Tytöt tahtoo pitää hauskaa

Otsikon mukaisesti vietin hauskan tyttöjen viikonlopun edellisenä viikonloppuna, kun minä ja helsinkiläistynyt ystävättäreni päätimme lähteä käväisemään minilomalla Tallinnassa kevään kunniaksi. Ja vähän silläkin taka-ajatuksella, että piti täydentää hieman loppukesästä koittavan siviilisäädynmuutosjuhlan nestetarjoiluvarastoa vielä.

Hyppäsin siis perjantaina töiden jälkeen junaan ja puksutin Helsinkiin. Lauantaiaamuna pitikin sitten siirtää itsensä aikaisin aamusta satamaan, kun lähtöselvityksessä piti olla viimeistään kahdeksalta. Jäi siis aamukaffen juonti väliin majapaikassa, kun tuli vähän hoppu pakkaamisen ja muiden aamutoimien kanssa.

Aamupala nautittiin siis laivan valikoimista ja se näytti hohdokkaasti tältä. Muovitarjottimelle yliläikkynyttä kitkerää kahvia, vakuumipakattua ruisleipää ja vetistä mehua tetrasta. Mutta nälkäiselle ja kofeiininhimoiselle matkaajalle tämäkin maistui, etenkin kun tarkoituksena oli kuitenkin ravita itseään paremmin sitten maissa.

Hotellin löytäminen ei ollut kovinkaan haasteellista, sillä tornimallia edustava rakennus näkyi satamaan saakka. Huoneemme ei kuitenkaan vielä ollut saapuessamme luovutuskunnossa, joten jätimme vain enimmät tavarat hotellille ja lähdimme haahuilemaan kaupungille. Olin varustautunut matkaan lukemalla tietysti ruokabloggaajasuosituksia käymisen arvoisista paikoista niin Kulinaarimurulasta kuin Pumpkin Jamin Mariltakin. Myös sopivasti matkaa ennen Me Naisista oli sattunut silmään Tallinna-aiheinen artikkeli, joka napattiin opastamaan reissun valintoja.

Me Naisten jutussa muutama tallinnalainen kertoo missä he tykkäävät käydä. Lounge Kaheksaa (Vana-Posti 8) kehuttiin eritoten mojitojen osalta (sieltä saa kuulemma niitä myös maistuvina holittomina versioina, mutta me emme testanneet). Paikkaa piti hieman etsiä sillä ravintelin sisäänkäynti olikin toisen kadun puolella. Perille päästiin kuitenkin ja koska päivä oli aurinkoinen, suuntasimme valtavien drinksujemme kanssa terassille. Tallinnan hinnoissa mojito lienee ollut tyyris (160 eestin rahaa), mutta toisaalta se oli myös todella iso. Suomessa vastaavan hinnan saattaa joutua pulittamaan kolme kertaa pienemmästäkin juomasta. Ja mojito todella oli hyvää ja raikasta, joten voin suositella Lounge Kaheksaa Tallinnassa matkaaville mojitonhimoisille!

Aikamme vanhassa kaupungissa kierreltyämme alkoi vatsa vaatia evästä. Päätimme löytää tiemme useammassakin lähteessä suositeltuun African Kitcheniin (Uus 32/34). Paikassa on kesäaikaan auki myös kattoterassi! Tällä kertaa aterioitsimme kuitenkin sisätiloissa, sillä mojiton nautiskelu terassilla ja ulkona kiertely oli jo saanut käsivartemme ja poskemme hieman punoittamaan auringosta.

Paikan kasvisruokia oli erityisesti kehuttu, joten jätin tällä kertaa liha-annokset suosiolla rauhaan ja valitsin listalta soijaa ja pinaattia pähkinäisessä kastikkeessa riisilisukkeella. Kastike oli varsin epäilyttävän näköistä, mutta maku oli kyllä ihan hyvä, aika mieto. Ystävättären piri-piri-soija-annos oli hieman mausteikkaampi ja hyvää sekin. Ateria täytti varsin hyvin lounaan tarpeen ja hintakaan ei päätä huimannut. Suosittelemme siis ainakin kasvisruuan ystäville!

Shoppailtuamme ja virkistäydyttyämme tovin hotellissa, jossa meitä odotti positiivinen yllätys huonelaadun upgreidauksen merkeissä, selasimme mukaan tulleita esitteitä ja tulosteita miettien illallispaikkaa. Kellon vilahdettua jo aika myöhäiseen vaiheeseen vaikutti valintaan myös se, miten myöhään ravintolan keittiö mahtoi olla auki. Muutama vaihtoehto mielessämme lähdimme taas kaupunkiin ja lopulta päädyimme illastamaan vanhassa kaupungissa aika keskeisellä paikalla sijaitsevaan Clazz Restaurant & Clubiin (Vana turg 2). Paikasta sanottiin esitteessä jotta "Clazz tarjoaa korkeatasoista ruokaa olematta snobistinen vaan pikemminkin rento ruokapaikka ja klubi, jossa on huolella tunnelmaan valittu musiikki ja lämminhenkinen, ystävällinen palvelu." Kuvaus osuikin aika kohtalaisen hyvin kohdilleen.

Omalle lautaselleni valikoitui annos, jossa oli ankanrintaa, perunamuusia, marinoitua päärynää, punaviinikastiketta sekä tankoparsaa, parsakaalta, kukkakaalta ja mansikoita. Annos oli kaunis ja ruoka hyvää, mitä nyt ankanrinta oli hieman sitkasta (mutta oma vikani tietysti, kun tilasin sen epävarmuuksissani kypsänä).

Paikka oli jokseenkin täynnä ja ruokailumme aikana myös bändi aloitti soittamisen. Melutaso pysyi kuitenkin kohtalaisena eikä soitanta häirinnyt ruokailua. Paikka oli kivasti sisustettu, seinillä oli hauskoja vanhoja vinyylilevyjen kansia sekä valokuvia ilmeisesti paikassa esiintyneistä artisteista. Tarjoilu oli ystävällistä (ja sitä sai suomeksi pyytämättäkin; itse asioimme englanniksi, mutta meille vastattiin suomeksi, joten vaihdoimme asiointikieltä lennossa).

Clazz oli hieman hintavampi paikka Tallinnan hinnoissa, mutta Suomeen verrattuna silti varsin kohtuullinen. Sijainti on vanhassa kaupungissa vastapäätä hyvin suosittua keskiaikaravintolaa Olde Hansaa, joten tänne on helppo löytää. Plussaa livemusiikista, paitsi jos jazzhenkinen jamittelu ei uppoa.

Kaikkineen oli varsin virkistävä minimatka. Tuntui kuin olisin ollut paljon pidemmälläkin reissulla ja ajatukset irtosivat arjesta oikein tehokkaasti. Oli myös ihanaa viettää ihan kahdenkeskistä aikaa ystävättären kanssa; yleensä kun kanssaeläjät ovat mukana ja vaikka pariskunta-ajassa ei mitään vikaa olekaan, on silti joskus oikein mukava päästä hömpöttämään ihan vaan tyttöjen kesken. Kiitos siis matkaseuralle ja toivottavasti jokin ideoimistamme uusista matkoista ottaa toteutuakseen! :)