sunnuntai 27. heinäkuuta 2014

Rakkautta ensilomailulla: Berliini

Työpaikan vaihdoksen vuoksi poltin kaikki lomani nolliin. Sain kuitenkin luvan pitää pari viikkoa palkatonta, joten loma täytyi suunnitella tehokkaasti, että parista viikosta (jotka ovat parhaillaan menossa) saa irti kaiken halutun.

Päätin, että reissuun pitää lähteä HETI kun loma alkaa, jotta lomafiilis ilmaantuu samantien eikä kallisarvoisia lomapäiviä kulu fiiliksen etsiskelyyn. Loman palkattomasta luonteesta johtuen kuitenkin  täytyi hieman miettiä budjettia normaalia tarkemmin. Kohteeksi valikoitui siis pitkä viikonloppu Berliinissä, joka on suurkaupungiksi edullinen.

Reilu viikko sitten perjantai-iltana siis lennähdin Berliiniin, jonne vara-aviomies oli matkannut jo keskiviikkona. Saman viikonlopun reissuajankohdaksi oli valinnut myös muutama muu tuttu, joten meitä oli koossa melkoinen poppoo. Myös kavereita asuu Berliinissä, joten paikallistietouttakin oli saatavilla varsin runsaasti. Tämän ansiosta huteja ruokapaikkojen ja muun ajanvietteen suhteen ei ollut juurikaan.

Loma tosin meni pääosin lomameiningillä - en stressannut mistään enkä suorittanut nähtävyyksiä, vaan keskityin enemmän tunnelmointiin, hyvään seuraan ja huonoihin juttuihin, syömiseen, juomiseen, kaupungin fiilistelyyn.

Majoituimme Prenzlauer Bergin nurkilla, Apartmenthaus Zarenhofissa, josta oli alle 10 minuutin kävelymatka ystäviemme kotiin, ja jossa muutama muukin seurueemme jäsenistä majaili. Hinta-laatu-sijainti-suhde oli oikein kelpo, joten voin suositella! Hotellimajoitus on muutenkin Berliinissä halpaa, jos vertaa vaikka Lontooseen. Prenzlauer Berg on alueena myös oikein kiva, kuppilaa, kahvilaa ja ruokapaikkaa riittää, lähellä on iso Mauerpark, jossa on tapahtumaa jos jonkinlaista ja liikkumaan pääsee tosi kätevästi julkisilla.

Kävimme vara-aviomiehen kanssa hengailemassa Galeria Kaufhofin ruoka- ja juomapuolella. Kaikkee näytti olevan tarjolla ja hinnat olivat kotimaista Stockaa edukkaammat. Itku meinasi päästä mm. samppishyllyllä, kun kelposampanjaa olisi saanut ihan edukkaastikin.

Edukkaaksi ehkä ei voi kuitenkaan kutsua tätä juomapuolelta löytynyttä Fabergé-munaa, jossa oli sisällä viinaksia. Myös kaupan asettelu vähän herätti huvitusta, seuraavassa hyllyssä kun oli sitten tarjolla HP:n barbequesooseja.

Toki nyt turisteillakin täytyi. Berliinin muurin pätkiä käytiin bongaamassa Potsdamer Platzilla.

Eräänä päivänä kävimme aamiaisella libanonilaisessa Babelissa (Kastanienallee 33, Prenzlauer Berg). Jaettiin porukalla shawarma-plattereita, joissa oli tarjolla hummusta ja muita ihania tahnoja, kanaa, lihaa, juustoa, ja vaikka mitä muuta herkkua. Paikka on suosittu, joten epätavalliseen aikaan syöminen (kuten nyt vaikka aamupäivästä lauantaina) kannattaa, kun haluaa mahtua suosiolla paikkaan ruokailemaan.


Osan porukasta ollessa Taste the Doomissa (viskinmaistelua ja doom-metallia), menimme me muut odottelemaan kokeellisia drinkkejä tarjoilevaan Zyankaliin (Gneisenaustrasse 17 / Ecke Solmsstrasse). Voin kertoa, että kuvassa oleva Stairway to Heaven ei ollut erityisen taivaallinen, vaan kovin viinaisa. Mutta ihan hauskojakin drinkkejä listalla oli ja paikka on sisustukseltaan ja meiningiltään erikoinen, joten kiva siellä kuitenkin oli käydä!


