Vieraissa pöydissä

Joskus on mukavaa päästä ruokailemaan vieraisiin pöytiin, ilman että itse tarvitsee puuhata keittiön puolella muuta, kuin korkeintaan piipahtaa jääkaapilla täyttämässä lasiaan. Ravintolassahan itsensä saa helposti vapautettua kokkaamispuuhista, mutta monesti paljon mielenkiintoisempaa on, jos pääsee syömään jonkun tuttavan ruokapöytään.

Me vietimme eilen ruokaisaa iltaa ystäväpariskunnan luona, jonne oli kokoontunut muutama muukin nälkäinen meidän lisäksemme. Kokkausvastuussa olleet ovat kovasti tykästyneitä herra Kellerin resepteihin, joten niistä oli otettu mallia moneen illan appeeseen tälläkin kertaa.

Alkupalana nautiskeltiin eräänlaisia röstiperunoita, jotka tarjoiltiin itsekeitellyn omenasoseen ja smetanan kera. Omenasoseeseen oli käytetty ainakin saksalaista valkoviiniä. Näiden kolmen yhdistelmä oli itselleni entuudestaan tuntematon, mutta kylläpä ne vaan oivasti toimivat yhteen!

Pääruoan virkaa ajoivat leivät. Leipien juju oli lihassa, jonka oli annettu uiskennella suolaliemessä ensin viikko ennen kypsentämistään. Tämmöistä lihaa kutsutaan kuulemma nimellä Corned Beef.

Paahdettujen leipäsiivujen sisälle sai kukainenkin koota täyteaineita oman makunsa mukaan. Corned Beefin lisäksi leipäsille sudittiin omatekoista majoneesia, HP-kastiketta ja erilaisia sinappeja. Liha oli uskomattoman hyvää. Alkujaan kolmen kilon lihaläjästä jäi kahdeksan hengen ruokailun päätteeksi jäljelle vain rippeet.

Jälkiruokaosastolla tarjoiltiin mustikkapiirakkaa sekä itsetehtyä vaniljajäätelöä. Jälkiruokakaan ei ollut mikään kasvissyöjän unelma, sillä omatekoiseen voitaikinaan oli käytetty ymmärtääkseni myös ihraa. Ehkäpä makuvivahde taikinassa oli hieman erilainen kuin tavallisesti, mutta enpä suorilta olisi kuitenkaan osannut nimetä, mikä taikinasta teki erilaisen.

Vaniljajäätelö oli täydellistä. Yleensä en edes pidä vaniljajäätelöstä erityisemmin, mutta tällä kertaa piti lusikoida useamman kerran lisää lautaselleen tätä kermaista herkkua.

Iso kiitos sekä minun että kanssaeläjän puolesta eilisille kestitsijöille. Kotiin saattoi lähteä hyvillä mielin ja vatsa pinkeänä. Joku kerta on sitten meidän vuoromme hääriä keittiössä ja kutsua vieraat valmiiseen pöytään!