän tehtiin!

Muurikkalätyt
(noin 12 isoa)

3 kananmunaa
1,5 ruokalusikallista sokeria
0,75 litraa punaista maitoa
Noin 3 ruokalusikallista sulatettua voita
Noin 3,75 desilitraa vehnäjauhoja

Vatkaa kulhossa munien rakenne rikki ja vatkaa sitten sekaan sokeri.

Sulata voi.

Sekoita munien ja sokerin joukkoon vähitellen maito, sulatettu voi ja jauhot. Sekoita rakenne paakuttomaksi.

Anna taikinan tekeentyä noin tunnin verran.

Käytä muurikkapannulla runsaasti rasvaa paistamiseen.

Kaada taikinaa ohuelti muurikkaan ja paista letut niin, että reunat ovat rapeita ja pitsimäisiä.

Lätyt voi täyttää mieleisillään täytteillä. Meillä tarjolla oli kermavaahdon lisäksi siivutettua banaania, mansikka-raparperihilloa ja kuningatarhilloa. Letut nautittiin tietysti ulkona terassilla. Maistui ihan kesältä!

keskiviikko 4. kesäkuuta 2014

Läskisoositreffit Kannaksessa

Hei vaan Helsingistä!

Uusi työ on pitänyt tämän bloggarin varsin kiireisenä, ja väsyneenä. Kokkaus minikokoisessa citykodissa on ollut sarjassa "tuttua, turvallista ja nopeaa", eikä blogia ole muka ehtinyt päivittää. Ja kyllähän te sen tiedätte, että mitä pidempään postausta siirtää, sitä vaikeampaa se muka on? No ainakin nyt tiedätte.

Yksi asia, josta olen ollut hiljaisesti hieman kateellinen Oulussa on ollut ravintola Kannaksen läskisoossimaanantait, jollainen siis on joka kuun ensimmäisenä maanantaina. Asiaan perehdyin jo taannoin Kulinaarimurulan Jaanan avustuksella. Jaana on asiassa ekspertti, hän piti blogissaan jopa kauneuskisat soosseille! Ja soossihan siis on joka kerta erilaista, kuten sen keralla tarjoiltu pottumuussikin. Myös lisukevalikoima on elänyt kuulemma aikojen saatossa.

Toissapäivänä koitti vihdoin se päivä, kun kalenterissani oli merkintä "läskisoossimaanantai Jaanan kanssa".

Tällä kertaa liha oli kastikkeessa melko pieninä sattumina, mutta maku oli kohdillaan niin kastikkeessa kuin muussissakin. Lisukkeena oli kupponen puolukkaa, punajuurta ja suolakurkkuja. 15 euron hintaan kuuluvat myös jälkkäriksi tarjoillut köyhät (vaiko rikkaat?) ritarit, joista en ruokahuumassani tajunnut edes ottaa kuvaa. Mutta uskokaa, että hyviä olivat nekin!

Läskisoossineitsyys siis meni, mutta eipä tainnut jäädä viimeiseksi kerraksi.

Ja sikäli mikäli joku vielä tätä blogiani on jaksanut seurata heikosta päivittämistahdista huolimatta, lupaan edes yrittää parantaa vähän tapojani ja postata sitten vaikka matalan kynnyksen höpötysjuttuja, jos en muuta.