Reissulla tuli käytyä erittäin monessa puistossa. Sään ollessa kovin paahteinen, oli miellyttävää edetä aina hitusen matkaa, hakea kulmakaupasta kylmä juotava, istuskella puistossa tovi ja jatkaa taas matkaa. Viktoriaparkissa oli erityisen miellyttävät värit ilta-aikaan, jotenkin seitsemänkymmentälukulaiset.

Viktoriaparkin keskeltä löytyi ihana pieni kahvila-ravintola, X Berg Hütte. Paikka oli jotenkin ihanasti vähän rempallaan, heillä oli oma koira (jonka koppi näkyy taustalla) ja jotenkin tunnelma oli vähän taianomainen ja raukea. Hugo-drinksu oli erinomaisen raikas ja ihana, tunnelma sillä hetkellä kerrassaan täydellinen!

Berliinissä on mahdollista syödä halutessaan todella edullisesti, mutta silti hyvältä maistuvaa ruokaa. Dönerit ovat legendaarisia, ja niitä kyllä kannattaa testata! Kuvan yksilö kustansi huikeat 2,90 euroa Kotti's Gemüsekebapissa (Reichenbergerstr. 175, Kreuzberg).
Ihan paras hellejuoma oli minulle uusi tuttavuus Apfelschorle, sekoitus omenamehusta ja soodavedestä.

Sunnuntaina kävimme brunssilla Esquinassa (Danziger Str. 35, Prenzlauer Berg). Ei halvin mahdollinen hinnaltaan, mutta tarjonta oli kyllä jokseenkin runsas ja erittäin maittava. Tyypillinen "otan ihan vähän vaan tuota ja tuota ja tuota" -taktiikka täytti lautasen (ja vatsan!) äärimmilleen.

Mauerparkissa on sunnuntaisin isot ulkoilmamarkkinat, myynnissä on monenlaista tavaraa, mutta väkeä on paikalla todella runsaasti, joten varaudu tungokseen! Sunnuntai oli ehkä reissun kuumin päivä, joten emme jaksaneet oikein paneutua kunnolla markkinoiden antiin.

Mulla on tapana ostaa perinteisen jääkaappimagneetin lisäksi reissuista yleensä jotkut hauskat korvikset. Tällä kertaa ne olivat nämä haarukka ja veitsi -korvikset, jotka nappasin mukaani juurikin tuolta Mauerparkin markkinoilta kuuden euron hintaan. Oon ihan supertykästynyt näihin!

Flutgrabenin alueella oli miellyttävän hipsterihenkisiä terasseja, joilla ihmiset hengailivat lillutellen jalkojaan vedessä. Teki mieli liittyä seuraan, mutta tällä kertaa vain kävelimme ohi.

Sunnuntai-illan ruokapaikaksi oli valikoitunut kavereiden suosituksesta Prenzlauer Bergin kehuttu burgeripaikka The Bird (Am Falkplatz 5). Pöytävaraus on aika ehdoton ja kuumalla säällä paikka on ihan sauna, mutta kärsimme kiltisti kuumuuden burgerihimoissamme.


Birdissä pöydissä oli kyltit, joilla ohjeistettiin lihan kypsyyteen liittyvissä valinnoissa varsin selkeästi. Omani tilasin mediumina.

The Dr. Zian -nimeä kantava burgeri sisältää stilttonia ja pekonia. Eli on erittäin suolainen. Älä siis ota tätä, mikäli et pidä suolaisesta. Hyvää se siis oli, erittäin, ja minä onneksi pidän suolasta. Ranskalaisvuori jäi kyllä lähes koskemattomaksi, koska burgeri täytti vatsan paremmin kuin hyvin.


