80-luvun teemabileet

Täytin perjantaina 30 vuotta. Olin jo pidempään miettinyt että haluaisin järjestää teemabileet jotta kekkerit poikkeaisivat jollakin tavalla ns. normibileistä. 80-luku valikoitui teemaksi yksinkertaisesti siitä syystä että olen itse 80-luvun lapsi ja kasari on teemana hauska ja helppo vieraidenkin toteuttaa. Ylläolevasta kuvasta saa osviittaa siitä, mitä olin kattanut pöytään tarjolle. Yritin nimittäin noudattaa 80-luvun henkeä myös tarjoiluissa ja totta kai illan aikana soitettiin vain ja ainoastaan kasarimusiikkia.

Booli oli vihreää ja siinä oli koristeena carambolaa. Olisin oikeastaan halunnut boolista oikein äklövihreää mutta koska meillä oli vielä jäljellä muutama pullo hääbooliimme viime kesänä hankittuja viinaksia, toteutin boolin hyväksi havaitulla reseptillä. Booliin tulee omenalikööriä, kirkasta viinaa, omenamehua ja sitruunavissyä. Jääpaloina toimivat pakastetut lasten 2 desilitran päärynämehutetrat. Sulaessaan mehujää ei laimenna boolia vetiseksi niin kuin tavalliset jäät, joten siksi jäädytetty mehu on hyvä idea.

Ennen juhlia pohdittiin muutamien vieraidenkin kanssa Facebookissa että mitäs siellä 80-luvulla oikein juotiinkaan. Esiin nousivat värikkäät, makeat drinkit, Marlin helmeilevä omenaviini (hölmöileväksi viiniksikin tätä on kuultu kutsuttavan), Liebfraumilch eli tuttavallisemmin libbis, golden vodka ja miedoista alkoholijuomista Alkosta ostettava peruslonkero. Armas aviomieheni nauttikin teeman mukaisesti lonkeroa.

Ruokapuolella kaivelin omia muistikuviani lapsuuteni ruokamuistoista ja tietysti tein vähän taustatutkimusta surffailemalla netissä. Salaattiosaston selkeä ykkönen oli makaronisalaatti. Lihaversiossa oli perusmakaronia, kinkkusuikaleita, pakasteherneitä, keltaista ja punaista paprikaa sekä kermaviilikastiketta. Kasvisversiotakin tein, siitä jätin luonnollisesti kinkun pois ja herneiden sijasta käytin herne-maissi-porkkana -pakastesekoitusta.

Lihapullathan ovat kestosuosikkeja vuodesta toiseen. Nämä pullat olivat niin yksinkertaisia peruspullia kuin vain olla ja voi; jauhelihaa, vähän valkosipulia, kananmunaa, suolaa, pippuria ja paprikamaustetta. Sipulia olisin laittanut mutta tiesin vieraiden joukossa olevan sipulirajotteisen henkilön, niin jätin tällä kertaa pois. Kasvissyöjille oli tarjolla Finduksen pakastefalafeleja, joiden kohdalla siis hieman lipsuin teemasta. Toisaalta voi ajatella myös että 80-luvulla Suomen ruokakulttuuri alkoi laajentua kun katukuvaan alkoi ilmestyä pizzerioita ja muita "etnopaikkoja".

Ainakin minun lapsuuden kotiini pitsa rantautui myös 80-luvulla. Ja nimenomaan pitsa ei mikään pizza. Peruspitsapohjan päälle laitoin tomaattipyrettä ja ketsuppia kastikkeeksi. Lihaversiossa täytteenä oli jauhelihaa ja tölkkiananasta. Koristeena tuoretomaattirenkaita ja juustona tietysti ihan mahdollisimman perusjuustoraaste. Kasvisversio oli muuten samanlainen mutta jauhelihan sijasta siinä käytin paprikaa.

Cocktailtikut tulivat ihan ensimmäisenä mieleeni kun mietin mitä voisin tarjota. Niinpä niitä oli tehtävä. Cocktailtikkuihin on tökätty kuutio perusedamia ja vihreä viinirypäle. Nämä olivat muuten illan hittituote :)

Popcornia poksauttelin itse kattilassa. En tiedä olenko koskaan tehnyt sitä itse, lapsuudesta muistan isosisarusten hoitaneen poksuttelupuuhan. Sittemmin olen syönyt vain mikropoppareita mutta olivat nämä kyllä jotenkin parempia; ehkä nostalgia toi makuun oman lisänsä?

Karnevaalikeksejä oli omassa lapsuudessani tarjolla varmaan jokaisilla synttäreillä aina. Ilokseni niitä löytyi keksihyllystä edelleen vaikken ole vuosikausiin kiinnittänyt huomiotani tähän keksilaatuun. Vaikka vegaanivieraani estyikin saapumasta paikalle, olisivat nämä kelvanneet muuten myös vegaanin ruokavalioon.

Sipsiosastolta tarjolla oli juustosuikeroita.

Voileipäkeksit olivat ainakin meikäläisen mieleen välipalana aikoinaan. Pirkan voileipäkeksit ovat myös vegaanisia. Keksien kaverina tarjoamani valkosipulivoi sen sijaan ei.

Rakkauden torttua olen tehnyt ennenkin isosiskoltani saamalla reseptillä, jonka hän on itse 80-luvulla kokkikerhossa raapustanut talteen. Luottoreseptillä siis tekaisin näitä myös mokkapaloiksi tai tuulaman tortuksi kutsuttuja leipomuksia.

Minulla on mansikka-aikaan syntyneenä ollut varmaankin jokaisilla elämäni synttäreillä tarjolla jonkinlainen mansikkakakku. Niin myös tällä kertaa. Tein kakun viime kesänä bongaamallani reseptillä joka on osoittautunut hyväksi ja herkulliseksi, raikkaaksi eikä liian imeläksi. Tikkuja kakussa on siksi että kakku on liian korkea kakkukuvulleni ja jääkaappisäilytyksessä taiteilin kelmua sen suojaksi. Tikut estävät kelmua liiskaantumasta kiinni suoraan kakkuun.

Itse synttärisankarin täytyi tietysti myös jäljitellä 80-luvun henkeä. Näin hemaisevassa lookissa juhlittiin eilen!

En alunperin esittänyt lahjatoiveita mutta kun niitä sitten kysyttiin, ajattelin valkoviini ja kuohuviinihän kelpaavat aina. Tässä lahjapullojen kavalkadi, joukosta puuttuu jo eilen tyhjennetty Thandi Sparkling Rose Sec. Lisäksi sain lahjakortin Alkoon. Ja mieheni oli selvästi kyllästynyt pitkään jatkuneeseen jäätelökoneen vinkumiseeni, joten sellainenkin koristaa nyt meidän keittiötä. Tästä tulee selkeästi siis vielä jäätelökesä!

Starttasin myös kesälomani näissä hilpeissä kasaribiletunnelmissa. Huomenna erittäin aikaisin suuntaan lentokentälle vara-aviomieheni kanssa ja matkaamme viikoksi Pohjois-Italiaan. Milano ja Venetsia ovat ainakin ohjelmassa ja muita paikkoja katselemme sään ja fiiliksen mukaan. Blogi hiljenee siis ainakin reiluksi viikoksi mutta palaan viimeistään sitten matkakertomuksen kanssa fiilistelemään Italian ihanuuksia.