torstai 12. maaliskuuta 2009

Kahden kakun kekkerit

Aiemmin blogissa jo kerroinkin, että lupasin tehdä juustokakkua kanssaeläjän synttärikekkereihin ja niin myös tein. En tosin sellaista liivatteista versiota jota kanssaeläjä olisi kai halunnut. Noh, lupasin tehdä sitäkin sitten joskus myöhemmin, mutta tällä kertaa oli tosiaan muutakin kokattavaa enkä ole kovin tottunut liivatteiden käyttäjä. En siis kaivannut niiden kanssa värkkäämisen aiheuttamaa jännitystä kokkailuihini.

Lisäksi tarjolla oli myös ihan perinteistä täytekakkua. Juustokakun ohje on Korianteria-blogin Liinan luotto-ohje juustokakun tekoon ja juuri siitä syystä, ettei siinä tarvitse käyttää liivatteita. Noudatin ohjetta kiltisti, mutta laitan sen nyt tähän näytille kuitenkin.

Juustokakku

Pohja:
Digestive-keksejä
5 ruokalusikallista sulaa rasvaa
2 ruokalusikallista sokeria

Täyte:
600 grammaa Philadelphia-tuorejuustoa
2,5 desilitraa sokeria
2 ruokalusikallista Maizenaa
1 maustemitta suolaa
3 kananmunaa
3 kananmunan keltuaista
1 desilitra kermaa
1 sitruunan kuori raastettuna (plus sen mehua puristettuna, jos haluaa sitruunaista)
0,5 teelusikallista vanilliinisokeria

Murskaa digestivet rouheeksi. Sekoita keksirouhe, sula rasva ja sokeri. Levitä seos voidellun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoillekin jos riittää. Paista pohjaa 175 asteisessa uunissa muutamia minuutteja (esim. 6-8).

Kaada kaikki täytteen ainekset kulhoon ja sekoita ne keskenään. Kaada täytemassa pohjan päälle vuokaan ja paista 225 asteessa 10 minuuttia. Laske uunin lämpö 160 asteeseen ja paista vielä tunnin verran. Kokeile tikulla, että keskiosa on kiinteytynyt ennen kuin otat kakun uunista. Anna jäähtyä ennen tarjoilua.

Joku ehti napata palan ennen kuvaamista.

Täytekakku
(esim. 24 cm halkaisijaltaan olevaan irtopohjavuokaan)

4 kananmunaa
1,3 desilitraa sokeria
1,5 desilitraa jauhoja
Reilu teelusikallinen leivinjauhetta

Vuokaan
Rasvaa
Korppujauhoja

Täytteeksi:
Kostukkeeksi mansikkamehua
Kermaa (vatkattuna)
Sokeria (kerman mausteeksi)
Mansikkasosetta
Koristeiksi karkkeja

Laita uuni kuumenemaan 175 asteeseen. Voitele ja jauhota vuoka. Sekoita leivinjauhe ja jauhot keskenään kulhossa. Riko kananmunat toiseen kulhoon ja lisää sokeri. Vatkaa munat ja sokeri pysyväksi vaahdoksi. Lisää jauhoseos varovasti sekoittaen munasokerivaahtoon. Kaada taikina vuokaan ja paista uunin alimmalla tasolla 30-40 minuuttia.

Kun pohja on jäähtynyt kunnolla, voit leikata sen keskeltä halki. Kostuta pohjan alempi puolikas mehulla. Levitä pohjalle mansikkasosetta (tai hilloa) ja sen päälle kerros vatkattua kermavaahtoa. Aseta päälle kakun kansi ja jos tarpeen, kostuta sitäkin mehulla hieman. Päällystä kakku kivaksi katsomallasi tavalla kermavaahdolla (itselläni ei riitä kärsivällisyys mihinkään kerman pursotteluun, joten teen sitten kakkuja joissa kermalla on vain peitelty kakun pinta). Koristele esimerkiksi karamelleilla, meillä tällä kertaa oli punaisia.

Täytekakku oli tällä kertaa puna-valkoinen.

Piti ostaa uusi irtopohjavuoka, kun teki kahta kakkua yhtäaikaa. En voinut kaupassa vastustaa kiusausta, joten ostin muumikakkuvuoan. Se oli pari euroa kalliimpi kuin tavallinen, mutta sen mukana sai Muumimamma-essun. Se oli lasten kokoa, mutta itseasiassa se toimii minulla paremmin kuin "aikuisten" essut. Tuo peittää sopivasti tuon etumuksen, joka lähinnä on vaarassa sotkeutua leipoessa, mutta ei ole mitenkään tiellä.

Näin suloisessa essussa ei VOI tulla pahoja mokia keittiössä, eihän?!

8 kommenttia:

Anna kirjoitti...

Juustokakun kuva on just herkullinen, kun siitä on pala jo napattu! :) Ja ihana essu!

Virpi kirjoitti...

Niin, kokonaisena kakku saattaisikin olla vähän vähemmän houkuttelevan näköinen kun se olisi vaan sellainen ruskea paakku :D ja essu on ihana minustakin, oon ihan tykästynyt siihen!

Anna kirjoitti...

Kommentoin heti uudestaan, sillä heitin sulle aamupalahaasteen blogissani! :)

Virpi kirjoitti...

Huomasinkin sen juuri! Pitää tarttua haasteeseen tosiaan vaikka heti viikonloppuna :)

Liina kirjoitti...

hei tuliko kakusta hyvää? mä oon aina ite tykännyt siitä, mutta suhtaudun vähän vainoharhaisesti siihen, pitääkö kukaan muu.

eikä se kyllä oo mikään maailman kaunein kaakku, se on sanottava :D

Virpi kirjoitti...

No ei se kyllä erityisen kaunis ole, se täytyy myöntää. Ehkä se on myös syynä siihen, että se oli täytekakun ohella ainoita ruokia mitkä eivät menneet ihan kaikki synttärikekkereissä. Toisaalta syy lienee myös se, että juomapitoisissa juhlissa aina suolaiset uppoavat paremmin kuin makeat. Mutta siis, päivävieraiden keskuudessa (ja omassa makuaistissani) tämä juustokakku kyllä sai kehuja :) eli ei huonoa lainkaan!

hannn kirjoitti...

Onpa kiva blogi, eksyin tänne tuolta Uneliaan kokin puolelta.
Ihania reseptejä :)

Virpi kirjoitti...

Kiitos hannn! :) palaute on tervetullutta ja jokainen kommentti ilahduttaa mieltä kun on näinkin uusi ruokabloggaaja kuin minä. Aika peruskauraahan mun kokkailut enimmäkseen on, mutta toisen tavallisessa voi olla jollekin toiselle joku uusi pieni juttu seassa!