tiistai 24. helmikuuta 2009

Laskiaista ja lohkopottuja

Harmillisesti nappasin itselleni jostakin flunssaviruksen juuri näin laskiaistiistaiksi. Ei siis mäenlaskua tahi kahvilassa nautittua herkullista laskiaispullaa minulle tänään. Laskiaisfiilistä piti kuitenkin saada edes ruokahuoltoon jollakin tapaa, joten hernaria ja pullaa oli saatava. Fyysinen nuutumus ajoi minut kuitenkin valmisruoan linjalle.
Suosikkipurkkihernekeittoni esittäytyy: Lundenin luomuhernekeitto.
Hernekeitto sai kaverikseen ihan vaan ruisleipää kalkkunameetvurstilla ja edamilla.

Jälkkäriksi nautin kaupasta valmiina ostettua laskiaispullaa. Olen maistanut itseasiassa tänä vuonna jo useamman valmistajan pullia (myönnettäkööt, että näistä "sesonkileivonnaisista" laskiaispulla taitaa olla suosikkini!) ja annan parhaat pointsit kyllä tämän päiväiselle pullalle, jonka oli valmistanut Fazer. Pulla sisälsi mansikkahilloa (en pidä vatuista) ja oikeahkoa kermavaahtoa, eikä mitään kreemiä. Pulla maistui, vaikka parhaita ovatkin omatekoiset joissa hillon ja kerman määrää voi jokainen syöjä itse säädellä.

Pelkäksi valmisruokajorinaksi ei viitsi postausta tietenkään jättää, joten tässäpä kuvamaistiainen ja resepti äärimmäisen helppojen ja herkullisten lohkoperunoiden valmistukseen.

Helpot ja hyvät lohkoperunat
Uunivalmistukseen sopivia perunoita 1-2 kpl/syöjä
(potun koosta ja nälästä riippuen)
Oliiviöljyä
Suolaa
Mustapippuria

Laita uuni lämpenemään 225 asteeseen. Kuori perunat ja lohko ne sopiviksi lohkoiksi, esimerkiksi neljään osaan. Asettele perunalohkot leivinpaperoidulle uunipellille. Sivele lohkojen pintaan oliiviöljyä (tai muuta ruokaöljyä) ja rouhi päälle suolaa sekä mustapippuria. Halutessaan perunat voi tietysti maustaa ihan mielensä mukaan millä tahansa muulla mausteseoksella, joka tuntuu hyvältä ajatukselta, mutta pippuri ja suola ovat toimivaa perussettiä. Paista uunin keskivaiheilla 15-20 minuuttia kunnes saavat hieman väriä ja rapsakoituvat pinnasta. Nauti esimerkiksi pihvin kaverina.


Tällä kertaa lohkoperunat saivat kaverikseen muun muassa kananfilepihvin.

4 kommenttia:

Liina kirjoitti...

alko hulluna tehdä mieli purkkihernaria :D mahtavaa, että sitäkin saa luomuna :)

googlella oli eilen jotain ongelmia, joihin attribuoin (hieno sana) sen, etten saanut kommentoitua toiseen postaukseen. mut hyvältä näyttää, kaikkineen - kiva kun perustit blogin :)

Virpi kirjoitti...

Joskus tekee mieli purkkihernaria, vaikkei olis ees laskiainen :) on tässä varsinkin opiskelijavuosien aikana tullut käytyä läpi varmaan suunnilleen kaikki purkkihernarit ja tuo Lundenin luomu on suosikki. Maksaa se tosin vähän enemmän kuin halpiksimmat, mutta sijoitus kannattaa!

Ehkä ne ongelmat sitten oli Googlella. Jospa pitäisi kuitenkin tämän hyppäävän kommenttilaatikon varan vuoksi, toimii varmasti :) ja kiitos, kivaa tää bloginpito vaikuttaa olevan, kokoajan tosin rupeaa miettimään mitä kaikkee tänne vois pistää tyrkylle.

Anonyymi kirjoitti...

Purkkihernari on yksi lempieineksistä (joita en tosin hirveästi syö soijanakkien, falafelien ja mozzarellapizzan lisäksi ;))! Ja vaikka Pirkka-tuotteita välttelenkin asennevammani takia, niin suosin yleensä sitä Pirkan lihatonta luomuhernaria, jossa ei ole siis muuta kuin herneitä ja vettä. Siitä nimittäin saa kätevästi myös hernepyörykät ja pihvitkin ;)

Kiva blogi muuten, jään seuraamaan. Teillä siellä on näemmä samanlainen vahakangaskin pöydällä, kuin meillä täällä Kalliossa! :D

Virpi kirjoitti...

Hernari on halpa ja hyvä eines :) muistelinkin tänään kun mietin mitä tuolle loppuhernarille tekisi, että sun blogissa oli ohje hernaripihveihin ja kävinkin ohjetta kyttäämässä :) tuo mun keitto nyt vaan taitaa olla liian löysää niiden tekemiseen, mutta pitää kokeilla joskus toiste!

Ja kiitos kehuista! Hauskaa, että blogi kiinnostaa. Ja etenkin hauskaa on se, että samanlaisilla liinoillakin mennään :D