Läheltä hotelliamme löytyi ihan ehdoton suokkarikahvila, Nothaft Seidel Café (Schönhauser Allee 43a, Prenzlauer Berg). En ole ikinä koskaan missään milloinkaan saanut niin hyvää jäälattea kuin täällä! Pelkästään tuon juoman takia voisin matkustaa uudelleen Berliiniin. Kuvassa myös vimpan reissuaamun aamupala, mehevä hummus-goudaleipä. Taustalla vara-aviomiehen salamiversio. Mmmmmmmums.

Berliini on suurkaupungiksi ihanan vehreä. Puistoja on todella paljon. Helteisellä reissulla puistot tarjosivat myös miellyttävää suojaa kovimmalta paahteelta, puiden varjossa oli ihanaa käyskennellä.

Anna Blume (Kollwitzstrasse 83, Prenzlauer Berg) tulee vastaan kaikkialla, kun etsii tietoa siitä, missä Berliinissä kannattaa käydä aamiaisella/brunssilla/kahvilla. Me yritimme ensin sunnuntaiaamiaiselle, mutta totesimme paikan aivan totaalisen ruuhkaiseksi ja jätimme sikseen.

Uusi yritys maanantaiaamuna kello yhdeksän tuotti toivotun lopputuloksen ja pääsimme testaamaan paikan runsaat kimppatarjottimet. Tilasimme kuudelle hengelle yhden 3-4 hengelle tarkoitetun ja yhden 1-2 hengelle tarkoitetun aamiaissetin ja ruokaa oli kyllä enemmän kuin tarpeeksi. Normikokoiseen aamiaiseen olisi riittänyt kuudelle melkeinpä yksi tuollainen 3-4 hengen setti.

Etukäteen ajattelin olevani valkkarin, skumpan ja drinkkien varassa reissun, koska en juo olutta. Mutta positiivisesti yllätyin, kun puistojuomisiksi löytyi osasta kulmakaupoista jopa siideriä. Ja siis berliiniläistä siideriä! Hämmentävää. Ihan hyvää oli OBC, kokeilkaa jos törmäätte. Tässä siideri poseeraa Görlitzer Parkissa. Maanantaina päivällä puistossa hengasivat sulassa sovussa leikkivät lapset, lokaalit huumediilerit ja meidän yksille puistojuomille piipahtanut porukkamme.

Ex-oululainen ruokablogisti Liljetys Pata & kattila -blogista on berliiniläistynyt. Sovimme lounastreffit Friedrichschainissa sijaitsevaan Funk Youhun (Gartnerstrasse 21).  Meillä oli masut vielä sen verran täynnä Anna Blumen aamiaista, että nappasimme vain virkistävät smoothiet, mutta Liljetyksen lounaskin näytti oikein maittavalta. Tänne siis, jos kaipaatte keveämpää ja luonnonmukaisempaa meininkiä lautasellenne.


Yleinen haahuilumme päätyi yhtenä päivänä vietnamilaisen ruuan äärelle. Jälleen kerran sijainti on Prenzlauer Bergissä, koska ruokailut tuli hoidettua pitkälti aina kotinurkilla. Nämä ihanat rullat nautittiin alkupalaksi Onkel Ho:ssa (Gleimstrasse 11).

Pääruokavaihtoehtoja ei löydy painetusta menusta, vaan ne on kirjoitettu taululle. Vaihtoehtoja oli tarjolla meidän ruokaillessamme neljä, joista yksi kasvis. Omalle lautaselleni päätyi kanaa vihreässä currykastikkeessa tykötarpeineen. Seurueemme testasi myös muut listan annokset, ja kaikki olivat ruokaansa oikein tyytyväisiä, joten paikkaa voinee huoletta suositella.

Ja mitäpä olisi reissu Saksaan ilman Club-Matea, tuota kofeiininnälkäisten ilolientä. Tässä helteessä nuupahtanut turisti on elvytetty jälleen henkiin kylmällä Club-Matella.

Berliini oli edullinen, kiinnostava, värikäs, hipsterillinen, ruma, kaunis, herkullinen, vehreä, vireä ja jotenkin helposti hahmotettava. Tahdon sinne uudestaan, mielellään kovin pian. Menkää tekin!