sunnuntai 23. lokakuuta 2016

Helppo ja herkullinen keitto hokkaidokurpitsasta

Syksy on kurpitsa-aikaa. Kaupoista löytyy nykyään eri muotoisia ja värisiä kurpitsoita joka tarpeeseen. Olen syönyt erinomaisia kurpitsaruokia muiden laittamana mutta harvoin olen itse kotiuttanut kurpitsaa kaupasta. Lähinnä siksi, että useimmiten kurpitsat ovat olleet niin valtavia kooltaan, että yhden hengen taloudessa osa menisi melkein väistämättä haaskioon.

Tällä viikolla nappasin kuitenkin kauppareissulla mukaani sopivan pienen hokkaidokurpitsan, joka houkutteli ihanalla oranssilla värillään ja sympaattisella pyöreydellään. Ja oli kooltaan yhteen ruokaan menevän kokoinenkin!

Arvoin vielä eilen aamupäivästä mitä tekisin. Risottoa vai keittoa? Surffailin silmäilemässä eri reseptejä. Sitten löysin parikin eri ohjetta, joissa kerrottiin, että hokkaidokurpitsan voi laittaa sosekeittoon kuorineen! Helppous, tuo perisyntini kokkauksessa. Etenin pitkälti Elämisen sietämätön keveys -blogin ohjeella.

Kurpitsasosekeitto hokkaidokurpitsasta

1 pienehkö hokkaidokurpitsa (noin 500 grammaa kurpitsaa kun siemenet ja rihmasto on poistettu)
1 iso keltasipuli
1 valkosipulinkynsi
5 desilitraa kasvislientä (nesteen määrä suhteutettuna kurpitsan määrään ja keiton haluttuun paksuuteen!)
2 desilitraa kuohukermaa
Öljyä
Suolaa
Valkopippuria
Kuivattua chiliä

Aloita pesemällä kurpitsa, sillä se käytetään kuorineen.

Lohko kurpitsa muutamaan osaan ja poista siemet sekä rihmasto. Poista myös kurpitsan kanta ja mahdolliset huonot kohdat kuoresta. Leikkaa reiluiksi kuutioiksi.

Kuori ja silppua sipuli ja valkosipulinkynsi. Ei tarvitse olla pientä ja sievää silppua, koska keitto soseutetaan kuitenkin.

Tee valmiiksi kasvisliemi odottamaan (itse oikaisin ja laitoin keittoon erikseen kasvisliemikuution ja kuumaa vettä).

Lorauta kattilan pohjalle pari ruokalusikallista öljyä ja kuullota sipulisilppua hetki.

Lisää joukkoon kurpitsan palaset ja kuullota kolmisen minuuttia.

Lisää kasvisliemi ja kerma, kiehauta.

Jätä keitto kannen alle miedolle lämmölle hautumaan noin 15 minuutiksi tai kunnes kurpitsa on pehmennyt.

Soseuta keitto joko sauvasekoittimella tai blenderissä. Voit halutessasi siivilöidä keiton takaisin kattilaan mikäli haluat koostumuksesta tosi sileää.

Mausta suolalla, valkopippurilla ja kuivatulla chilillä. Sekoita ja kuumenna.

Tällä kurpitsan ja nesteen suhteella keitosta tuli aika ohutta. Jos pidät paksusta sosekeitosta kannattaa käyttää joko enemmän kurpitsaa tai vähemmän nestettä!


Sosekeittoon on mukava saada erilaista suutuntumaa lisäämällä tarjoiluvaiheessa lautaselle jotakin puruvastetta tarjoavaa. Kaapista löytyi pussillinen paahdetuja maapähkinöitä, joten rouhin niitä lautaselleni. Lisäksi lirautin päälle rosmariinilla maustettua oliiviöljyä. Molempien maut sopivat tähän kurpitsakeittoon loistavasti.

Nautin keittoa lounaaksi mutta se toimisi varmasti erinomaisesti myös useamman ruokalajin aterialla alkupalana.

Kaikkiaan erittäin helppo resepti toteuttaa ja maku oli mahtava. Epäilemättä maku olisi jäänyt valjummaksi mikäli kurpitsaa ei olisi käytetty kuorineen. Suosittelen ehdottomasti ja teen varmasti itsekin uudelleen.

28 kommenttia:

Minna Vuo-Cho kirjoitti...

Kurpitsa on ihanaa. Meillä käytetään syksyn ja talven aikana aika monta myskikurpitsaa ja yleensä muutama isompi lyhtykurpitsakin :-) Meitä onkin huushollissa viisi. Nyt juuri tässä mietin, mitäs tämän viimeisimmän lyhdyn sisuksista tällä kertaa tekisi. Taitaa mennä kurpitsapiirakan puolelle tällä kertaa.

minni kirjoitti...

No toi oliskin. Jostain syystä kurpitsan kuoriminen on ihan tylsää hommaa, mutta täähän helpottaa.

Helinä kirjoitti...

Kurpitsakeitto on kyllä yksi syksyn suosikkiruoista! Se on niin ihanan väristäkin!

Virpi kirjoitti...

