Thaimaa mielessäin

Vietän tässä parhaillaan viikon mittaista talvilomaani ja mukavaa olisi ollut päästä johonkin lämpimään lomailemaan täältä lumisesta kotikaupungista. Toisaalta aivan hyvä, ettei erikoisempia suunnitelmia lomalle ollut, koska heti maanantai-iltana tunsin flunssan oireita. Mitäpä sitä ihminen muuta haluaisikaan lomallaan tehdä kuin sairastaa...

Noh, eilen päätin lääkitä flunssaani jollakin lämpimällä keitolla, jossa saisi mieluusti olla vähän ytyäkin. Ajatus harhautui thaihenkiseen kanakeittoon ja aikani netissä erilaisia ohjeita plarattuani muodostin käsityksen siitä, mitä keittooni lykkäisin. Citymarketin valikoimat päättivät sitten loput puolestani.

Thaihenkinen kanakeitto
(yksi tosi reilu annos tai 2 pienempää)

Pari pientä kanan rintafilettä suupaloiksi leikattuna
Noin 1 desilitra kookosmaitoa
1,5-2 desilitraa kanalientä
Noin 3 sentin pätkä inkivääriä (tai galangaljuurta, jos saatte moista käsiinne)
Yksi sitruunaruoho
Pari kevätsipulia varsineen
Yksi iso tai 2 pientä punaista chiliä
2 ruokalusikallista kalakastiketta (voi korvata myös soijalla)
1 ruokalusikallinen sokeria
1 ruokalusikallinen sitruunamehua
(Pakaste) thaikasvissekoitusta (määrä riippuu siitä, miten paljon kasvissattumia haluat keittoosi)

Kuori inkivääri ja pilko se ohuiksi kiekoiksi. Leikkaa sitruunaruoho muutaman sentin pituisiksi pätkiksi (itse pienin vähän liian pieneksi ja sitten palasia oli vaikea vältellä lusikoimasta suuhunsa valmiista keitosta). Paina chili(t) rikki tai vetele pintaan veitsellä viiltoja. Pilko kevätsipuli. Leikkaa kanafileet suupaloiksi.

Kuumenna kookosmaito kattilassa lähes kiehuvaksi ja lisää joukkoon kanapalat. Sekoittele muutama minuutti, kunnes kana alkaa kypsyä. Lisää tämän jälkeen kanaliemi, kalakastike, sokeri ja sitruunamehu. Sekoita hyvin. Lisää sitten kasvikset, inkivääri, kevätsipuli, sitruunaruoho sekä chili(t). Anna kiehahtaa sen verran, että kanat ovat kypsiä ja kasviksiin jää vielä hieman purutuntumaa.

Chiliä, inkivääriä ja sitruunaruohoa ei siis ole tarkoitus syödä, vaan ne ovat keitossa vain mausteena. Eli lautasta ei tällä kertaa tarvitse syödä aivan tyhjäksi asti :)


Keitto maistui kyllä ihanasti tukkoisesta olosta huolimatta. Chili ei tuntunut kovinkaan voimakkaasti (saattoi johtua joko chilin mietoudesta tai tukkoisesta olostani). Ehkä voisin toiste kokeilla vielä murskata chiliä "auki" enemmän, jotta maku irtoaisi keittoon paremmin kuin tällä kertaa. Hyvää joka tapauksessa! Nyt pitäisikin sitten keksiä mihin laittaisi loput kookosmaidot...