Kuten jo todettua, niin olen tällä viikolla oleillut kotosalla flunssan vuoksi ja kun kuume ei ole kuitenkaan järjettömän korkealle kivunnut, niin olen jaksanut kuitenkin kokkailla. Tällä viikolla olen äpöstänyt kahta melko samanhenkistä jälkiruokaa, joista toista onkin kokkailtu muissakin blogeissa. Itse nappasin idean Ketun keittiöstä ja he taas olivat saaneet ajatuksen Tuulentuvasta.
Eli kyseessä olivat siis Ruokatorstain kinuskibanaanit. Ja toinen jälkiruoka oli perinteiset uuniomenat. Molempia nautin vaniljajäätelön säestämänä. Laitan tähän nyt ohjeen molemmille, kun tein ne yhden hengen annoksina. Isommat satsit saa kasvattamalla ainesmääriä.
Kinuskibanaani
(yhdelle)
1 banaani
Kinuskikastiketta (kaupan valmis kelpaa)
Kanelia
Vaniljajäätelöä kyytipojaksi
(yhdelle)
1 banaani
Kinuskikastiketta (kaupan valmis kelpaa)
Kanelia
Vaniljajäätelöä kyytipojaksi
Kuori banaani ja leikkaa se pituussuunnassa keskeltä halki. Aseta puolikkaat mikron kestävälle lautaselle, lurauta päälle kinuskikastiketta sekä kanelia (ei pakollista) ja mikrota täydellä teholla. Meidän mikro on melko tehokas, joten yksi bansku saa tarpeekseen jo noin minuutissa, mutta jos mikrosi on vähän laiskempi tapaus, niin aikaa voi huoletta lisätä. Plopsauta jäätelöpaketista kaveriksi vaniljajätskiä (jos omistat jäätelökauhan, niin tee palloja, itse en moista omista joten tein vain palasia). Nauti ja ole tyytyväinen.
Nyt blogini hiljenee alkurypistyksen jälkeen toviksi postausten osalta, lähden näet viettämään pääkaupunkiseudulle yhdistettyä huvi- ja työmatkaa ja palaan kotikeittiön ja -koneen ääreen vasta tiistai-iltana. Maukasta viikonloppua kaikille!
Hyvää oli, vaikkei kyllä kuvauksellista.
Toinen tämän viikon jälkiruoka oli siis uuniomena(t). Tässäpä ohje niillekin, vaikka ei monimutkaista ole niidenkään tekeminen.
Toinen tämän viikon jälkiruoka oli siis uuniomena(t). Tässäpä ohje niillekin, vaikka ei monimutkaista ole niidenkään tekeminen.
Uuniomena(t)
Omena tai useampi
Kanelia
Fariinisokeria
Vettä
Vaniljajäätelöä
Omena tai useampi
Kanelia
Fariinisokeria
Vettä
Vaniljajäätelöä
Laita uuni kuumenemaan 200-225 asteeseen. Kuori omena(t) ja lohko ronskeiksi palasiksi. Heitä keskiosa siemenkotineen pois. Jos omistat sellaisen vehkeen, jolla saat näppärästi poistettua siemenkodan keskellä niin käytä sitä. Olen itse hukannut omani jonnekin joskus enkä ole tullut ostaneeksi uutta toistaiseksi. Asettele omenalohkot uunivuokaan ja ripottele päälle kanelia ja fariinisokeria. Määrän voi arvioida silmämääräisesti ja siihen vaikuttaa toki myös miten paljon kyseistä mauista pitää. Olisinkohan yhdelle ompulle ropsauttanut muutaman hyppysellisen kanelia ja ruokalusikallisen fariinisokeria. En kyllä mitannut, ropsin vaan menemään pussista suoraan. Lirauta vuoan pohjalle myös hieman vettä, jotta omenat eivät tyystin kuivahda uunin lämmössä lekotellessaan. Kun uuni on oikeassa lämpötilassa, iske omenat vuokineen keskivaiheille ja anna lekotella lämmössä 20-30 minuuttia. Jos on enemmän omenoita, niin silloin tietysti tuo pidempi aika, ja jos vähemmän niin lyhyempi.
Kun omenat ovat olleet uunissa riittämiin, anna niiden hitusen jäähtyä ja tarjoile sen jälkeen vaniljajätskin kanssa ja lurauta päälle vielä sitä banaanien kanssakin nautittua kinuskikastiketta (kun sitä kerran oli vielä jäljellä). Myös vaahdotettu vaniljakastike toimii näiden kanssa loistavasti.
Kun omenat ovat olleet uunissa riittämiin, anna niiden hitusen jäähtyä ja tarjoile sen jälkeen vaniljajätskin kanssa ja lurauta päälle vielä sitä banaanien kanssakin nautittua kinuskikastiketta (kun sitä kerran oli vielä jäljellä). Myös vaahdotettu vaniljakastike toimii näiden kanssa loistavasti.
Nyt blogini hiljenee alkurypistyksen jälkeen toviksi postausten osalta, lähden näet viettämään pääkaupunkiseudulle yhdistettyä huvi- ja työmatkaa ja palaan kotikeittiön ja -koneen ääreen vasta tiistai-iltana. Maukasta viikonloppua kaikille!
2 kommenttia:
etenkin lapsilla on Hämmästyttävä (tm) jälkkärivatsa ;) Vaikka juuri on suurella taistelulla saatu hivutettua vielä yksi palanen lohta lautaselta suuhun niin jälkkäristä puhuttaessa äskeinen vatsan täyttyminen (ei voi enää- alkaa kohta sattua kun vatsa on niin täynnä!)jotenkin maagiseti katoaa :)
Mulla on tainnut jäädä toi vaihe sitten aikuisuuteenkin asti voimassaolevaksi :D kun mullakin kyllä yleensä mahtuu aina jälkkärimahaan jotain, vaikka ois just tuskaillut, että miten jaksaa pääruoan loppuun.
Niin ja kiva, kun eksyit blogiini ja jaksoit kommentoidakin :)
Lähetä kommentti