Kurpitsapiirakka on ihanaa. Siitä tulee automaattisesti mieleen jenkkilän Halloween :)

Virpi kirjoitti...

Helpottaa! Suosittelen!

Virpi kirjoitti...

Kyllä. Aurinko lautasella, kun ulkona on harmaata.

Pullahiiri/Taru kirjoitti...

Voi kun tunnistaisi nuo erilaiset kurpitsat! Keitto näyttää herkulliselta pimeän syksyn auringolta!

Virpi kirjoitti...

Tämä kyllä tuo lämpöä sekä maullaan että värillään :)

Saara- Viimeistä murua myöten kirjoitti...

Syksyssä parasta on kurpitsa! Ja täydellisen samettinen ja kermainen keitto (jolta tuo näyttää) on ehkä parasta mitä kurpitsasta saa :) <3.

Kirsi / Tekila's Bakery kirjoitti...

Ihanan värinen keitto, varmasti maistuva näin kylmässä syyssäässä.

Virpi kirjoitti...

Sitä tämä oli. Vielä samettisempaa saisi jos jaksaisi siivilöidä soseutuksen jälkeen.

Virpi kirjoitti...

Lämmitti kehoa ja mieltä!

Kermaruusu kirjoitti...

Mun kurpitsat ovat edelleen kaupassa...usein ajattelen että nyt ostan ja kokeilen käyttää sitä johonkin mutta vielä en ole saanut aikaiseksi. Tämä puute täytyy tänä syksynä korjata. ;)

Virpi kirjoitti...

Kermaruusu: kannattaa heittäytyä rohkeaksi! Kurpitsarisottokin on niin ihanaa.

Jahas, olen vastaillut mobiilisti noihin kommentteihin yllä ja näköjään vastaukset on sitten missä sattuu kun näin koneella katsoo.

Lotta / Syötävän hyvä kirjoitti...

Kiinnostavaa että tuo kuori jätetään paikalleen, enpä ole ennen testannut! Mutta koskeekohan se vain hokkaidokurpitsaa vai muitakin lajikkeita..?

Minttu /Haarukkavatkain kirjoitti...

Myskikurpitsan käytän aina kuorineen, mutta hokkaidoa en olekaan kokeillut tällä tavoin.

Peggyn pieni punainen keittiö kirjoitti...

Kurpitsakeitto on herkullista ja niin kauniin väristä. Uusi juttu minullekin kuoren jättäminen, ihanan helppoa :D

Minna kirjoitti...

Mä jätän kuoren aina kuin mahdollista, koska olen laiska. Hyvän kuuloinen resepti!

Merituuli kirjoitti...

Kurpitsan keitottaminen kuorineen on mulle uusi juttu. Kiitos vinkistä!

Aila kirjoitti...

Ihana kurpitsa, varmasti hyvä keitto!

Virpi kirjoitti...

Lotta: En osaa sanoa! Ainakin hokkaidokurpitsassa kuori on sen verran ohut, että se pehmenee helposti.

Minttu: Pitää siis kokeilla kuoren jättämistä paikoilleen myös myskikurtpisan kanssa! Kiitos vinkistä :)

Peggy: Helppous on aina hyvä etenkin tämmöisissä perusresepteissä, joissa usein arvostaa sitä vaivattomuutta ja nopeutta!

Minna: Kuoriminen on kyllä rasittavaa, mäkin pyrin käyttämään kuorineen jos mahdollista.

Merituuli: Eipä kestä! Kokeilkaa ihmeessä.

Aila: Oli superhyvä keitto, kannattaa kokeilla!

Juulia / Vaimomatskuu kirjoitti...

Mulla on myös ollut tapana kuoria Hokkaido, mutta soseuttaa myskikurpitsa kuorineen. Jos Hokkaidonkin voi keittää kuorineen ja soseutella niin halleluja! Sen kuoriminen raakana on todella syvältä :D

Virpi kirjoitti...

Näin yhden kerran kokemuksella tosiaan voi! Ei muuta kuin kokeilemaan :)

Mari kirjoitti...

Kurpistakeitto on yksi omista suosikkikeitoistani. Kaunis ja maukas.

Jenni kirjoitti...

Kurpitsakeitto on kyllä syksyn klassikko! En ole vielä nuita pieniä pyöreitä kurpitsoja kokeillut, mutta tuo kuorineen keittäminen sai kyllä heti kiinnostumaan :D

Hannele | Kokit ja Potit -ruokablogi kirjoitti...

Myskikurpitsan laitan aina kuorineen kaikkineen. Se onkin minun suosikkikurpitsa. Keitolle iso sydän.

Nanna kirjoitti...

Ja väri on näissä niin upea! Tietty maun lisäksi!

Virpi kirjoitti...

Mari: Nimenomaan kaunis ja maukas!
Jenni: Ehdottomasti kokeilemaan :)
Hannele: Oliskin pitänyt tiputella tuosta öljystä lautaselle sydän! Mutta kurpitsa on kyllä syystalven lohturuokaa parhaimmasta päästä.
Nanna: Piristää kummasti tosiaan kun lautasella on aurinko :)