torstai 2. kesäkuuta 2011

Itsepalvelupizzaa

Helsingissä vietettyyn viikonloppuun sisältyi paljon kivojen ihmisten tapaamista ja mikäs sen mukavampaa kuin tavata ruoan äärellä. Sunnuntain ruokapaikaksi ystävämme valikoivat S-ketjun uutuusravintolan Bravurian Kampissa.

Bravurian konsepti on uudentyyppinen Suomessa, joskin maailmalla jo tuttu. Ovella saa käteensä kortin ja kortille sitten leimataan kaikki mitä ravintolassa tilataan. Lopuksi lähtiessä kortilta luetaan mitä on tullut syöpöteltyä ja juopoteltua ja sitten maksetaan se mukaan. Ravintola toimii siis tavallaan itsepalveluperiaatteella. Paikan katto oli liitutaulua ja sinne oli kirjoiteltu erinäisiä lausahduksia ja näytti sieltä ruokalistan tietojakin löytyvän. Niska kenossa katon lueskelu ei ehkä ole se kivoin tapa miettiä mitä söisi joten ihan paperisiakin listoja on kyllä nähtävillä.

Ruoat tilataan itse linjastoilta; tarjolla on salaattia, pastaa ja pizzaa sekä jälkiruokia. Pasta tehdään itse ja sitä on tarjolla neljää eri sorttia. Kaikista käsittääkseni voi valita myös täysjyväisen vaihtoehdon. Seurueessamme tilattiin useampikin pasta ja kastikkeet olivat maistuvia mutta tagliatelle oli valitettavan ylikypsää ja paakkuuntui ikävästi.

Minä tilasin pizzan omavalintaisilla täytteillä. Tällä kertaa valikoin pizzaani savupekonia, sinihomejuustoa ja salami spianataa. Pohja oli ohut ja rapsakka, täytteitä oli mukavasti. Ravintolan yhdellä seinällä oli tuoreyrttejä joita sai käydä nipsaisemassa omaan annokseensa mielensä mukaisesti.

Jälkkäriosasto oli valmiiksi tehtynä odottamassa viileäkaapissa. Ottamani tiramisu oli ihan ok. Olen syönyt paljon kehnompaakin muun muassa joissakin muissa S-ketjun ravintoloissa. Myös testatut pannacotta, suklaajälkkäri ja juustokakku kuulemma maistuivat. Ainakin pannacotta oli ihan kelvollista kun sitä miehen annoksesta maistoin.

Vaikka ketjuravintoloita aina niin parjataankin niin ei Bravuria minusta lainkaan huonoimmasta päästä ollut. Toimintaidea on Suomessa vielä aika uusi ja erilainen ja vaikka itsepalvelua ei ehkä ravintolaruokailuunsa kaipaisi niin olihan se ihan jännittävää odottaa milloin pizzatiskiltä mukaan annettu vekotin hälyyttää pizzan valmistumisen merkiksi. Ruoka oli siis ihan ok ja palveli meidän helpon ja ei-super-kalliin sunnuntailounaamme tarpeita varsin mainiosti. Voisin käydä siis toistekin, etenkin kun sijainti Kampissa on varsin keskeinen.

2 kommenttia:

Sari - CampaSimpukka kirjoitti...

Kiva postaus, pistän mieleeni, sitä varten kun käyn Helsingissä!

Virpi kirjoitti...

Hyvä jos oli iloa! :)